Yksinäisestä työstä ohjattuun hankemuotoiluun – pedagoginen ajattelu hankevalmistelun tukena

Teksti | Laura Karjalainen

Pedagoginen ajattelu ei tue vain oppimisen suunnittelua, vaan tarjoaa välineitä myös kehittämisprosessien jäsentämiseen. Pedagogisesti muotoiltu hankevalmisteluprosessi tekee ideoinnista ja suunnittelusta vaiheittain etenevän, ohjatun ajatteluprosessin, joka tukee ideointia, säästää asiantuntijoiden aikaa ja parantaa hankehakemusten laatua. Tässä artikkelissa esitellään hankemuotoilun malli, jonka avulla hankevalmistelua voidaan kehittää korkeakoulujen TKI-työssä.

kuvituskuva.

Kuva: Freepik

Hankevalmistelu kuormittaa

Hankevalmistelu tekijöiden inhimillisestä näkökulmasta näyttäytyy usein kuormittavana ponnistuksena. Prosessi koetaan epämääräiseksi: työmäärä on suuri, mutta lopputulos, rahoituspäätös, ei ole valmistelijoiden hallittavissa. Valmistelu toteutetaan tyypillisesti päällekkäisenä ja kiireisenäkin lisätehtävänä muun työn ohessa.

Heittäydyttäessä valmisteluun tekijöiden roolit voivat jäädä epäselviksi, vastuu voi kasaantua harvoille tai vain vastuuvalmistelijalle, samalla kun osa toimijoista osallistuu valmisteluun lähinnä muodollisesti. Epäselvyyttä ja raskauden tunnetta voi lisätä, jos ideointivaihe on jäsentymätön tai kaoottinen: monta toimijaa, paljon näkemyksiä, mutta ei selkeää rakennetta, joka ohjaisi ajattelua vaiheittain eteenpäin. Hahmottomaan prosessiin on vaikea sitoutua, erityisesti jos osallistujien tuntiresurssit ovat rajalliset.

Jos hankevalmistelu mielletään hallinnolliseksi tai tekniseksi kirjoitustyöksi, prosessina se pelkistyy hakemuslomakkeen täyttämiseksi. Prosessia ohjaa tällöin deadline ja onnistumista mitataan dokumentin täyttämisellä. Kuvatussa tilanteessa hanke nähdään välineenä rahoituksen saamiseen, ei kollektiivisena ajatteluprosessina.

Pedagoginen muotoilu tarjoaa tähän vastauksen. Sen avulla valmistelusta voidaan rakentaa tavoitteellinen, vaiheittain etenevä ja ohjattu ajatteluprosessi. Tällöin säästetään valmisteluun osallistuvien rajallisia resursseja ja muotoillaan ohjelmastrategioihin, hakuilmoitukseen ja kohderyhmän tarpeisiin vastaava hakemus. Samalla varmistetaan valmistelutiimin osallisuus ja sitoutuminen sekä hankevalmisteluun että aikanaan hanketoteutukseen.

Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota ideoita korkeakoulujen henkilöstölle hankevalmistelun kehittämiseksi ja tuoda esille pedagogisen suunnittelun mahdollisuuksia TKI-työssä.

Luovaa prosessia on tuettava rakenteilla

Hankevalmistelu voi olla parhaimmillaan samanaikaisesti luova ja rakenteellinen prosessi. Se edellyttää uuden ajattelua, rohkeita avauksia ja eri toimijoiden näkökulmien yhdistämistä, mutta myös tarkkaa rajaamista, loogista rakennetta ja rahoittajan ehtojen täyttämistä. Tämä jännite haastaa valmistelua. Siksi luova ideointi vaatii rakennetta.

Lonka (2015) kuvaa luovan prosessin vaiheita ja tuo esille sen tukemisen merkitystä. Luovaa prosessia voi tukea, mutta suoraviivaista siitä ei useinkaan saa. Tuotettaessa laatua, on tärkeää fasilitoida yhteistä ajattelua, mutta myös mahdollistaa syventymistä ja kriittistä ajattelua. Yksilölliset ideat on tärkeää saada toimimaan osana kokonaisuutta.

Hankevalmistelussa tämä tarkoittaa, että ideointia ei jätetä sattuman tai yksittäisen kirjoittajan varaan. Tarvitaan tietoisesti rakennettu prosessi, joka tukee sekä uusien näkökulmien avaamista että rajaamista ja valintojen tekemistä (vrt. palvelumuotoilun tuplatimantti-malli, Design Council 2005).

Tässä artikkelissa sovelletaan pedagogista ajattelua hankevalmisteluun ja esitellään hankevalmisteluprosessille rinnakkaiskäsite hankemuotoilu. Hankevalmistelun nähdään hyötyvän pedagogisesta lähestymisestä sekä muotoiluajattelun kaltaisista lähestymistavoista. Pedagoginen näkökulma tuo valmisteluun tavoitteellisuutta, fasilitoitua, rakenteista etenemistä sekä tavoitteiden, toimintojen ja tulosten välisen linjakkuuden tarkastelua (ks. konstruktiivinen linjakkuus, Biggs 1996). Näistä keskeisin on fasilitoitu eteneminen, joka tarkoittaa valmistelun suunnitelmallista ja ohjattua toteutusta.

Yksin puurtamisesta fasilitoituun yhteistyöhön

Lonka (2015) kuvailee tutkimuksen ja taiteen tekemistä luovana prosessina, joka on ”kovaa ja kivikkoista puurtamista” (p. 205). Moni hankevalmistelija tunnistanee tästä myös omat valmistelukokemuksensa. Mitä haastavampi teema työn alla on, sitä tärkeämpään rooliin pedagoginen osaaminen ja suunnittelu nousee asiantuntijoiden (valmistelutiimin) työn fasilitoinnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa tehtävien palastelua, etenemisen suunnittelua ja aikatauluttamista kestävällä tavalla.

Yhteisöllisyyden tuomaa tehokkuutta ja motivoivaa voimaa on aiemmin hyödynnetty Laureassa kirjoitusbuusteritoiminnassa (Erkkilä & Honkonen 2024). Myös hankevalmisteluprosessi voidaan suunnitella yhteisölliseksi, innostavaksi ja tehokkaaksi. Hyödynnän palvelumuotoilun prosessin tuplatimanttimallin muotoa kuvaamaan hankevalmisteluprosessia (e.g. Alhonen ym. 2023). Sovellan samalla mallin käsitteellistä viitekehystä ja palvelumuotoiluprosessin etenemistä neljässä vaiheessa: löydä – määrittele – kehitä – testaa (discover – define – develop – deliver, Design Council 2005). Mallia on aiemmin sovellettu esimerkiksi työhyvinvoinnin muotoilussa (Jaakola, Pietikäinen & Purola 2020) sekä tutkimusympäristössä luonnontieteiden ja muotoilun jatko-opiskelijoiden työpajoissa tiedon yhteisluomisen edistämiseksi (Shen, Bosch, Pino, & Gopalan 2024).

Kuviossa esitellään hankemuotoiluprosessi, joka etenee vaiheittain tarpeen tai haasteen ymmärtämisestä ratkaisun suunnitteluun. Vaiheita on neljä: kerää tietoa ja kehystä, analysoi ja ymmärrä, ideoi ja kehitä ratkaisut sekä rakenna hakemus.

Kuvio 1. Hankemuotoiluprosessi. (Kuvio: Laura Karjalainen, Design Council 2005 pohjalta)

Valmistelusta rakennetaan kuviossa 1 vaiheittain etenevä ajatteluprosessi. Näistä vaiheista keskimmäiset ovat yhteisöllistä työskentelyä, joihin osallistuu koko valmistelutiimi. Ensimmäinen ja viimeinen vaihe on suunniteltu vastuuvalmistelijan tai pienen ydinryhmän toteutettaviksi.

Vaiheet kaksi ja kolme ovat tärkeimmät ja innovatiivisimmat tässä valmisteluprosessissa. Nämä vaiheet on suunniteltava ennakkoon tehokkaalla mutta kestävällä tavalla. Vastuuvalmistelija voi sisällyttää suunnitelmiinsa erilaisia yhteisöllisen ideoinnin ja kehittämisen menetelmiä. Oppimisen muotoilu (learning design) tarjoaa viitekehyksen, malleja ja työkaluja opettajalle opinnon suunnitteluun (Marstio 2021), ja hankevalmistelussa työskentelyn suunnitteluun. Vahvana suosituksena on soveltaa yhteisölliseen työskentelyyn vähintään oppimisen kaaret -mallia (Learning Arches, Kavanagh 2019), joka tarjoaa työskentelylle pedagogisen rakenteen. Pääperiaatteet mallissa ovat 1) asettautuminen aiheeseen, 2) ylläpito (tässä: yhteisöllinen työskentely) ja 3) laskeutuminen (tässä: oivallusten kiteyttäminen ja reflektointi). Kaariajattelu luo työskentelyyn turvallisen ja fokusoituneen alun ja mahdollistaa syvemmän yhteisen ajattelun.

Seuraavassa esitellään hankemuotoiluprosessin neljä vaihetta

  1. Kerää tietoa ja kehystä

Ensimmäisessä vaiheessa vastuuvalmistelija ensin kerää tietoa rahoitushausta ja toiseksi kartoittaa hakemuksen kohteena olevaa ilmiötä ja tarvetta. Laadukas, rahoittajan vaatimukset täyttävä hankesuunnitelma vaatii perehtymistä rahoitushaun tavoitteisiin ja kriteereihin, ohjelma- ja strategiadokumentteihin, mahdollisiin politiikkalinjauksiin sekä aiempiin hankkeisiin. On tärkeää tulkita rahoitushaku huolellisesti ja määritellä, mitä rahoittaja odottaa.

    Valmistelun kehystäminen vaatii myös ymmärryksen rakentamista ilmiöstä: todellisesta ongelmasta, haasteesta ja kohderyhmästä, joille hankesuunnitelma muotoillaan. Myös perinteinen palvelumuotoiluprosessi lähtee liikkeelle asiakasymmärryksestä (Alhonen ym. 2023).

    Nämä selvitykset toimivat yhteisvalmistelun pohjana vaiheessa kaksi. Ne altistetaan yhteisölliselle ajattelulle ja eri näkökulmille. Tärkeää on ensin tehdä yhteistä aikaa säästävä pohjatyö, jonka kehystämästä kentästä yhteinen suunnittelu voi alkaa. Ensimmäisen vaiheen aikana vastuuvalmistelija suunnittelee valmistelun aikataulun, tekee alustavaa työjakoa ja kutsuu valmistelutiimin kasaan yhteisölliseen työskentelyyn. Tässä vaiheessa kartoitetaan myös kumppanuuksia.

    2. Analysoi ja ymmärrä

    Toisessa ja kolmannessa vaiheessa keskiössä on valmistelutiimin yhteinen keskustelu ja työskentely työpajamaisesti. Parhaiten tämä toteutuu lähitapaamisessa. Työskentelyä fasilitoidaan vahvasti tehokkuuden nimissä. Tässä vaiheessa hankevalmistelua vastuuvalmistelija voi hyödyntää erilaisia osallistavia ideointimenetelmiä, kuten aivoriihiä, World Cafe -keskusteluja ja palvelumuotoilun työkaluja.

    Valmistelutiimi on saanut ensimmäisessä vaiheessa tuotetun tiedon etukäteen perehdyttäväksi ja analysoi pohjatietoa yhteisöllisesti. Pedagogisesti tarkasteltuna kyse on yhteisestä tiedonrakentamisesta ja ajattelun avaamisesta. Valmistelussa hyödynnetään eri osallistujien näkökulmia ja asiantuntemusta yhteisen ymmärryksen luomisessa ilmiöstä ja tarpeesta.

    3. Ideoi ja kehitä ratkaisut

    Kolmannessa vaiheessa ideoidaan ja rakennetaan hankkeen logiikka, tavoitteet, toimenpiteet, työpaketit ja määritellään resurssit. Ratkaisut perustuvat aiemmissa vaiheissa tehtyihin rajauksiin. Tässä vaiheessa linjakkuuden säilyttäminen ja tarkastelu on olennaista.

    Ideointivaiheen tavoitteena ei ole pelkästään tuottaa uusia ideoita, vaan kehittää niistä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Keskeistä on varmistaa, että hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja odotetut tulokset muodostavat loogisen kokonaisuuden. Tässä vaiheessa rakennetaan myös hankkeen vaikutusketju: miten suunnitellut toimenpiteet johtavat konkreettisiin tuloksiin ja pidemmän aikavälin vaikutuksiin.

    Yhdessä tarkennetaan työnjakoa ja kumppaneiden rooleja sekä arvioidaan tarvittavia resursseja. Ideointia seuraa ratkaisujen priorisointi ja jäsentäminen työpaketeiksi, jotta hankkeesta muodostuu realistinen ja hallittava kokonaisuus.

    4. Rakenna hakemus

    Viimeisessä vaiheessa paketoidaan hankehakemus. Vastuuvalmistelija johtaa (tai hoitaa yksin) hakemustekstin kirjoittamista, hanketalouden avulla valmistelee budjetin, toteuttaa tekstin kommenttikierrokset ja viimeistelee hakemuksen. Kun hankesuunnitelman sisältö on aiemmin rakennettu linjakkaaksi, tekstin tuottaminen on tehokasta.

    Hankemuotoilulla laatua ja tehokkuutta hankevalmisteluun

    Edellä esiteltiin hankemuotoiluprosessi, jonka vaiheet on rakennettu ohjaamaan ajallisesti tiivistä, yhteisöllistä hankevalmistelua. Vaiheistus ohjaa vastuuvalmistelijan työtä, kun valmisteluun halutaan osallistaa substanssiasiantuntijoita, joilla on rajalliset tuntiresurssit.

    Osallistavalla valmistelulla kuten yhteissuunnittelullakin on monia hyötyjä (Leinonen & Mäkelä 2022). Tulevat hanketoteuttajat sitoutuvat toimenpiteisiin paremmin, kun ovat olleet valmistelussa mukana ja päässeet vaikuttamaan lopputulokseen. Aiemmin on todettu, että onnistuneen hankevalmistelun taustalla on opetushenkilöstön ja TKI-henkilöstön vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö. Yhteistyö ja monialainen lähestymistapa rikastuttaa hankeideoita ja avaa uusia sovellusalueita. (Erkkilä & Laukkanen 2024). Yhteisvalmistelu parantaa lopputulosta, koska se ottaa huomioon laajasti tekijöitä ja näkökulmia, joita yksi valmistelija ei välttämättä yksin hallitse.

    Vaiheittain eteneminen ehkäisee yleistä valmisteluvirhettä: siirtymistä suoraan ratkaisuun ilman riittävää tarpeen tai haasteen kehystämistä. Pedagogisena rakenteena se pakottaa pysähtymään ajattelun eri vaiheisiin. Fasilitoitu, vaiheinen rakenne ehkäisee myös kaoottista ideointia, jossa monta tekijää tuottaa irrallisia ehdotuksia ilman yhteistä suuntaa.

    Prosessin vahva ohjaus ja fasilitointi ei ole sivuseikka, vaan laadun keskeinen tekijä. Valmistelun pedagoginen muotoilu tukee henkilöstön osallistamista ja sitouttamista. Ihmiset sitoutuvat prosessiin, jonka rakenne on selkeä ja jossa heidän asiantuntemuksellaan on määritelty paikka. Kun valmistelu etenee vaiheittain ja tavoitteet kirkastuvat yhteisessä työskentelyssä, hakemuksesta tulee yhteinen. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa hankevalmisteluun lupautuneiden aika on rajallista. Osallistuminen on mielekästä, kun prosessi on fokusoitu ja tarkoituksenmukainen. Samalla hankemuotoilu toteuttaa myös työn muotoilun tavoitetta. On tärkeää, että tulevat hanketoimijat muotoilevat tulevaa hanketoimintaa ja toimenpiteitä oman kiinnostuksensa ja osaamisen kehittämisen mukaisesti.

    Hankevalmistelun kääntäminen hankemuotoiluksi ei itseasiassa laajenna pedagogiikan hyödyntämistä uusissa konteksteissa, vaan tunnustaa sen, että luova asiantuntijatyö vaatii tietoista, rakenteellista tukea (Lonka 2015). Kun valmistelu toteutetaan fasilitoituna yhteisöllisenä ajatteluprosessina eikä hakemuslomakkeen täyttämisenä, voidaan odottaa laadukkaampia hakemuksia ja vahvempaa sitoutumista hankkeen toteutukseen. 

    Tekstin kielellisessä muotoilussa on hyödynnetty ChatGPT:tä.

    Kirjoittajatiedot

    Laura Karjalainen on laurealainen ammatilliseksi opettajaksi pian valmistuva erityisasiantuntija, joka soveltaa tässä artikkelissa pedagogista ajattelua oman TKI-työnsä kehittämiseen.

    Lähteet

    URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031921597

    Jaa sivu