Kaikessa opetukseen ja oppimiseen liittyvässä arvioinnissa on korkeakouluissa kyse osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Miksi muualla kuin omassa korkeakoulussa saavutetun osaamisen arviointi on haastavaa? Onko kyse yksittäisen opettajan arviointihaasteesta vai tarpeesta muuttaa organisaation toimintakulttuuria avoimemmaksi?
Laurea-ammattikorkeakoulun yhtenä kriittisenä muutoshankkeena on osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen osana organisaatiomme prosesseja. Tässä artikkelissa tarkastelemme avoimen oppimisen tunnustamista ja sitä, mitä se korkeakoululta EU:n avoimen oppimisen viitekehyksen mukaisesti vaatii. On huomionarvoista, että viitekehyksessä käytetään sanaa tunnustaminen, kun Suomessa puhutaan tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Avoimen oppimisen määritelmä korostaa sitä, että oppimista voi tapahtua missä ja milloin vain ja sitä, että tämä osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. (Dos Santos, Punie & Castano Muñoz 2016, 25). Oppimisen monimuotoisuus on siis tunnistettu jo määritelmässä. Avoimen oppimisen tunnustaminen on yksi viitekehyksen kuudesta ydinulottuvuudesta (kuva 1.).
Kuva 1: Avoimen oppimisen ulottuvuudet EU:n määrittelyn mukaisesti (mukaillen Inamorato dos Santos, Punie & Castano Muñoz 2016)
Inamorato dos Santos, Punie & Castano Munoz (2016) jakavat osaamisen tunnustamisen avoimessa opetuksessa ja oppimisessa kahteen eri tasoon. Ensinnäkin se voidaan nähdä prosessina, jonka mukaisesti korkeakoulu tai muu oppilaitos myöntää virallisen todistuksen, mutta se pitää sisällään myös prosessin, jolla virallisesti tunnustetaan ja hyväksytään jonkun muun osapuolen arvioimat suoritukset. (Inamorato dos Santos ym. 2016)
Avoimen oppimisen ja sitä kautta muodostuvan osaamisen tunnustaminen mahdollistaa oppijoiden siirtymisen epävirallisesta oppimisesta muodolliseen koulutukseen, mahdollisuuden suorittaa korkeakouluopintoja joustavammin ja kenties jopa vaihtaa työtehtäviä työpaikalla. (Inamorato dos Santos ym. 2016) Osaamisen tunnistaminen on aidosti elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista. Elinikäinen oppiminen ja elämänlaajuinen oppiminen ovat jatkuvaa oppimista ja näin ollen korkeakoulukontekstissakin paljon suurempia käsitteitä kuin avoimet korkeakouluopinnot, joihin usein viitataan jatkuvasta oppimisesta puhuttaessa.
Avoimen oppimisen tunnustamisen seitsemän osa-aluetta
EU:n avoimen oppimisen viitekehyksessä avoimen oppimisen tunnustaminen jaetaan seitsemään toisiinsa kietoutuvaan osaan, jotka ovat arviointi, henkilöllisyyden tunnistaminen, luottamus ja läpinäkyvyys, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, nopeutettu hyväksiluku, pätevyys ja sosiaalinen tunnustaminen. (Inamorato dos Santos ym. 2016)
- Arviointi on tunnustamisprosessin ydin. Se on prosessi, jolla arvioidaan yksilön tietoja, tietotaitoa, taitoja ja/tai pätevyyttä ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Arviointia seuraa tyypillisesti sertifiointi, joka voi olla virallinen tai epävirallinen todistus. Avoimille oppijoille myönnettävän sertifikaatin tyyppi riippuu Inamorato dos Santoksen ym. (2016) mukaan arvioinnin luotettavuudesta eli missä määrin oppijoiden henkilöllisyys ja osaaminen voidaan varmistaa aukottomasti.
- Henkilöllisyyden tunnistaminen. Avoimen oppimisen tunnustamiseen liittyy henkilötietojen todistaminen. Henkilöllisyys tulee voida todistaa digitaalisessa ympäristössä toimittaessa. Henkilöllisyyden todistamista tarvitaan esimerkiksi verkkotenteissä ja myönnettäessä erilaisia todistuksia verkossa suoritetuista opinnoista. Yksi tunnistamisessa käytetty keino on niin sanottu biometrinen kasvojen tunnistaminen tai henkilön tunnistaminen sormenjälkien perusteella. Henkilöllisyyttä voi varmentaa myös lisäämällä tehtäviin esimerksiki opiskelijan henkilökohtaisia pohdintaelementtejä. (Inamorato dos Santos ym. 2016)
- Luottamus ja läpinäkyvyys. Puhuttaessa avoimen oppimisen tunnustamisen käytännöistä, ovat luottamus ja läpinäkyvyys keskeisiä elementtejä. Avointa oppimista tarjoavan instituution maine ja vastuullisuus ovat suoraan kytköksissä siihen, millaista luottamusta instituution tarjoamat avoimen oppimisen palvelut, kuten MOOCit ja avoimet oppimateriaalit herättävät. Luottamusta syntyy suhteiden rakentamisen, maineenhallinnan, verkostoitumisen, osallistumisen, laadunhallinnan, arvojen ja mission välityksellä. Läpinäkyvyys tarkoittaa instituution avointen opetus- ja oppimiskäytäntöjen näkyväksi tekemistä. Luottamuksessa on kyse suhteiden muodostamisesta. Luottamus ja läpinäkyvyys kulkevat siinä mielessä käsi kädessä, että jakaminen ja yhteistyö mahdollista luottamuksen syntymisen. (Inamorato dos Santos ym. 2016)
- Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on oppimisen tunnustamisprosessi, jossa opiskelija on hankkinut osaamista muodollisessa, epämuodollisessa koulutuksessa tai arkioppimisen kautta esimerkiksi työpaikalla. AHOT-prosessin tarkoituksena on johtaa opintopisteiden myöntämiseen varmistamalla, että oppijalla on opintojakson osaamistavoitteissa määritelty osaaminen. Inamorato dos Santos ym. (2016) korostavat ettei oppijan tule osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa enää opetella uutta ja että AHOT-prosessin kautta tunnustettu osaaminen voidaan hyödyntää opinnoista vapauttamiseen, opintopisteiden kerryttämiseen ja vaikkapa urakehityksessä. EU:n avoimen oppimisen viitekehyksessä AHOT pitää sisällään niin näyttöön perustuvan osaamisen tunnustamisen kuin muissa korkeakouluissa suoritetut opinnotkin, josta suomalaisissa korkeakouluissa käytetään sanaa hyväksiluku. Hyväksiluku tarkoittaa käytännössä sitä, että toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot hyväksiluetaan joko korvaamaan ns. pakollisia opintojaksoja tai täydentämään tutkintoa. Aikaisemmin suoritettujen opintojen ja sitä kautta hankitun osaamisen hyväksiluku on Laurean prosesseissa määritelty opintopäälliköiden tehtäväksi.
- Nopeutettu hyväksiluku tarkoittaa sitä, että korkeakoulut sopivat tunnustavansa vastavuoroisesti opiskelijoiden opintosuoritukset. “Ristiinopiskelemalla” opiskelija pystyy suorittamaan opintoja toisessa korkeakoulussa ensisijaisen opiskeluoikeuden perusteella, mikä mahdollistaa aikaisempaa yksilöllisemmät opintopolut. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa “Ristiinopiskelun kehittäminen” -hankkeessa kehitetään edellytyksiä opiskeluun liittyvien tietojen automatisoinnille korkeakoulujen välillä. Muita väyliä nopeutettuun hyväksilukuun ovat mm. 3AMK-opinnot, CampusOnline ja kansainväliset partnerikorkeakoulut. Laurean opiskelijat, erityisesti monimuoto-opiskelijat, ovat hyödyntäneet eAMK-hankkeen kehitettyä CampusOnline-oppimisympäristöä, jossa voi opiskella oman korkeakoulunsa ulkopuolellakin verkossa. Laurean opiskelijoista 1012 opiskeli ja suoritti opintojaksot keväällä 2020 toisen ammattikorkeakoulun opintojaksoilla. Laurea tarjosi 27 opintojaksoaan Campusonline.fi:ssä. (Laurea 2020). Laurean kansainvälisten partnereiden kanssa on sovittu laatustandardeista ja arviointimenettelyistä, mikä mahdollistaa ulkomailla suoritettujen vaihto-opintojen nopeutetun hyväksiluvun.
- Pätevyys tarkoittaa ”muodollista pätevyyttä”, kun puhutaan avoimesta opetuksesta ja koulutuksesta. Se on arviointiprosessin muodollinen tulos (todistus, tutkintotodistus tai nimike), joka saadaan, kun henkilö on saavuttanut tietyt vaatimukset mukaiset oppimistulokset ja / tai hänellä on tarvittava pätevyys. Avoimen koulutukseen liitetty pätevyys riippuu siitä, kuinka oppilaitokset pystyvät luomaan tutkintoon johtavia oppimispolkuja. (Inamorato dos Santos ym. 2016) Laureassa on kehitetty avoimen ammattikorkeakoulun polkuopiskelija –konsepti, jossa opiskelija suorittaa opintoja pääsääntöisesti yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Suoritettuaan 60 opintopistettä alan opintoja, voi hän hakea tutkinto-opiskelijaksi, jolloin avoimen ammattikorkeakoulun kautta suoritetut opinnot hyväksiluetaan hänen tutkintoonsa.
- Sosiaalisella tunnustamisella viitataan avoimen oppimisen yhteydessä sitä, miten yhteiskunta ja yhteiskunnan viralliset instituutiot arvottavat avoimen oppimisen suorituksia, kuten avointen osaamismerkkien tai MOOC-kurssien suorituksia. (Inamorato dos Santos ym. 2016)
Korkeakoulun avoin toimintakulttuuri mahdollistaa avoimen oppimisen tunnustamisen
Väitämme, että olemme suomalaisittain pitkällä EU:n viitekehyksen mukaisessa avoimen oppimisen tunnustamisessa, mutta vielä on tehtävää. Yksi haasteista on opiskelijoiden autentikointi, josta esimerkkinä koronapandemian aikana tehdyt järjestelyt pääsykokeissa. Miten varmistaa se, että pääsykokeen on tehnyt tutkinto-opiskelijaksi pyrkivä? Lisäksi henkilöllisyyden todistaminen ja siihen liittyvä tietosuoja on hyvä huomioida myös tulevaisuudessa. Toinen haaste on digitaalisten osaamismerkkien käyttö ja tunnustaminen. Laurean henkilöstö voi suorittaa useita osaamismerkkejä, mutta miten niitä käytetään? Hyväksytäänkö opiskelijoiden tekemät digitaaliset osaamismerkit muuten kuin osana opintojakson suoritusta?
Olemme tuoneet taulukkoon 1. keinoja, joilla korkeakoulu voi varmistaa avoimen oppimisen tunnustamisen omassa kontekstissaan. Olemme rikastaneet taulukkoa tunnistamillamme keinoilla, joilla tunnustaminen on viety ja voidaan viedä käytänteisiin asti.
Taulukko 1. Korkeakoulun itsearviointi avoimen oppimisen tunnustamisen käytännöistä (mukaillen Inamorato dos Santos 2019)
Ammattikorkeakoulut ovat olleet mukana useassa projektissa, jossa opiskelijoiden avoimen oppimiseen tunnustamiseenkin liittyvää ristiinopiskelua on kehitetty. Hyviä esimerkkejä ovat Digicampus, Campusonline ja alati kehittyvä 3AMK-yhteistyö Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian välillä, joissa suoritetut opinnot hyväksiluetaan opiskelijan tutkintoon.
Laurean tavoitteena on edistää hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista lisäämällä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kehittämällä prosesseja. Kyse on toimintakulttuurin muuttamisesta entistä avoimemmaksi. Avaamisella on suuri merkitys koko korkeakouluyhteisöllemme, sillä yhdessä olemme enemmän.
Artikkelisarja on osa OKM:n rahoittamaa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanketta. Kirjoittajat toimivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan Oppimisen avoimuus -asiantuntijatyöryhmissä.
Lähteet:
