Kotivara kuntoon, tilannetiedot haltuun ja katse kohti kyläyhteisöä. Kylien OmaVara -hanke auttaa kyläyhteisöjä omatoimisen varautumisen vahvistamisessa pidempiaikaisissa häiriötilanteissa.
Kuva: Freepik
On pimeä marraskuun aamu, kun kesken aamupalan koko lähialueen sähköt katkeavat. Tarkistan puhelimen kautta sähkökartasta tilanteen – lähes koko kunta on pimeänä, syy tuntematon. Sytytän patterivalot ja alan pohtia arjen vaikutuksia: koulu ja päiväkoti tuskin aukeavat, työpäivä ei onnistu ilman tietokoneen akkua ja ruoka täytyy järjestää ilman lämmitystä. Myös vedenkäyttö ja talon lämpö mietityttävät, vaikka ulkolämpötila on onneksi plussan puolella.
Vartin kuluttua sähköt palaavat, ja hetkeä myöhemmin saamme viestin sähkökatkosta – ja toisen, jossa kerrotaan tilanteen palautuneen. Lyhyen ajan sisällä sähköt ehtivät vielä kerran katketa ja viestit saapuvat jälleen myöhässä. Koko episodi kestää vain reilut puoli tuntia, mutta riittää herättämään monia ajatuksia siitä, miten arki ja eri toimijat ovat varautuneet sähköttömiin hetkiin.
Kotivara kuntoon
Yksittäisen kansalaisen – tai kotitalouden – arjessa varautuminen tarkoittaa sitä, että mietimme etukäteen, mitä erilaiset arjesta poikkeavat häiriötilanteet tai poikkeusolot meille tarkoittavat, miten ne meihin vaikuttavat ja miten selviydymme niistä (Björn & Puistola 2023, 16). Kotitalouden näkökulmasta nousee ensin mieleen kotivara – onko meillä sitä? Entä naapureilla? Yhteiskunnan kansalaisilla on velvollisuus huolehtia omasta selviytymisestään esimerkiksi sähkökatkon tai vedenjakelun häiriön yhteydessä 72 tuntia, joiden aikana viranomaiset voivat käynnistää auttavat toimenpiteet (Björn & Puistola 2023, 17).
Kotivaralla tarkoitetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mukaan minimissään sellaisia välttämättömyystarvikkeita (ruoat, juomat ja muut tarvikkeet), joiden avulla oma perhe tulee toimeen kotonaan vähintään kolme vuorokautta (Karosto 2023, 9). SPEKin kyselytutkimuksen (2025) mukaan puolet suomalaisista arvioi varautumisensa vastaavan tätä kansallista suositusta. Hyvä listaus tarvikkeista löytyy esimerkiksi 72tuntia -sivustolta.
Mistä tilannetietoa?
Sähkökatkon alkaessa nykyihminen tarttuu heti puhelimeen ja etsii tietoa. Samoin palveluntarjoaja pyrkii välittämään tietoa tekstiviestitse asiakkailleen. Nämä keinot toimivat niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet pelaavat ja puhelimen akku riittää. Puhelinverkkojen osalta tämä voi olla parhaimmillaan kuusi tuntia, pahimmillaan 15 minuuttia (Kyberturvallisuuskeskus 2022). Kun puhelin- ja tietoliikenneyhteydet lakkaavat toimimasta, siirrytään radioiden välityksellä tapahtuvaan tiedotukseen. Tämän vuoksi kotivarassa on listattuna myös paristoilla toimiva radio sekä varaparistot.
Jotta palveluntarjoajan info sähkökatkoista, tai niiden päättymisestä, saavuttaisi asiakkaan, täytyy asiakkaan yleensä erikseen olla tilannut tekstiviestipalvelu häiriöistä ja katkoista. Usein ohjeet tähän löytyvät palveluntarjoajan nettisivuilta. Tämä on jo itsessään haaste, jos asiakkaalla ei ole pääsyä nettiin tai kykyä siellä toimimiseen palvelun tilaamiseksi.
Kyläyhteisön varautumista
SPEKin kyselytutkimuksen (2025) mukaan haastavimmiksi tilanteiksi tunnistetaan vedenjakelun häiriö tai pitkittynyt sähkökatko. Pidemmissä häiriötilanteissa ei kolmen päivän kotivara riitä. Täytyy miettiä yhteisöllistä varautumista alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kesken. Tässä yksi ratkaisu ovat kylätalot ja muut yhteiset tilat, jotka toimivat normaalioloissakin kyläyhteisöjen kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.
Usein kylätaloissa ja kokoontumispaikoissa varautuminen sähköttömiin häiriötilanteisiin – veden, lämmön ja ruoan turvaamiseen – on kuitenkin puutteellista, ja kyläturvallisuussuunnitelma on usein tekemättä tai vanhentunut. Toisena ratkaisuna ovat kyläradiot, helppokäyttöiset varaviestintävälineet tilanteisiin, joissa puhelin- ja verkkoyhteydet eivät toimi. Kyläradio tukee eri toimijoiden välistä viestintää, asukkaiden tavoittamista ja tilannekuvan muodostamista häiriötilanteissa. Näin toimittiin esimerkiksi Lopella, jossa kyläradiota päästiin testaamaan joulukuun 2025 lopussa riehuneen Hannes-myrskyn aikaan (Yle 2025). Omatoiminen varautuminen edellyttää koko kyläyhteisön aktiivista osallistumista. Yhteinen tekeminen vahvistaa sekä resilienssiä että turvallisuuden tunnetta.
Syksyllä 2025 käynnistyneen Kylien OmaVara -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kylien omatoimista varautumista ja kokonaisturvallisuutta. Hanke tukee kylätalojen ja kokoontumispaikkojen varautumista sähköttömiin häiriötilanteisiin kartoittamalla tilojen kehittämiskohteita ja tekemällä suunnitelmia niiden korjaamiseksi. Lisäksi ruokahuollon omavaraisuutta edistetään työpajoilla ja koulutuksilla, jotka käsittävät sähköttömän ruoanvalmistuksen lisäksi säilömisen ja raaka-aineiden hankkimisen luonnosta. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy OmaVara-konsepti, joka vahvistaa kyläyhteisöjen kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta sähköttömän omatoimisen varautumisen osalta. Konsepti kokoaa yhteen keskeiset resurssit ja toimenpidesuunnitelman kylän yhteisöllisen varautumisen parantamisesta sekä sisältää ideoita nuorten aktivoimiseksi varautumistyöhön liittyen.
Lyhytkin sähkökatko muistuttaa, miten tärkeitä toimivat peruspalvelut ovat – ja miksi sekä kodit että kylät tarvitsevat omatoimista varautumista. Hannes-myrskyn aiheuttamat sähkökatkot kestivät pahimmillaan useita päiviä ja tuhansien vikojen korjaamista on jatkettu vielä tämän vuoden puolella. Toisaalta myrsky nosti esiin uuden auttamisen ilmiön, kun epäviralliset tahot, kuten kyläyhdistykset tarjosivat apuaan sähköttä jääneille (Yle 2026).
Kotivara, ajantasainen tieto ja kyläyhteisön yhteistyö luovat perustan, jolla pärjätään sähköttäkin. Kylien OmaVara -hanke vahvistaa tätä perustaa käytännön toimilla ja yhteisellä suunnittelulla kylien omista tarpeista lähtien. Tavoitteena on lisätä kylien kykyä auttaa itseään ja toisiaan ennakoiden ja omatoimisesti varautuen sekä kannustaa etenkin nuoria mukaan varautumistyöhön. Yksilön näkökulmasta on lähdettävä kartoittamaan ja päivittämään oman kotitalouden 72 tunnin kotivaran tilannetta, myös kirjoittajalla.
Kirjoittaja toimii Kylien OmaVara -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun ja Uudenmaan Martat ry:n yhteistyönä 1.9.2025-28.2.2027. Rahoittajana on Uudenmaan ELY-keskus ja pilottikylinä Karjalohja ja Sammatti läntiseltä Uudeltamaalta.
Lähteet
