Ripaus ennakkoluulottomuutta, kourallinen kokeilunhalua ja rutkasti soveltamista – tällä reseptillä rakennettiin verkossa toimivan yhteisöalustan digitaalisen saavutettavuuden tasoa arvioiva mittari. Tämä lopulta melko yksinkertaiseksi muodostettu mittari ei syntynyt kuitenkaan itsestään. Se vaati tekijöiltään tutkivalla otteella tehtyä tiedonhakua ja moninaista taustatyötä. Tämä artikkeli kuvailee mittarin kehitystyötä ja kannustaa muitakin innovatiivisiin ratkaisuihin tähtääviä kehittäjiä tarttumaan rohkeasti tuumasta toimeen.
Kuva: Glenn Carstens-Peters / Unsplash
Digitaalisen saavutettavuuden tasoa arvioivan mittarin kehitystyö alkoi tarkoituksesta selvittää My Business Hub – kaupunginosien kilpailukyvyn kasvattaja -hankkeen hankkiman yrittäjille ja yrityspalveluntarjoajille tarkoitetun verkostoitumis- ja keskustelualustan digitaalisen saavutettavuuden tasoa. Tämän uudenaikaisen digitaalisen Business Vantaa Hub -yhteisöalustan tarkoituksena on luoda erilaisille yritystoimijoille yhteinen verkosto, jossa yhteydenpidon, neuvonnan ja kumppanuuksien rakentamisen on mahdollista tapahtua jouhevasti. Alusta on oma laaja kokonaisuutensa, jonka keskiössä ovat sen käyttäjät. Käyttäjäpalautetta kerätäänkin jatkuvasti. Alustan käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi, alusta ansaitsee perusteellista, syväluotaavaa ja jatkuvaa arviointia yleisestikin, mutta tässä artikkelissa perehdytään sen digitaalisen saavutettavuuden arviointiin ja siihen rakennetun mittarin esittelyyn. Mutta miten mittari alkoi rakentua?
Digitaalinen saavutettavuus – mitä sillä tarkoitetaan?
Ensin piti selvittää, mitä digitaalisella saavutettavuudella tarkoitetaan. Saavutettavuus on olennainen osa etenkin julkisten palveluiden digitalisointia. Jos sitä ei huomioida, monet käyttäjät jäävät palveluiden ulkopuolelle. On todettu, että 15 % ihmisistä ei pysty käyttämään verkkopalveluita, koska niitä ei ole suunniteltu oikein. On myös tutkittu, että jopa yli 1,2 miljoonaa suomalaista tarvitsee parempaa saavutettavuutta digipalveluissa. Euroopan parlamentin vuonna 2016 julkaiseman saavutettavuusdirektiivin tehtävänä onkin varmistaa, että jokainen pystyy käyttämään julkisia verkkopalveluita. Direktiivin pohjana on WCAG-standardi, johon kuuluu kriteerejä, jotka saavutettavan verkkopalvelun tulee täyttää. (Saavutettavuusdirektiivi 2023.) Voit lukea kriteereistä tästä: Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0
Vuonna 2019 asetetun digipalvelulain mukaan saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voi käyttää ja ymmärtää niitä. Saavutettavuusvaatimusten neuvonnasta ja valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. (Valtiovarainministeriö 2023.) Aluehallintovirasto onkin kuvaillut saavutettavuuden olevan verkkomaailman esteettömyyttä. Saavutettavuus on myös asiakaslähtöisyyttä. Kun saavutettavuus huomioidaan mahdollisimman hyvin, yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa parantuu. (Aluehallintovirasto 2023.) Business Vantaa Hubin voidaan tulkita olevan rinnastettavissa digitaaliseen palveluun. Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut omistavat Business Vantaa Hubin ja vastaavat täten myös alustan saavutettavuuteen liittyvistä asioista. Yhteisöalustalta löytyy sen käyttöohjeet, toimintaperiaatteet ja käyttöehdot sekä erillinen saavutettavuusseloste.
Alustan saavutettavuuden arviointiin tähtäävän mittarin kehitystyön alkumetreillä My Business Hub -hanketta edustavan Laurea-ammattikorkeakoulun tiimin olikin syytä tutustua saavutettavuuden perusperiaatteisiin. Oli tärkeää ymmärtää, mitä pitää mitata, ja millainen mittari voisi palvella juuri tätä tarkoitusta. Selvisi, että saavutettavuuden arvioinnissa tulisi huomioida ainakin alustan tekninen toteutus, helppokäyttöisyys, monikanavaisuus sekä sisällön selkeys ja ymmärrettävyys (kuva 1). Teknisesti hyvin toteutetun digipalvelun lähdekoodin tulee olla virheetön ja looginen. Lisäksi palvelun tulee toimia myös erilaisilla päätelaitteilla. Helppokäyttöisyyttä tarkasteltaessa on syytä huomioida alustan yleisilme, onko sitä helppo hahmottaa, onko navigaatio selkeä ja löytyykö haluttu sivu, kohta, toiminta tai tietty sisältö vaivattomasti. Sisällön ymmärrettävyys on tärkeää kaikille käyttäjille ja keskeinen osa saavutettavaa digitaalista palvelua. Se tarkoittaa selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttöä. Tekstin pitäisi olla helppolukuista ja jäsennelty lyhyiksi kappaleiksi ja luetteloiksi. Ymmärrettävyyteen kuuluu myös monikanavaisuus eli sisältöjä pitäisi tarjota myös esimerkiksi videoina, kuvina ja äänenä tekstin lisäksi. (Aluehallintovirasto 2023.)
Kuvio 1. Digitaalisen saavutettavuuden arvioinnissa huomioitavat tärkeät asiat. (Pennanen 2023)
Digitaalisen saavutettavuuden kypsyystason arviointi
My Business Hub -hankkeelle asetettiin vaatimukseksi varmistaa, että alusta täyttää saavutettavuusdirektiivin määrittelemällä tavalla digitaalisen esteettömyyden. Tämän varmistamiseksi päätettiin käyttää Digital Accessibility Maturity Model –kypsyysmallia eli tuttavallisemmin DAMM-mallia, jonka katsottiin olevan saavutettavuuden varmistamisen kannalta kattava menetelmä. Mallin katsottiin taipuvan myös muokattavaksi ja juuri tähän tarkoitukseen sopivaksi työkaluksi. Jo hankkeen valmisteluvaiheessa DAMM-mallin todettiin tukevan hankkeen alustahankinnan digitaalisen saavutettavuuden arviointia. Alustan kehitystyön lomassa ja alustan käyttöönoton jälkeen DAMM-malliin ja siihen liittyviin materiaaleihin tutustuminen alkoi toden teolla. Suomennettavaa materiaalia riittikin paljon, mutta pikkuhiljaa ymmärrys tästä digitaalisen saavutettavuuden kypsyysmallista kasvoi.
Digital Accessibility Maturity Model on kehitetty digitaalisen saavutettavuuden arvioimisen ja kehittämisen tueksi. Se pitää sisällään kypsyystasoja ja nimettyjä arvioitavia ulottuvuuksia. Lähdekirjallisuudesta riippuen tasojen ja ulottuvuuksien määrä hieman vaihtelee. Kypsyysmalli ei ota kantaa vain digipalvelujen teknisten vaatimusten arvioimiseen vaan se tarkastelee jopa tietyn digipalvelun ympärille muodostunutta kulttuuria. Malli tarjoaa apua ja tukea erilaisille organisaatioille, jotka ovat tekemisissä digitaalisten palvelujen tuottamisen ja kehittämisen kanssa. (Level Access 2023.) Mallin voisi kuvailla olevan niin ohje digipalvelujen saavutettavuuden suunnitteluun kuin niiden arviointiinkin soveltuva menetelmä.
Jo valmiiksi monitahoisen ja jopa monimutkaisen asian selkeyttämiseksi tiimi valitsi yksimielisesti käyttää sellaista DAMM-mallia, jossa olisi mahdollisimman vähän tasoja ja tarkasteltavia ulottuvuuksia. Mittarin valmistuksen pohjana päätettiin käyttää englantilaisen uraauurtavan Ability Net hyväntekeväisyysjärjestön luomaa mallia. Järjestö toimii digitaalisen osallisuuden pioneerina, jolla on globaali näkökulma ja tarkoitus luoda kaikille avoin digitaalinen maailma. Heidän mallissaan on viisi kypsyystasoa (kuva 2). Ensimmäisellä eli epämuodollisella kypsyystasolla tarkoitetaan, ettei saavutettavuuden arvota vielä täysin edes tunnisteta. Mikäli alustan jokin ulottuvuus yltää tasolle kaksi eli määritelty on sen visio, johtajuus, prosessit, kykenevyys eli sisäiset toiminnot ja ominaisuudet sekä hankinnat tehty suunnitellusti, harkiten ja rajatusti.
Kolmannella eli toistettavalla tasolla tarkoitetaan, että ulottuvuuksien sisällään pitämät vaateet on otettu huomioon niin tarkasti, että ne ovat toistettavissa, ikään kuin helposti kopioitavissa. Tasolla neljä, joka on nimeltään hallittava, ulottuvuudet ovat hyvin hallinnoitua ja sujuvasti ohjattavissa. Tasolla viisi eli optimaalinen tasolla ulottuvuudet ovat parhaimmalla mahdollisella tasolla.
Kuva 2. DAMM-mallin digitaalisen saavutettavuuden kypsyystasot. (Pennanen 2023)
Ability Net tarjosi työvälineeksi Core Model -taulukon, joka piti sisällään niin tasojen sisältökuvauksen kuin ulottuvuuksien kuvaelmatkin. Taulukko sisältöineen on alun perin tarkoitettu verkkosivujen saavutettavuuden kehittämiseen ja arviointiin, joten suomentamisen ja tulkitsemisen lisäksi tiedossa oli paljon uudelleen muotoiltavaa sekä soveltamista. Digitaalisen saavutettavuuden strategisina avaimina ja samalla arvioinnin kohteita ovat DAMM-mallin mukaiset viisi ulottuvuutta. Tasojen on tarkoitus määritellä kunkin ulottuvuuden digitaalisen saavutettavuuden kypsyystaso useiden eri vaatimusmääritysten perusteella. (Ability Net 2021.)
Kaikki viisi nimettyä ulottuvuutta, ja mitä niillä alustan osalta tarkoitetaan ja tavoitellaan, määriteltiin tarkoin (taulukko 1). Visiolla tarkoitetaan, että yhteisöalustalla on selkeästi ilmaistu näkemys siitä, miksi ja miten se palvelee käyttäjiään sekä täyttää parhaat käytännöt saavutettavuudessa sekä osallistavassa suunnittelussa ja toiminnassa. Johtajuudella tarkoitetaan sitä, että alustan ylläpitäjät ovat sitoutuneita investoimaan niihin asioihin, joita alusta vision toteuttaminen vaatii. Alustan prosesseista tavoitellaan esteettömiä ja niitä suunnitellaan käyttäjiä osallistavasti. Myös alustalla toimiminen on sisällytetty ulottuvuuteen prosessit. Kykenevyydellä tarkoitetaan alustan sisäisiä taitoja, ominaisuuksia ja yleisesti vision mukaista käytettävyyttä. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkia alustaan liittyviä hankintoja ja lisätoimintoja sekä tehtäviä muutoksia ja muita toimenpiteitä.
Taulukko 1. DAMM-mallin mukaiset viisi ulottuvuutta ja mitä niillä tarkoitetaan ja tavoitellaan juuri Business Vantaa Hubin digitaalisen saavutettavuuden osalta (Pennanen 2023).
Tuumasta toimeen – kyselystä mittariksi
Oman, uudenlaisen ja spesifiin käyttötarkoitukseen luodun digitaalisen alustan saavutettavuutta arvioivan mittarin kehittäminen vaati mittaamiseen ja useisiin erilaisiin mittareihin tutustumista. Lisäksi tiimin oli hyväksyttävä, että hyödyntääkseen DAMM-mallia, tulisi heidän osata ottaa siitä niin sanotusti parhaat palat omaan käyttöönsä. Tiimi joutui myös toteamaan, että tässä mittarin kehitystyössä tultaisiin tarvitsemaan aiemman tiedon näppärää yhdistämistä ja soveltamista täysin uuteen, myös osittain itse luotuun. Mutta ketteriin kokeiluihin ja jatkuvaan oppimiseen luottava tiimi ryhtyi ennakkoluulottomasti kehittämään omaa digitaalisen saavutettavuuden tasoa arvioivaa mittaria.
Mittarista haluttiin yksinkertainen ja toistettava. Toiveena oli, että alkumittauksen jälkeen alustan ylläpitäjä voisi mahdollisesti edelleen kehittää mittaria tai ainakin hyödyntää sitä alustan jatkokehitystyössä uusia mittauksia tehden. Mittaaminen on myös valitun toiminnan tai palvelun vaikuttavuuden arviointia. Mittaamisen avulla voidaan varmistaa mittaamisen kohteena olevien tuotoksien ja tuloksien laatu. Mittarit toimivat myös johtamisen välineenä ja tarjoajat konkreettisia lukuja, joilla toiminnan, tuotteiden tai palvelun vaikutukset tehdään näkyviksi. Tämä voi parhaassa tapauksessa toimia motivaattorina palvelun jatkokehitykselle. Todennettu vaikuttavuus on myös erottautumistekijä. (Vaikuttava Yritys 2023.)
Viiden eri ulottuvuuden arvioimiseksi muodostettiin kahdeksanosainen DiSa -mittari, joka on käytännössä Forms -muotoinen kysely. Jokainen osio muodostui viidestä määritelmästä, joista kyselyyn vastanneen tuli valita kulloistakin ulottuvuutta parhaiten kuvaava määritelmä. Määritelmät oli suhteutettu DAMM-mallin viiteen tasoon. Ensimmäinen kysely pilotoitiin toukokuussa. Kyselyyn vastasi 11 henkilöä, jotka ovat olleet tiiviisti mukana alustan kehitystyössä. Vastauksista muodostettiin ymmärrettävät diagrammit, joista näkyi selkeästi niin vastauksen keskiarvot kuin keskihajontakin. Jokainen vastaus huomioitiin, ja niistä muodostettiin kattava analyysi, joka määritteli Business Vantaa Hub yhteisöalustan digitaalisen saavutettavuuden tason. Analyysi osoitti noin puolen vuoden iässä olevan alustan digitaalisen saavutettavuuden olevan yleisesti tasoilla määritelty (2) ja toistettava (3) riippuen tarkasteltavasta ulottuvuudesta (kuva 1). Jatkokehittämistä alustan digitaalisen saavutettavuuden parantamiseksi siis riittää.
Mittaaminen ei ole mörkö, vaan pikimmiten ystävä
Mittaamisella voidaan tukea merkittävästi palvelujen käyttäjälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta, ja siksi mittaamiseen tarttuminen onkin ensisijaisen tärkeää. Eikä mittareiden kehittäminenkään niin vaikeaa ole. Vaikuttava Yrityskin (2023) kehottaa aloittamaan kokeilemalla ja muistuttaa tekemään sen vielä riittävän rajusti. Näin toimi myös tätä yksilöidysti Business Vantaa Hubia arvioimaan tarkoitettua DiSa -mittaria kehittänyt Laurea-ammattikorkeakoulun tiimi, joka haluaa muistuttaa kaikkia kehittäjiä, ettei mittaaminen ole mahdoton tehtävä. Tarvitaan vain suuri määrä selvitystyötä, aitoa kehittäjämieltä ja sylillinen soveltamista.
Mittaria kehittämässä ovat olleet My Business Hub -hankkeeseen osallistuneet seuraavat henkilöt Laurea-ammattikorkeakoulusta: Jenna Pennanen, Anssi Kuusela, Rina Kallio, Saara Valtonen ja Pauliina Pöyry.
Voit lukea lisää Business Vantaa Hub -yhteisöalustan lanseerauksesta ja kehitystyöstä tästä: Business Vantaa Hub -verkostoitumisalusta Vantaan yritysyhteisön uutena kohtaamispaikkana.
Kirjoittajat:
- Jenna Pennanen työskentelee My Business Hub -hankkeessa asiantuntijana ja työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa työhyvinvointimuotoilijana.
- Anssi Kuusela työskentelee My Business Hub -hankkeessa Laurean projektipäällikkönä ja toimii Laureassa avainkumppanuuspäällikkönä.
Lähteet:
