Avoimen oppimisen tematiikassa korostuvat erityisesti korkeakouluille ja yhteiskunnalle muodostuvat hyödyt, kuten korkeakoulun näkyvyys, meritoituminen ja markkinointi, opetuksen resurssien säästö, opettajan ajan parempi kohdentaminen opiskelijan kohtaamiseen sekä opintotarjonnan monipuolistaminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen.

Korkeakoulun avoin toimintakulttuuri mahdollistaa avoimet käytännöt opetuksessa ja sen prosesseissa. Harvemmin kuitenkaan puhutaan siitä, mitä merkitystä avoimuudella on opettajalle? Millaisia päätöksiä opettaja joutuu tekemään avatessaan opetuskäytäntöjään?

Artikkelisarjamme, jonka osa tämä artikkeli on, perustuu EU:n avoimen oppimisen viitekehykseen, jossa avoimen oppimisen määrittely näyttäytyy kuuden ydinulottuvuuden kautta. Aikaisemmin olemme tarkastelleet avointa oppimaan pääsyä ja avointa sisältö. (Fred & Helariutta 2020, Helariutta & Fred 2020.) Kolmea muuta ulottuvuutta, avointa oppimisen tunnistamista ja tunnustamista, avointa yhteistyötä ja avointa tutkimusta, käsittelemme syksyn 2020 artikkeleissa. Tässä artikkelissa kohdistamme tarkastelun nimenomaan avoimiin opetuskäytäntöihin ja pedagogiikkaan sekä korkeakoulun että opettajan näkökulmasta.

Mitä ovat avoimet opetus- ja oppimiskäytänteet?

Cronin ja MacLaren (2018) ovat tutkineet avoimet opetuskäytännöt –käsitteen evoluutiota 1960-luvulta tähän päivään. Suppeimmillaan avoimilla opetuskäytänteillä tarkoitetaan avointen oppimateriaalien käyttöjä ja luomista, laajimmillaan se näyttäytyy Kapkaupungin avoimen oppimisen julistuksessa (2007):

”… avoin opetus ei rajoitu pelkästään avoimiin oppimateriaaleihin. Se hyödyntää myös avointa tekniikkaa, joka helpottaa yhteistyötä, joustavaa oppimista ja opetuskäytäntöjen avointa jakamista, mikä antaa opettajille mahdollisuuden hyötyä kollegoidensa parhaista ideoista. Siihen voi liittyä myös uusia lähestymistapoja arviointiin, osaamisen tunnistamiseen ja yhteisölliseen oppimiseen.” (Cronin & MacLaren 2018, 128)

Tieteellisten seurain valtuuskunnan avoimen oppimisen asiantuntijaryhmässä toukokuussa 2020 muodostetun, Tieteen termipankkiinkin viedyn määritelmän mukaan, avoimet opetus- ja oppimiskäytänteet ovat käytänteitä, joilla opetuksesta ja oppimisesta tehdään läpinäkyvää, jaettavaa ja jatkojalostettavaa. Tällaisia käytänteitä ovat esimerkiksi

1. vertaisoppiminen ja opetuksen kehittäminen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opetushenkilökunnan ja muun yhteiskunnan välillä,
2. opiskelijoiden osallistaminen oppimispolkujensa suunnitteluun ml. oppilaitoksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen,
3. opetustarjonnan avaaminen laajalle yleisölle (esim. MOOC-kurssit),
4. opetuksen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvien aineistojen jakaminen ja jatkohyödyntäminen (esim. opetussuunnitelmat, arviointimenetelmät, kokemukset opettamisen toteutuksesta ja oppimisesta),
5. avointen oppimateriaalien käyttö, jatkokehitys ja yhteiskehittely (esim. videot, podcastit, kirjalliset materiaalit). (Tieteen termipankki)

Erotuksena kansainväliseen määritelmään, lisättiin suomalaiseen määritelmään sana oppiminen. Lisäys tehtiin siksi, että suomalaiset termit opetuskäytännöt ja opetuskäytänteet viittaavat suppeasti opetustilanteisiin, kun taas oppiminen on käsitteenä laajempi eikä välttämättä sidottu opetukseen.

