Hanketyö tuo ihmisiä yhteen – saman pöydän ääreen. Yhteisen, pyöreän pöydän ympärille kokoonnutaan innostavan asian äärelle, joka toisinaan on tiivistetty hankesuunnitelman muotoon. Mutta mitä tämä hankesuunnitelmaan kirjattu yhteiskehittäminen, eri organisaatioiden erikoisosaaminen ja pää- ja osatoteuttajien tuoma vahvuus oikeasti tarkoittaa käytännössä?
Kuva: NuoRTO- hanketiimin tunnelmia Kuopiosta, kuvaajana Johanna Kurki
NuoRTO-hankesuunnitelmaan on kirjattu, että se mahdollistaa laajan ja monipuolisen lähestymistavan lasten ja nuorten ja heidän perheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimijuuden tukemiseen harrastustoiminnan kentällä. Käytännön toimina mainitaan kokemustoimijuuteen perustuvan työparimallin pilotointi sekä osaamista täydentävä koulutuksen suunnittelu, toteuttaminen ja pilotointi. Lisäksi hankkeessa tuotetaan merkityksellisen harrastustoiminnan arviointityökalu. Hienoja sanoja, mutta mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti NuoRTO- hankkeessa? Vai onko kyse vain hanketyön sanahelinästä.
Itse sanana hanke ei ole ihan yksinkertainen. Kielitoimiston sanakirja (2021) antaa termille hanke kirjon selityksiä, aie, aikomus, yritys, aloite, suunnitelma. Tähän epämääräisyyteen minua tyydyttävän määritelmän tarjoaa Mika Launikari (2024) Laurean keskustelun avauksessaan. Hän toteaa, että hankkeen päämääränä on sen tuottama hyöty kohderyhmille ja laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hyvä viestintä, toimiva vuorovaikutus ja taitava johtaminen varmistavat hankkeen onnistumisen. Miltä nämä sanat voisivat näyttää käytännössä? Hypätäänpä mukaan NuoRTO- hanketiimin matkaan.
NuoRTO:n yhteiset askeleet Kuopiossa
Hanketiimi jalkautui 10.–11.3.2025 Kuopion STEP-koulutuksen tiloihin lähitapaamiseen työstämään kevään seuraavia askelmerkkejä ja arvioimaan mennyttä hankekautta. Junamatkan aikana etelästä pohjoisemmaksi suuntaava tiimi virittäytyi tulevan lähitapaamisen teemaan sekä asialistalla oleviin asiakokonaisuuksiin – niin yhdessä kuin itsenäisesti työskennellen. Näin asioiden käsittelyä oli helppo jatkaa paikan päällä, kun tiimi täydentyi Joensuun ja Kuopion jäsenillä.
Tapaamisessa ilma täyttyi yhteisestä innostuksesta ja lämpimästä tunnelmasta – vaikka maanantai yllättikin Kuopioon matkaavat talvisella maisemalla. Lumisateen saattelemana saavuimme hieman ennen kello yhtä neljänteen kerrokseen STEP-koulutuksen tiloihin ja astuimme sisään. Vastassa olikin lämpöisen halauksen ja tervetulotoivotuksen lisäksi kahvitarjoilu, voileipien ja hedelmien kera.
Yhtäkkiä ovesta pyyhälsi sisään kitaralla ja ukulelella varustettu miesduo, joka kajautti ilmoille laulun harrastamisen eri merkityksistä ihmiselle elämän eri vaiheissa. Herättelevää oli, että kappaleen sanoista oli löydettävissä yhtymäkohtia tämän päivän harrastusten maailmaan, sen vahvuuksiin ja haasteisiin sekä merkityksellisyyteen ihmisten elämässä. Kyseessä oli Pikku Tapanin vuonna 1955 esittämä kappale Pikku Urheilija, jonka sanoitus on Reino Helismaan käsialaa.
Yhteisellä kehittämisen pöydällä oli Kuopiossa ja Lahdessa järjestettävien verkostobrunssien työstöä sekä jo toteutuneen Vantaan brunssin arviointia ja läpikäyntiä. Vantaan brunssi oli yllättänyt positiivisuudellaan ja yhteiskehittämisen konkreettisella tekemisen meiningillään. Tämän innostuksen kannattelemina myös tulevien brunssien odotukset saivat vahvistusta erityisesti konkreettisten kehittämistoimenpiteiden ja ideoiden muodossa. Tämä innostus johdatteli kevään tulevien toimenpiteiden ja koulutusten työstöön ja yhteistyön mahdollisuuksiin eri organisaatioiden kanssa. Kokemustoimijuus nousi keskustelujen ja suunnittelun keskiöön, jonka pohjalta muodostettiin yhteistä ymmärrystä teemasta. Kokemustoimijaverkoston (2025) mukaan Kokemustoimija on koulutettu henkilö, joka jakaa tietoa ja lisää ymmärrystä henkilöille, joilla ei ole vastaavaa elämänkokemusta, ja pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan laajempiin ihmisryhmiin. NuoRTO hankkeessa kokemustoimijuuden käsitettä konkretisoitiin ja konkretisoitiin hanketiimin yhteisen ymmärryksen selkeytymisen myötä NuoRTO:ssa sosionomi harjoitteluaan suorittavien opiskelijoiden toimesta. Kokemustoimijuus määrittyy NuoRTO- hankkeessa seuravanlaisesti:
Kuva 1. Kokemustoimijuus NuoRTO- hankkeessa rakentuu seuraavista osatekijöistä. Kuvan luojina NuoRTO- hankkeen sosionomiopiskelijat.
Kokemustoimijuuden verkkotyöpajan runko sekä sisältö sai tämän määrittelyn ja yhteisen keskustelun pohjalta tarkemmat raamit. Sitten olikin hyvä suunnistaa kohti hotellia ja täyttää vatsansa ruualla ja reflektoida tähänastista yhteistä hankematkaa ennen pään painamista hotellin valkoisiin lakoihin ja hieman muhkuraiseen tyynyyn.
Kellon soidessa oli aika valmistautua päivään numero kaksi Kuopiossa. Aamupala, hotellin avainten luovutus, Vilkkusovelluksesta Kuopion paikallisliikenteen bussilippu ja kohti STEP- koulutuksen tiloja. Tiimimme aloitti päivänsä luovalla kehollisella työskentelyllä herätellen hieman nuutuneen tiimin päivän agendan pariin. Naurun, liikkeen ja metaforatyöskentelyn jälkeen hanketiimii pyöräytti projektipäällikön johdollaan propellihattuaan ja lähti etenemään hankepoluilla. Kalentereihin tipahti tulevan syksyn lähitapaamisten alustavat ajankohdat sekä parin koulutuspilotoinnin aihiot. Viestinnän velhomme sai koottua, hankesivujen päivitysten lomassa, lähitapaamisesta video- sekä kuvamateriaalia, joka visualisoi sekä tiivisti tapaamisen merkityksen sopivan kokoiseen pakettiin.
Hanketyö on parhaimmillaan tehokasta, innostavaa ja monipuolista. Tällöin aika ja paikka menettää merkityksensä. On olemassa joukko ihmisiä, hanketiimi, jotka työskentelevät saumattomasti yhteen. He täydentävät toinen toisiaan ja antavat oman panoksensa hankkeelle, toisinaan rationaalisesti argumentoiden ja toisessa kohtaa luovasti mukaan heittäytyen. Jokaisella on turvallinen tila olla omalla osaamisellaan mukana ja uskaltautua yhdessä valtaamaan uusiakin alueita. Hanketyö, lähi- ja etätapaamisien sopuisassa yhteisymmärryksessä kantaa NuoRTOa eteenpäin mahdollistaen Nuorille tulevaisuuden harrastusmaailmassa (sekä hanketiimin jäsenille jo tässä hetkessä) Resilienssiä, Toimijuutta ja Osallisuutta. NuoRTO- hanke jatkuu aina maaliskuun loppuun 2027 ja sen toteuttamisesta päävastuussa on Laurea ammattikorkeakoulu. Hanke toteutetaan yhteistyössä osatoteuttajien seikkailu- ja elämyspedagogiikkaan erikoistuneen valtakunnallisen nuorisotyön palvelujärjestö Outward Bound Finlandin ja kirkkopalveluiden ylläpitämän STEP-koulutuksen kanssa.
Lähteet
