Avoimuuden vastakohta on salassa pitäminen. Avoimen oppimisen tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille, madaltamalla esteitä ja lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä. Avoin oppiminen monipuolistaa opetuksen, oppimisen, tiedon luomisen, yhteiskehittämisen ja jakamisen mahdollisuuksia sekä yhdistää muodollisen ja vapaamuotoisen oppimisen reittejä. (Tieteen termipankki 2021.) Olemme artikkelisarjassamme ”Avointa kulmaa oppimiseen” käsitelleet Euroopan Unionin avoimen oppimisen ja opetuksen viitekehyksen mukaisia ulottuvuuksia. Tämä artikkeli on sarjan viimeinen ja perehdymme siinä avoimen oppimisen ja opetuksen poikittaisiin ulottuvuuksiin: strategia, teknologia, laatu ja johtaminen.

Avoimen oppimisen ulottuvuudet havainnollistuvat kuvassa 1, joka perustuu posteriesitykseemme INTED-konferenssissa alkuvuodesta 2020 (Kuva 1.).  Esittelimme posterilla sen hetkisen analyysimme avoimen oppimisen tilasta Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Posterin otsikko Openness in RDI-integrated Learning, case: Laurea University of Applied Sciences viittaa TKI-integroidun oppimisen avoimuuteen. Laureassa oppiminen on pääasiassa TKI-integroitua, sillä Laurean kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) -mallissa oppiminen tapahtuu aidon kehittämiskohteen parissa. Aidossa työelämäkumppanuudessa oppivat niin opiskelijat, henkilöstö kuin yhteistyökumppanitkin. Yhdistimme posterissamme avoimuuden eri ulottuvuudet käytännön toimiin korkeakoulussamme.

Avoimen oppimisen EU-viitekehyksen mukaiset ydinulottuvuudet sijaitsevat kuvan sisäosassa ja ne sisältyvät koulutuksen käytäntöihin, vastaten kysymykseen ”mitä avoin oppiminen ja opetus on?”. Jotta avoin oppiminen toteutuisi, tarvitaan strategiaa, teknologiaa, laatujärjestelmiä ja johtamista. Nämä ns. avoimen oppimisen poikittaiset, transversaaliset, ulottuvuudet muodostavat rakenteen – sen, miten avoin oppiminen mahdollistetaan. Esimerkiksi avointen oppimateriaalien, tutkimustiedon tai MOOCien julkaiseminen avoimesti vaatii teknologiaa eli alustan julkaisun mahdollistamiseksi. Korkeakoulujen toimintaa avaavan koulutusstrategian suunnittelu edellyttää johtajuutta eri tasoilla. Tarvitaan myös laadun seurantaa ja arviointia. Nämä neljä poikittaista ulottuvuutta ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja muiden ulottuvuuksien kanssa. (Inamorato dos Santos ym. 2016, 27) Yhdessä ne mahdollistavat avoimen oppimisen käytäntöjen muokkaamisen. (Inamorato dos Santos ym. 2016, 24)

Korkeakoulun strategia asettaa suunnan avoimelle oppimiselle

Avoimen oppimisen kannalta korkeakoulujen strategiassa olisi nimenomaisesti sitouduttava avointen opetus- ja oppimiskäytäntöjen (OEP) mahdollistavaan visioon. (Inamorato dos Santos 2019, 54) Laureassa toimintaa ja suunnittelua ohjaa strategia 2030, jossa avoimuus on kuvattu Laurean strategisena ydinarvona, joka ohjaa toimintaa ja työskentelyä. Strategian mukaan avoimuus merkitsee arvona kaikkien toimintojen läpinäkyvyyttä. Jaamme korkeakouluyhteisössä avoimesti osaamista, tietoa ja materiaaleja. Avoimuus rakentaa näin keskinäistä luottamusta. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2019.)

Avoimet oppimateriaalit, MOOCit, avoin AMK ja osaamisen tunnustaminen lisäävät opetuksen vaikuttavuutta paitsi opintopisteiden muodossa, myös myönteisenä imagona ja tiedon vapaan liikkumisen kautta. Madaltamalla oppimaan pääsyä ja tarjoamalla avoimia oppimateriaaleja ja avointa tutkimustietoa, korkeakoulut pystyvät lisäämään aluevaikuttavuutta ja innovaatioiden kehittymistä. (Inamorato dos Santos 2019, 55) Korkeakouluille avoimuus on kuitenkin myös haaste: mitkä ansaintamallit mahdollistavat avoimet opetus- ja oppimiskäytännöt? Juuso Ala-Kyyny (2020) haastatteli blogiaan varten Helsingin yliopiston projektipäällikko Pauliina Kupilaa, joka kiteyttää tämänhetkisen haasteen oppimaan pääsyn ja korkeakoulujen rahoituksen välillä:

”Jos ajattelee yksilön, jatkuvan oppijan kannalta: et välttämättä tarvitse opintopisteitä, vaan tarvitset tiedon, osaamisen. Koulutusta tarjoavan korkeakoulun näkökulmasta rahoitus tulee kuitenkin opintopisteistä. Otetaan esimerkiksi vaikka tekoälykurssi, Elements of AI. Sen on suorittanut valtava määrä ihmisiä, mutta vain murto-osa on halunnut ottaa siitä Helsingin yliopiston opintopisteitä. Siitä tulee meille todella vähän rahoitusmallin kautta takaisin. Vaikka MOOCeja halutaan tehdä lisää ja parantaa työelämäosaamista, rahoitusmallissa emme siitä hyödy.” (Ala-Kyyny 2020)

Avoimessa oppimisessa tarvitaan teknologiaa

Teknologialla viitataan teknologisiin infrastruktuureihin ja ohjelmistoihin, jotka helpottavat opetuksen avaamista. (Inamorato dos Santos ym. 2016, 27) Teknologinen avoimuus heijastaa korkeakoulun avoimuuskulttuuria. Avoimuuteen sitoutuneet korkeakoulut rakentavat tai käyttävät alustoja, joiden avulla oppijat voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ladata ja jakaa sisältöä, vertaisarvioida sekä muokata jo olemassa olevaa sisältöä. (Inamorato dos Santos ym. 2016, 28.)

Laureassa käytössä oleva sähköinen oppimisympäristö Canvas on avoin monella tapaa. Canvas mahdollistaa esimerkiksi MOOCien kehittämisen, oppimateriaalien ja opetussuunnitelmien avaamiseen. Laurea suosittaa oppimateriaalien lisensointia CC BY-SA 4.0 -lisenssillä. Uusien Master-taso opintojaksojen rakentamisen resursointi on työaikasuunnitelmaohjeessa sidottu CC-lisenssin käyttöön. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmissa on yksiköittäin tavoitteet CC-lisensoinnille. Laurean henkilökunnalle on tarjolla jatkuvaa koulutusta verkko-opetuksen tuottamiseen ja erilaisten verkkotyökalujen hyödyntämiseen.

Avointa oppimista laadukkaasti

Inamorato dos Santos ym. (2016, 28) viittaavat laatukäsitteellä viiteen osa-alueeseen: tehokkuuteen, vaikuttavuuteen, saatavuuteen, tarkkuuteen ja huippuosaamiseen. EU:n avoimen oppimisen ja opetuksen viitekehyksen mukaan korkeakoulujen laatustandardien (taulukko 1.) tulisi kattaa kaikki avoimen oppimisen ja opetuksen tasot opetussuunnitelmatasosta lähtien.

Laurealainen laatutyö nojaa laadunhallintajärjestelmään ja opetusta varten on erikseen luotu päiväopetuksen, monimuoto-opetuksen ja verkko-opetuksen laatukriteerit. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin toteuttamat laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit tukevat laadunvarmistusjärjestelmien kehitystä. Laureassa käytössä oleva digitaalinen oppimisalusta Canvas lisää opetuksen läpinäkyvyyttä ja edistää sen laatua.

Laurea-ammattikorkeakoulun osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja yhteiset arviointiperusteet luovat yhtenäisen pohjan opintojaksototeutuksiin. Opintojaksot arvioidaan sekä opettajien että opiskelijoiden toimesta, ja palautteen pohjalta tehdään muutoksia tuleviin toteutuksiin. Avoimuutta vahvistetaan julkistamalla toteutussuunnitelmat ja lisäämällä oppimisympäristö Canvasiin avoimia materiaaleja, jotka ovat laurealaisen opetushenkilöstön käytettävissä. Oman oppimateriaalinsa työstävälle lehtorille laatukriteerit ovat siis osa jokapäiväistä työtä. Laadun osatekijöiksi voidaan lukea nimittäin myös teknologioihin liittyvä tekninen tietämys, pedagogiset taidot ja tiedot, digitaaliset taidot ja ihmissuhdetaidot, mukaan lukien yhteistyö muiden kanssa. (Inamorato dos Santos 2019, 69)

Ammattikorkeakoululaissa säädetään hankitun osaamisen tunnustamisesta, joka on yksi avoimen oppimisen ilmentymistä. Laureassa tunnistamista ja tunnustamista ohjaavat tutkintosääntö, koulutustoiminnan menettelytapaohje (rehtorin päätös), opiskelijoiden saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja koulutuksen laatukriteerit. Kaikki nämä lisäävät opetuksen laadukkuutta ja tasapuolisuutta, joita pyritään viemään käytäntöön osaamisen näyttöjä harmonisoimalla.

Jotta oppimisen avoimuus toteutuu laadukkaasti, on korkeakoulujen tukipalveluiden hyvä tukea oppimateriaalien avoimessa julkaisemisessa, CC-lisensoinnin erityiskysymyksissä ja avoimuuden reunaehtojen huomioimisessa. Laureassa kehitettävä Avoin kulma –palvelukokonaisuus on suunniteltu tukemaan laurealaisia toimijoita näissä oppimisen avoimuuden kysymyksissä. Avoin kulma on mukana Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) avoimen tieteen koordinaatiossa toimivissa oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmissä kehitetään avoimen oppimisen linjauksia ja käytännön suosituksia. Työstämme tällä hetkellä TSV:n asiantuntijatyöryhmässä avointen oppimateriaalien laatukriteereitä. Työryhmä on hahmotellut kriteerejä niin aloittavalle, kehittyneelle kuin edistyneellekin oppimateriaalin tekijälle. Avoimen kulman tuki edistää näiden linjausten ja suositusten toteutumista Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Avoimessa opetuksessa ja oppimisessa laatu liittyy myös siihen ympäristöön ja olosuhteisiin, joissa oppilaitos rakentaa avointa kulttuuria. Avoimen opetuksen tuottamiseen ja tukemiseen osallistuvat henkilöstön jäsenet tarvitsevat aikaa ja ansaitsevat kannustimia. Korkeakoulu, joka tunnistaa nämä tarpeet, tunnustaa ne oikeudenmukaisiksi ja toimii vastuullisesti heitä kohtaan kunnioittaen sitä huippuosaamisen perusperiaatetta, joka mahdollistaa henkilöstön oman osaamisen hyödyntämisen. (Inamorato dos Santos ym. 2016, 28.) TSV:n avoimen oppimisen asiantuntijaryhmä työstää tällä hetkellä suositusta siitä, miten oppiminen ja oppimateriaalien avaaminen huomioidaan opettajien työnkuvassa ja miten avoimesta oppimisesta voi meritoitua. Tämä suositus vaikuttanee tulevaisuudessa myös Laurean henkilöstön työaikasuunnitelmiin.

Johtamisella kohti avoimuutta

Avoin oppiminen ja opetus vaatii avoimen toimintakulttuurin, jossa avoimuuteen liittyviä aloitteita edistetään johtamisjärjestelmässä sallien sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös –lähestymistavat. Avoin johtajuus luo Inamorato dos Santoksen ym. (2016, 29) mukaan avoimuutta ja voimaannuttaa ihmisiä.

Johtajuudella tarkoitetaan EU:n avoimen oppimisen ja opetuksen viitekehyksessä myös avoimen oppimisen lähettiläiden tunnistamista kaikilla tasoilla. Johtaminen avoimessa opetuksessa – avoin johtajuus – edistää eri sidosryhmien yhteistyötä. (Inamorato dos Santos 2019, 75) Laurea on sitoutunut toiminnassaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen ja 3AMK-avoimuspolitiikkaan. Avoin kulma –palvelukokonaisuus luo laurealaisen tukipalvelun avoimessa toimintakulttuurissa toimimiselle. Laurean opetussuunnitelmat on muodostettu opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja työelämäkumppanien yhteistyönä. Opetussuunnitelma sisältää opintokokonaisuudet ja opintojaksot, jotka mahdollistavat kompetenssit (taidot, tiedot ja asenteet), joita työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Yhtä lailla kehittämispohjainen oppiminen (LbD), joka on avointa TKI-integroitua oppimista, on keskeinen osa laurealaista oppimista ja opetusta.

Lopuksi

Avoimessa oppimisessa ja opetuksessa avoimuus on käsite, joka tukee esteiden alentamista tai poistamista oppimisen ja opetuksen kaikilla tasoilla. Oppimisen avoimuus käsitetään usein MOOCeina tai avoimina oppimateriaaleina, mutta käsite on näitä laajempi. Olemme käsitelleet artikkelisarjassamme EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen avoimen oppimisen ja opetuksen ulottuvuuksia ja tuoneet ne laurealaiseen kontekstiin.

On havaittavissa useita osatekijöitä, joiden perusteella voidaan sanoa, että oppimisen ja opetuksen avoimuus on tätä päivää ja edellytys yhteiskunnan menestyksekkäälle kehitykselle. Ammattikorkeakouluissa toteutettava avoin TKI –integroitu oppiminen luo alueille kehitystä ja kilpailukykyä osaamisen kumuloitumisen ja innovaatioiden kehityksen kautta. Opetuksen siirryttyä ryminällä verkkoon COVID19-pandemian myötä, ovat avoimet yhteisesti kehitettävät digitaaliset oppimateriaalit lyöneet itsensä läpi. Yksilön ja yhteiskunnan tarve jatkuvalle oppimiselle löytää vastineensa oppimisen ja opetuksen avoimuuden eri ulottuvuuksilta. Kaikesta päätellen avoimuus on oikea näkökulma tarkastella ja kehittää oppimisen ja opetuksen tulevaisuutta.

Artikkelisarja on osa OKM:n rahoittamaa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanketta. Kirjoittajat toimivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan Oppimisen avoimuus -asiantuntijatyöryhmissä.

Lähteet:

• Ala-Kyyny, J. 2020. Jatkuva oppiminen edellyttää myös avoimuutta – Helsingin yliopistossa etsitään uusia yhteyksiä opetuksen, oppimisen ja työelämän välillä. Luettu 28.3.2021. https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/jatkuvan-oppimisen-projekti/
• Fred, Minna & Helariutta, Aino. 2020. Openness in RDI Integrated Learning, Case: Laurea University of Applied Sciences. INTED 2020. Posteriesitys. INTED2020 Conference Proceedings. https://library.iated.org/view/FRED2020OPE
• Inamorato Dos Santos, A. 2019. Practical Guidelines on Open Education for Academics: modernising higher education via open educational practices. Publications Office of the European Union, Luxembourg. Luettu 11.3.2021. https://ec.europa.eu/jrc/en/open-education
• Inamorato dos Santos, A., Punie, Y. & Castaño Muñoz, J. 2016. Opening up education: A support framework for higher education institutions. Luettu 11.3.2021. https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/opening-education-support-framework-higher-education-institutions
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2019. Strategia 2030. Luettu 6.4.2021. https://www.laurea.fi/tietoa-meista/strategia-2030/
• Tieteen termipankki. 2021. Avoin tiede: avoin oppiminen. Luettu 19.4.2021: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Avoin_tiede:avoin_oppiminen