Ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumisen sekä opintojen suorittamisen tavat ovat moninaistuneet voimakkaasti viime vuosien aikana. Ammattikorkeakoulussa opiskelu on entistä harvemmalle opiskelijalle enää 3,5 vuoden mittainen, nuoruuteen ennen työ- ja perhe-elämään siirtymistä sijoittuva elämänvaihe. Opintoja suoritetaankin nyt sekä suoraan ”koulun penkiltä” että pitkienkin työelämärupeamien jälkeen, työn ohessa ja keskellä lapsiperheen arkea.
Kuva: Vlada Karpovich / Pexels
Laurea on vastannut opiskelijoiden monimuotoistumiseen strategiansa mukaisesti ja kehittänyt viime vuosina mm. jatkuvan oppimisen palveluja, opiskelijalähtöisyyttä, työelämäintegraatiota sekä digitaalisten ratkaisuja. (ks. Laurea 2022a). Suora valinta tutkinto-opiskelijaksi on edelleen ns. pääväylä Laurean sosionomiopintoihin. Alan opintoja suoritetaan nykyisin silti entistä enemmän myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Sitä kautta on mahdollista erillishaussa hakea tutkinto-opiskelijaksi jo suoritettujen opintopisteiden perusteella.
Sosionomin koulutuksen asema työmarkkinoilla on elänyt viime vuodet vahvaa murrosta. Siihen ovat olennaisesti vaikuttaneet varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun henkilöstön muuttuvat pätevyysvaatimukset. Kilpailu pätevästä henkilöstöstä ja jopa alan opiskelijoista on kasvanut. Siksi myös alan työnantajat ovat viime vuosina kiinnostuneet entistä tiiviimmästä ja monipuolisemmasta yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Tähän tarpeeseen on Laureassa vastattu kehittämällä aktiivisesti mm. avainkumppanuutta eli systemaattista ja laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa (ks. Laurea 2022b).
Käsittelemme tässä artikkelissa erityisesti kahta avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamaa koulutusmallia: jo useita vuosia käytössä ollutta polkuopiskelua ja Laurean avainkumppaneiden kanssa yhteistyössä kokeiltua uutta koulutusmallia. Kuvailemme kokemuksiamme molempien mallien toiminnasta, teemme joitakin huomioita näiden mallien eroista ja yhtäläisyyksistä sekä esitämme muutamia kehittämisehdotuksia. Toimimme Laurean C-yksikön sosiaalialan lehtoreina, joten tarkastelemme edellä mainittuja koulutusmalleja erityisesti oman yksikkömme ja sosiaalialan koulutuksen näkökulmasta.
Polkuopiskelu – lupaus tutkinto-opiskelupaikasta ahkeralle ja osaavalle
Polkuopinnot ovat valtakunnallisesti vakiintunut tapa suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Ne tarjoavat käytännössä väylän tutkinto-opiskelijaksi hakeutumiseen ilman pääsykokeita niille, jotka suorittavat avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoina lukuvuoden aikana ainakin 60 opintopistettä vähintään keskiarvolla 3. Polkuopiskelijat suorittavat pääasiallisesti sosionomin opetussuunnitelman mukaisia ensimmäisen vuoden kurssimuotoisia ydinopintoja. He voivat opiskella myös omana erillisryhmänään, mutta tyypillisemmin he integroituvat osaksi jotakin tutkinto-opiskelijoiden ryhmää. (ks. Laurea 2022c.)
Syyt polkuopiskelijaksi hakeutumiselle voivat olla moninaisia. Arkikokemuksemme mukaan monella polkuopiskelijalla edellisestä opiskelukerrasta on kulunut jo jonkin aikaa tai opiskelijan äidinkieli ei ole suomi. Näissä tilanteissa kynnys pääsykokeiden kautta opiskelijaksi hakeutumiseen saattaa olla korkea ja opintoja on yksinkertaisesti helpompaa aloittaa polkuopiskelijana. Polkuopiskelijat ovat taustaltaan moninaisia, heillä on usein jo pitkä työkokemus, korkea motivaatio ja selkeä syy kouluttautumiselleen. Usein heillä on jo sosiaali- tai terveysalan perustutkinto tai jokin lähialojen koulutus sekä paljon osaamista, joka voidaan ottaa huomioon, kun laaditaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Tämä voidaan toteuttaa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla, jolloin osa ensimmäisen vuoden opintojaksoista voidaan suorittaa osaamisen näyttöjen avulla.
Haasteiksi polkuopiskelijoilla saattavat kokemustemme mukaan nousta heikot tai ruostuneet opiskelutaidot. Erityisesti tieteellisen tekstin tuottaminen voi viedä ensimmäisenä opiskeluvuotena paljon aikaa ja energiaa niin opiskelijalta kuin hänen lehtoreiltaankin erityisesti silloin, jos opiskelijalla on oppimiseen liittyvää vaikeutta tai kielitaidossa on puutteita. Myös opintoihin käytettävissä oleva aika voi olla rajallista, sillä vain harvalla on polkuopintoihin saatavien etuuksien rajallisuuden vuoksi mahdollisuutta opiskella päätoimisesti Nämä seikat yhdistettynä paineeseen suoriutua ensimmäisen vuoden opinnoista vähintään arvosanalla 3 tekevät polkuvuodesta monelle opiskelijalle melko stressaavan. Kun polkuopiskelijasta tulee tutkinto-opiskelija, on hänellä kuitenkin ydinopinnot jo hyvässä vauhdissa. Hän voi jatkaa opiskeluaan tutun ryhmän kanssa ja edetä toisen vuoden opintoihin. Vain yksittäiset opiskelijat keskeyttävät opintonsa polkuvuoden aikana.
Tukipalveluiden näkökulmasta Laurean polkuopiskelijoilla on varsin hyvä tilanne. Polkuopiskelijat saavat tutkinto-opiskelijoiden tavoin opintojensa alussa oman tuutoropettajan, jonka kanssa he tarkastelevat osaamistaan ja joka auttaa heitä laatimaan omaan elämäntilanteeseen ja urasuunnitelmaan sopivan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Polkuopiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää myös suurinta osaa Laurean opiskelijoilleen tarjoamista opiskelijan tukipalveluista.
Työelämälähtöinen opiskelu – räätälöityä täydennyskoulutusta alan ammattilaisille
Lastensuojelualalla toimivien Laurean avainkumppaneiden kanssa alettiin syksyllä 2020 pohtia, mitä osaamistarpeita alan muuttuva toimintaympäristö oli nostanut esille ja miten tarvittavaa osaamista parhaiten voitaisiin yhteistyössä Laurean kanssa kehittää. Avainkumppaneiden kanssa päädyttiin suunnittelemaan lastensuojeluun liittyvä 30 op koulutuskokonaisuus, jota tarjottiin suoritettavaksi avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Koulutukseen valituilta edellytettiin soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa, sosiaali- ja terveysalan erikoisammattitutkintoa tai sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Lisäksi edellytettiin voimassa olevaa työsuhdetta lastensuojelun työympäristössä. Työnantajat olivat erittäin sitoutuneita kehitettyyn koulutuskokonaisuuteen. Tämä ilmeni mm. siten, että osa työnantajista lupautui maksamaan koulutuksen opiskelijan puolesta ja osalle koulutukseen osallistuvista opiskelijoista työnantaja mahdollisti palkallisia työpäiviä opiskeluun.
Koulutuksessa aloitti 24 opiskelijaa, joiden aikaisempi koulutustausta ja työkokemus lastensuojelusta vaihtelivat. Maantieteellisesti opiskelijat asuivat eri puolilla Suomea, joten opetus suunniteltiin kokonaan etäopetukseksi. Koulutuskokonaisuus muodostui kuudesta viiden opintopisteen opintojaksosta, jotka suunniteltiin suoritettavaksi 1.3.2021 – 31.12.2021.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyi keskimäärin viisi kolmen tunnin mittaista, aamupäivään sijoittuvaa verkkoluentoa. Opetus ajoitettiin aamupäiviin, koska niiden oletettiin olevan työpaikoilla hiljaisinta aikaa. Opintojaksojen tehtävät suunniteltiin sellaisiksi, että opiskelijat pystyivät hyödyntämään niissä omaa työympäristöään. Kokonaisuudessaan 30 opintopisteen opintokokonaisuuden suoritti loppuun 10 opiskelijaa ja sen myötä suoritettua tuli yhteensä 300 opintopistettä.
Koulutukseen valituilla opiskelijoilla oli sosiaalialan ammattilaisina vahvaa osaamista erityisesti asiakastyöstä. Opiskelijoita kannustettiinkin osaamisensa näyttämiseen soveltuvilla opintojaksoilla. Oman osaaminen näyttäminen ei ollut opiskelijoille entuudestaan tuttu toimintatapa, joten heille tarjottiin Laureasta räätälöityä näyttövalmennusta. Valmennukseen osallistui yhteensä kuusi opiskelijaa, jotka tekivät näyttöjä varten laajat osaamisanalyysit. Kullekin opiskelijalle räätälöitiin osaamisanalyysin pohjalta henkilökohtaisesti erillisiä ja erilaisia näyttökokonaisuuksia. Opiskelijat näyttivätkin osaamistaan yhteensä huikeiden 410 opintopisteen verran! Näytöt mahdollistivat sen, että opiskelijat pystyivät halutessaan suorittamaan 60 opintopisteen kokonaisuuden, mikä mahdollisti opiskelijoille hakeutumisen tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta. Tämä toteutui viiden opiskelijan kohdalla, joista kolme valmistuu näillä näkymin jo vuoden sisällä tutkinto-opiskelijaksi pääsystä!
Opiskelijoiden opintomenestystä haastoivat useat eri tekijät. Opiskelumotivaatio perustui osalla opiskelijoista sisäisen motivaation sijaan työelämän muuttuviin pätevyysvaatimuksiin. Joitakin opiskelijoita yllätti myös opintojaksojen vaatima työmäärä ja kirjallisuuteen sekä oppimistehtäviin paneutumiseen vaadittavan ajan löytäminen oli välillä haastavaa. Osalle opiskelijoista myös tieteellinen kirjoittaminen oli vierasta ja edellytti onnistuakseen ylimääräistä tukea.
Laurean näkökulmasta uudenlaisen koulutusmallin haasteiksi nousivat eri yksiköiden organisatoriset rajat sekä opetuksen resursointiin liittyvät haasteet. Tämä näkyi opiskelijoille ja työelämän yhteistyökumppaneille vaikeutena ilmoittaa opetuksen aikatauluista riittävän varhain etukäteen.
Koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä työelämätoimijoiden kanssa koettiin Laureassa kaiken kaikkiaan tärkeänä avauksena ja hyvänä toimintatapana. Tällöin koulutuksessa pystyttiin tarjoamaan juuri sen tyyppistä täydennyskoulutusta ja osaamisen lisäämistä, joka työelämässä koettiin ajankohtaiseksi. Vaikka kaikki opinnon aloittaneet eivät suorittaneetkaan koko opintokokonaisuutta loppuun, voidaan tämäntyyppisen koulutusmallin todeta kokemuksemme pohjalta olevan sekä mahdollinen että hyödyllinen.
Entistä opiskelija- ja työelämälähtöisempää avoimen ammattikorkeakoulun opetusta
Laurea tarjoaa koulutusta, jota työelämässä tarvitaan ja se luo hyvät edellytykset vastata sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeisiin. Tässä artikkelissa olemme todenneet, että avoimen ammattikorkeakoulun opinnot tarjoavat moninaisia väyliä sosionomin opintojen suorittamiseen ja tutkinto-opiskelijaksi hakeutumiseen. Esittelemissämme malleissa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Erot liittyvät erityisesti opiskeluryhmän pysyvyyteen, opiskeltavien opintojen sisältöön sekä opiskelijan käytössä oleviin ohjaus- ja tukipalveluihin. Yhteisiä piirteitä ovat mm. mahdollisuus hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, halu päästä tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta sekä opiskelun ja työelämän yhdistäminen.
Molemmissa malleissa korostuvat työelämän ja opiskelun yhteensovittamiseen liittyvät ajalliset sekä jaksamiseen liittyvät haasteet samoin kuin edellytys ottaa haltuun ammattikorkeakoulussa tarvittavat opiskelutaidot heti opintojen alkuvaiheessa. Näihin haasteisiin olisikin erittäin tärkeää paneutua jatkossa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja kehitettäessä.
Kehittämisehdotuksemme:
- Opiskelijoille tulisi tarjota heti opintojen alussa opintojaksoa, jossa perehdyttäisiin tieteelliseen kirjoittamiseen sekä muihin keskeisiin ammattikorkeakoulussa edellytettyihin opiskelutaitoihin.
- Opiskelijoille tulisi tarjota opintojen alusta lähtien henkilökohtaista ohjausta, joka mahdollistaa yksilöllisen opiskelusuunnitelman sekä sujuvan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessin.
- Työelämälle tulisi tarjota entistä aidommin mahdollisuus osallistua tarjotun opetuksen sisällön sekä aikataulun rakentamiseen täydennyskoulutusta suunniteltaessa.
Uusien, entistä vahvemmin työelämän tarpeisiin integroituvien koulutusmallien kehittäminen edellyttää organisaatiolta ja sen lehtoreilta sekä uskallusta harpata tuntemattomaan että mahdollisuutta tarjota työelämän palvelukseen oikeita resursseja oikeaan aikaan. Opiskelija- ja työelämälähtöinen opetuksen järjestäminen tarkoittaa oppilaitoksen näkökulmasta runsasta yksilöllistä räätälöintiä, jossa järjestelmällisesti peilataan työelämässä saavutettua osaamista opintojaksojen tavoitteisiin ja hyödynnetään opiskelijoiden omia työpaikkoja opintojen suorittamiseen. Jotta osaamista tunnistava ja tunnustava lehtori voi tässä tehtävässä onnistua, tulee hänellä olla vahvaa asiantuntemusta työympäristöstä ja asiakasryhmästä, joita opiskelijan osaaminen koskee. Tällöin myös lehtoreiden osaamista on tunnistettava ja osattava hyödyntää, missä olemme onneksi jo hyvässä alussa!
Lähteet:
