3AMK-liittouman tulevaisuutta rakentamassa

3AMK-liittouman kehittämisseminaarin tavoitteena oli liittouman toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen. Lähestymistapana oli toiminnan kehittäminen liittouman strategisten tavoitteiden, yhteisten kehittämistoimenpiteiden sekä syksyllä 2020 toteutetun ulkoisen arviointiselvityksen perusteella valikoitujen toiminnan kehittämiskohteiden näkökulmasta.

Seminaari järjestettiin etäyhteyksien välityksellä 8.4.2021 noin 30 asiantuntijan voimin. Liittouman tulevaisuutta rakentamassa oli Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian henkilöstöä, johtoa, ml. rehtorikollegio sekä opiskelijakuntien edustajat.

Valitut kehittämiskohteet olivat tällä kertaa liittouman yhteistyöalueiden välisen yhteistyön tiivistäminen, kansainvälisyyden vahvistaminen, yhteisten vahvojen osaamiskeskittymien rakentaminen valituille painoalueille, sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien laajentaminen yhteistyöalueiden toimintaan. (3AMK 2021)

Seminaarin aikana käytiin läpi kolme kehittämistehtävää:

Aluksi pohdittiin yhteistyöalueiden välisen yhteistyön tiivistämistä. Liittouman toimintasuunnitelmassa todetaan, että yhteistyöalueiden rajapinnoilla toteutetaan teemakohtaisia kehittämistoimenpiteitä synergiaetujen saavuttamiseksi ja siiloutumisen välttämiseksi (3AMK 2021).

Seminaarin osallistujia pyydettiin pohtimaan, mitä käytännön toimenpiteitä voitaisiin tehdä yhteistyöalueiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi.

Ehdotettuja toimenpiteitä olivat mm. yhteinen Teams- alusta läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja yhteiskehittämisen tavoitteelliset työpajat eri kohderyhmille. Myös yhteisiä tavoitteita eri yhteistyöalueille ja spesifisempiä tehtäviä yhteistyöalueiden opiskelijajäsenille ehdotettiin. Mielenkiintoisia olivat esitykset tekoälyn ABC:stä yrittäjille tai intensiiviopinnoille varatusta kiintiöistä koulutusvientiasiakkaille. Ehdotus Research to Business -hankerahoituksen hyödyntämisestä TKI-hankkeiden tulosten kaupallistamisen edistämiseksi sai varsin positiivisen vastaanoton, samoin kuin TKI-hanketoiminnan toimiminen syötteenä oppimistoiminnan, yrittäjyyden, koulutusviennin sekä julkaisutoiminnan suuntaan. Opiskelijoiden osallistumista TKI-hankkeiden toteuttamiseen kannatettiin laajalti ja koulutusviennin markkina-analyysejä esitettiin oppimistehtäviksi opiskelijoille.

Toisena kehittämistehtävänä oli yhteisten vahvojen osaamiskeskittymien rakentaminen valituille painoalueille. Toimintasuunnitelman mukaan osaamiskeskittymien toimintaa tukemaan kehitetään globaaleihin ekosysteemeihin ankkuroituneita TKIO-ympäristöjä ja -alustoja osaamisen kokoamiseksi, kansainvälisten strategisten kumppanuuksien ja verkostojen kehittämiseksi, kestävän kehityksen edistämiseksi, sekä toiminnan laadun, tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Osallistujia pyydettiinkin visioimaan, minkälainen olisi kestävän kehityksen edistämiseen painottuva jäsenammattikorkeakoulujen vahvuuksiin tukeutuva osaamiskeskittymä. Miten oppimistoiminta ml. jatkuva oppiminen, TKI-toiminta, yrittäjyys ja innovaatiot, koulutusvienti, tekoälyn kehittäminen, sekä yhteiset palvelut kytkeytyisivät osaamiskeskittymään? Miten ja minkälaisiin kestävän kehityksen globaaleihin ekosysteemeihin osaamiskeskittymä voisi ankkuroitua? Minkälaisia TKIO-ympäristöjä voitaisiin hyödyntää kestävän kehityksen osaamisen kokoamiseksi sekä kansainvälisten strategisten kumppanuuksien ja verkostojen kehittämiseksi?

Tehtävä herättikin runsaasti keskustelua ja lukuisia kehittämistoimenpiteitä ehdotettiin. Keskustelussa tuotiin esiin, että osaamiskeskittyminen tulisi rakentua jäsenammattikorkeakoulujen vahvuuksien pohjalle ja että yhteinen kestävän kehityksen perusta voisi olla kaikilla sama. Yhteiseen opetustarjontaan ehdotettiin kestävän kehityksen osaamispolkua. Tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimisympäristöjen (TKIO) toivottiin olevan kaikilla yhteiskäytössä, esimerkkinä mainittiin kiertotalouden living lab. Alueellisista verkostoista esiin tuotiin Espoon Cleantech Garden, Vantaan kiertotalouden verkosto ja Uudenmaan kiertotalouslaakso.

Tärkeänä pidettiin, että osaamisen kokoaminen tapahtuu tarvelähtöisesti jonkin rajatun kokonaisuuden ympärille. Peruskysymykseksi nousikin, painottuisiko osaamiskeskittymän toiminta kestävän kehityksen osaamisen syventämiseen vai nähdäänkö kestävä kehitys pikemminkin läpileikkaavana toimintona muiden vahvuusalueiden (esim. TKI-kärkialueet) ympärille kootuissa osaamiskeskittymissä. Kysehän on samalla liittouman ydinosaamisen jäsentämisestä, joka heijastuu myös esim. yhteiseen opetustarjontaan, kumppanuuksiin ja verkostoihin, kansainvälistymiseen, eri toimijatahojen roolituksiin ja viime kädessä koko yhteiskunnassa tapahtuvaan transformaatioon. Samalla muistutettiin, että transformaatio edellyttää yhdessä tapahtuvaa asiantuntijoiden osaamisen kehittämistä ja tulevaisuusajattelun hyödyntämistä osaamiskeskittymän toiminnan kehittämisessä.

Merkittävänä pidettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkyväksi tekemistä ja hyödyntämistä oman toiminnan ohella myös toimintaympäristön suuntaan. Yhteenvetona todettiin, että kestävän kehityksen osaamiskeskittymä tukisi yhteiskunnassa meneillään olevaa vihreää siirtymää, kytkisi liittouman yhteistyöalueet yhteen ja auttaisi tiivistämään yhteistyötä. Tärkeä muistutus oli turvallisesta oppimisympäristöstä, opiskelijoiden hyvinvoinnista, sekä laadukkaasta oppimisesta huolehtiminen.

Kolmantena kehittämistehtävänä pohdittiin henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien laajentamista yhteistyöalueiden toimintaan. Liittouman toimintasuunnitelmassa todetaan, että sopimuskauden aikana laajennetaan henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia yhteistyöalueiden toimintaan laajentamalla asiantuntijapooleja sekä kehittämällä osallistamista tukevia rakenteita ja viestintää. Osallistujia pyydettiin ideoimaan, miten henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia yhteistyöalueiden toimintaan voitaisiin laajentaa.

Ehdotettuja toimenpiteitä olivat mm. yhteisten tilaisuuksien järjestäminen liittouman toiminnasta kiinnostuneille ja motivoituneille henkilöstön asiantuntijoille sekä opiskelijoille – myös YAMK-opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi.

Liittouman toiminnasta tiedottamista ja viestintää toivottiin vahvistettavan edelleen. Henkilöstön osallistumisen osalta tunnistettiin toki ajankäytön ja resursoinnin mukanaan tuomat haasteet.

Kehittämistehtävät toteutettiin soveltaen nk. Kalamalja-keskustelumenetelmää, jossa virtuaaliselle lavalle kutsuttiin aluksi muutama keskustelun aloittaja, jonka jälkeen seminaarin osallistujat saivat liittyä keskusteluun yksinkertaisesti oman kameransa avaamalla. Ainakin tämän seminaarin kokemusten perustella käytetty menetelmä osoittautui hyvinkin toimivaksi ja osallistavaksi toimintatavaksi, jolle on varmasti käyttöä jatkossakin.

Kaiken kaikkiaan käyty keskustelu, osallistujien pohdinnat ja ehdotetut toimenpiteet olivat aivan erinomaisia. Monet ehdotetuista toimenpiteistä olivat sen luonteisia, että ne voidaan ottaa ”tuotantoon” saman tien, osa vaatinee vielä hiukan perusteellisempaa pohdintaa ja tarkempaa suunnittelua. Suurkiitokset kaikille osallistujille. Tästä on hyvä jatkaa!

Antti Vettenranta