Avointen opetuskäytäntöjen hyötyjä ja haasteita

Inamorato dos Santos (2019) käy läpi opetuskäytäntöjen avaamisen hyötyjä ja haittoja EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen näkökulmasta. Hyötyinä opettajan kannalta nähdään se, että ammattitaito kehittyy yhteistyössä ja jakamalla kollegoiden kanssa. Oppijan kannalta erilaiset oppimispolut lisääntyvät ja oppimisen tavat monipuolistuvat. Korkeakoulun kannalta hyödyllistä on se, että opetuskäytännöt kehittyvät tiedon jakamisen myötä. Avoimuus edistää korkeakouluyhteisön välistä yhteistyötä ja tukee henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Yhteiskunnalliselta kannalta opetuskäytäntöjen avaaminen mahdollistaa oppimismahdollisuuksien monipuolistumisen kaikille. (Inamorato dos Santos 2019, 26.)

Inamorato dos Santoksen (2019) mukaan opetuskäytäntöjen avaamisessa voi opettajien kannalta haastavaa olla uuden toimintatavan oppiminen, myös oman työn jakaminen ja sitä kautta syntyvä yhteistyö saattaa vaatia totuttelua. Avoimuuden mahdollistavan alati kehittyvän teknologian käyttöönotto vaatii opettajalta uusien taitojen ja toimintamallien oppimista ja käyttöönottoa. Oppijan kannalta opiskelu muuttaa muotoaan. Kun luovuus ja yhteistyö muiden oppimiseen osallistuvien tahojen kanssa lisääntyy ja korostuu, vaaditaan oppijalta uudella tavalla oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Korkeakoulun kannalta haasteita voi tuottaa avoimuuteen liittyvä vastarinta; kaikki eivät ole halukkaita jakamaan opetuskäytäntöjään tai oppimateriaalejaan. Korkeakoulujen tulisikin sisällyttää strategioihinsa keinoja avointen opetuskäytäntöjen edistämiseksi ja opettajien tukemiseksi. Yhteiskunnan kannalta opetuskäytäntöjen avaamisen kautta mahdollistetaan monipuolisten opetusmuotojen tuominen kaikkien ulottuville jatkuvan oppimisen hengessä. Tämä vaatii arvostusta ja kunnioitusta erilaisia opetustyylejä kohtaan. Arvostus ja kunnioitus tukevat ja kannustavat opettajia opetuksen avaamisessa. (Inamorato dos Santos 2019, 27.)

Opetuskäytäntöjen avaaminen vaatii opettajalta päätöksiä

Laurea suosittelee henkilöstöään avointen oppimateriaalien kehittämiseen. Tarkoituksena on koota uuteen oppimisympäristöön oppimateriaalien ja opintojaksojen kirjasto, jota henkilöstö voi hyödyntää ja jatkokehittää. Uuden oppimisympäristön käyttöönotto on vasta alkuvaiheessa, eikä kokemusta avoimesta oppimateriaalikirjastosta vielä ole. Oppimateriaalien ja opetuskäytäntöjen avaamisen tulee olla opettajan oma valinta. Herää kysymys, miten organisaatio voisi tukea opettajaa oppimateriaalien ja opetuskäytäntöjen avaamisessa?

Suunta-antavaa näkökulmaa kysymykseen tarjoaa Catherine Cronin tutkimus irlantilaisen yliopiston opettajien avoimista opetuskäytännöistä. Cronin (2017) tutki irlantilaisen yliopiston opettajien avoimia opetuskäytäntöjä kolmen tutkimuskysymyksen avulla: 1) miten opettajat avaavat opetuskäytäntöjään, 2) miksi opettajat yksilöinä eivät avaa opetustaan ja 3) onko heillä, jotka avaavat opetustaan, yhteisiä käytänteitä, arvoja ja/tai strategioita.

Cronin (2017, 23) tutkimuksen tulosten mukaan avoimissa opetuskäytännöissä on opettajien näkökulmasta kyse yksityisyyden ja avoimuuden tasapainottamisesta, digitaalisen lukutaidon kehittämisestä, sosiaalisen oppimisen arvostamisesta ja perinteisten opetusroolien haastamisesta. Avointen opetuskäytäntöjen osalta vuorovaikutus avoimissa verkko-oppimisympäristöissä saattaa hämärtää rajaa identiteettien ja roolien välillä: henkilökohtainen-ammattilainen, opettaja-opiskelija. (vrt. Cronin 2017, 23).

Analysoituaan tutkimusaineistonsa, Cronin (2017, 26) muodosti yksityisyyden ja avoimuuden tasapainottamiseksi neljä tasoa, jotka ovat opettajat joutuvat läpikäymään päättäessään avoimuudesta ja toimiessaan erilaisissa verkkoympäristössä. Tasot ovat makro- eli globaalitaso, meso- eli yhteisö-/korkeakoulutaso, mikro- eli yksilötaso ja nano- eli vuorovaikutustaso (kuva 2.)

Organisaation pyrkiessä tuomaan avoimuutta oppimateriaaleihin ja opetuskäytäntöihin, lähtee prosessi usein ylimmältä tasolta. Opettajan päätökseksi jää se, kenen kanssa ja miten hänen tuottamansa informaatio jaetaan. Herää kysymys, olisiko oppimisen avoimuuden edistämiseksi hyvä pohtia myös yksilöön ja hänen vuorovaikutukseensa liittyviä kysymyksiä? Opettaja aloittaa päätöksenteossaan pääsääntöisesti alimmalta tasolta, pohtien yksinkertaisesti vaikkapa oman opetuskäytänteensä tai oppimateriaalinsa osalta sitä, jaanko tämän informaation muille. Seuraavaksi hän pohtii rooliaan – kuka minä olen, kenenä minä jaan. Sen jälkeen päätökset tehdään siitä, kenen kanssa jaan informaation. Vasta lopuksi päätetään, jaetaanko informaatio avoimesti. Opetuskäytäntöjen avaamisen edistämiseksi olisi asiaa hyödyllistä tarkastella opettajan näkökulmasta ja pyrkiä löytämään vastausta siihen, millaista tukea opettajille voisi eri tilanteissa tarjota.

Avoimet opetuskäytännöt Laureassa

Laurean toimintaa ohjaa arvona avoimuus, jolla rakennetaan keskinäistä luottamusta perusedellytyksenä yhteiselle kehittämiselle (Laurea-ammattikorkeakoulu 2019). Seuraavaksi tarkastellaan Laureaan juurtuneita avoimia opetuskäytänteitä kuvan 3. mukaisesti.  Kuvassa esitellyn sisällön lisäksi avoimiin opetuskäytäntöihin luetaan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, avoimet oppimateriaalit ja avoimet kurssit. Edellä mainitut sisällöt jätettiin tästä tarkastelusta pois, koska käsittelemme niitä artikkelisarjamme toisissa artikkeleissa.

Laurea edistää avointen pedagogisten käytänteiden jakamista ja yhteiskehittämistä monella tavalla. Laurean pedagoginen malli, Learning by Developing (LbD) on jo itsessään avoin: aitoja kehittämiskohteita kehitetään rakentamalla tietoa yhdessä. Yksilö ja yhteisö oppivat vuorovaikutuksessa, uutta osaamista syntyy. LbD on nostettu yhdeksi vuoden 2020 teemaksi ja siihen liittyen pidetään nk. LbD-pysäkki -koulutustilaisuuksia koko henkilöstölle, jonka on mahdollisuus saada osaamisensa näkyväksi LbD Practioner -osaamismerkin kautta.

Laurean opettajatuutorit käyvät sertifikaattiin johtavan Laurea Certified Tutor –koulutuksen, joka perustuu pitkälti vertaisoppimiseen ja käytäntöjen jakamiseen. Koulutusta täydentää opettajatuutorien täydennyskoulutus, jossa keskitytään erityisesti järjestelmien ja prosessien hallintaan.

Osaamisperusteisissa opetussuunnitelmissa opintojaksojen oppimistavoitteet on esitetty työelämälähtöisinä osaamistavoitteina. Opetussuunnitelmia on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa. Laurean metodologisina painopisteinä yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu vaativat kaikilta osallistujiltaan, niin opiskelijoilta, opettajilta kuin yhteistyökumppaneiltakin prosessin, menetelmien ja käytäntöjen avoimuutta. Käytännön opetus toteutetaan laurealaisesti pääasiassa yhteisopettajuutena ja ohjausprosessissa voi lehtorien lisäksi olla myös työelämäkumppani mukana.

Opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvien käytänteiden jakamista toteutuu Laurean julkaisusarjassa julkaistavien julkaisujen sekä Laurea Journalissa julkaistavien artikkeleiden välityksellä. Laurean henkilöstö viestii aktiivisesti myös muilla kanavilla, kuten henkilökunnan intranetin blogeissa.

Laureassa palkitaan vuotuisesti pedagoginen teko. Vuoden pedagoginen teko –kilpailussa etsitään laurealaisia innovatiivisia pedagogisia ratkaisuja. Raati valitsee kilpailuun osallistuvat pedagogiset ratkaisut ennakkokarsinnalla, jonka jälkeen henkilöstö ja opiskelijat pääsevät tutustumaan pedagogisiin ratkaisuihin videoesittelyjen muodossa. Laurean opiskelijat ja henkilökunta valitsevat Vuoden pedagoginen teko –kilpailun voittajan esittelyvideoiden perusteella. Yhtenä finalistina kilpailussa on tänä vuonna Laurean opettajatuutori-käytäntö.

Lopuksi

Avoin oppiminen on muuttuva käsite. Onko avoin oppiminen, kuten Cronin & MacLaren (2018, 127) nostavat esiin, muodikas iskulause, filosofia, metafora, malli vai liike? Kapkaupungin avoimen oppimisen julistus oli tärkeä alkuhetki liikkeelle, joka edistää oppimisen tasa-arvoa. EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen (kuva 1.), eräänlaisen mallin, avulla korkeakoulut voivat tarkastella omaa toimintaansa ja tukea sen avoimuutta strategiansa kautta. Tarvitaan erilaista johtamista, panostamista laatuun ja teknologiaan. (Inamorato dos Santos ym. 2016.)

Jotta avoimet opetuskäytännöt olisivat muutakin kuin iskulause, toimintakulttuurin tulee muuttua entistä avoimemmaksi. Korkeakoulun “avointa sisältöinfrastruktuuria” ei voi ottaa samalla tavalla käyttöön kuin asentaa wifin kampukselle (Wiley 2015). Laurealla on erityisesti LbD:n myötä tahtotila ja malli soveltaa avoimuutta pedagogisessa toiminnassaan. Jokaisen korkeakoulun jäsenen on silti tehtävä omat valintansa avoimuuden suhteen.

Laurean Avoin kulma -palvelukokonaisuus tukee osaltaan avoimia opetuskäytäntöjä

Laurean tieto- ja julkaisupalveluissa on kehitetty Avoin kulma -palvelukokonaisuutta. Laurean Avoin kulma ja sen verkosto koordinoi ja tukee avoimen toimintakulttuurin kehittymistä Laurean oppimisessa ja TKI:ssä tarjoamalla ohjausta, tukemalla ja kannustamalla organisaation toimijoita sekä osallistumalla aktiivisesti yhteistyöhön avoimen oppimisen ja TKI:n edistämiseksi niin Laurean sisällä kuin kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla.

Artikkelisarja on osa OKM:n rahoittamaa Avoin TKI, oppiminen ja innovaatiotoiminta –hanketta. Kirjoittajat toimivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan Oppimisen avoimuus –asiantuntijatyöryhmässä.

Lähteet:

• Cape Town Open Education Declaration. 2007. Luettu 8.6.2020. https://www.capetowndeclaration.org/read-the-declaration
• Cronin, C. 2017. Openness and praxis: Exploring the use of open educational practices in higher education. International Review of Research in Open and Distributed Learning: IRRODL, 18(5), pp. 15-34.
• Cronin, C. & MacLaren, I. 2018. Conceptualising OEP: A review of theoretical and empirical literature in Open Educational Practices. Open Praxis, vol. 10 issue 2, pp. 127-143.
• Fred, M. & Helariutta A. 2020. Avointa kulmaa oppimiseen – Avoin oppimaan pääsy nykyhetkessä. Luettu 21.6.2020. https://journal.laurea.fi/avointa-kulmaa-oppimiseen-avoin-oppimaan-paasy-nykyhetkessa/
• Helariutta, A. & Fred, M. 2020. Avointa kulmaa oppimiseen – avoimet oppimateriaalit ja niiden merkitys. Laurea Journal. Luettu 21.6.2020. https://journal.laurea.fi/avointa-kulmaa-oppimiseen-avoimet-oppimateriaalit-ja-niiden-merkitys/
• Inamoro dos Santos, A., Punie, Y. & Castaño Muñoz, J. 2016. Opening up education: A support framework for higher education institutions. Luettu 6.6.2020. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/opening-education-support-framework-higher-education-institutions
• Inamorato dos Santos, A. 2019. Practical Guidelines on Open Education for Academics: modernising higher education via open educational practices. Luettu 8.6.2020. https://ec.europa.eu/jrc/en/open-education
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2019. Strategia 2030. Luettu 6.6.2020 https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/
• Tieteen termipankki. Avoin tiede: avoimet opetuskäytännöt. Luettu 8.6.2020. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:avoimet_opetusk%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t
• Wiley, D. (2015). Reflections on open education and the path forward. Blogi. Luettu 8.6.2020 https://opencontent.org/blog/archives/4082