Laurea-ammattikorkeakoulussa on koulutettu sairaanhoitajia englannin kielellä yli 20 vuotta, aluksi Otaniemen kampuksella ja vuodesta 2015 Tikkurilan kampuksella. Tikkurilassa englanninkielisen sh-koulutuksen yhtenä sisäänpääsykriteerinä on ollut suomen kielen taitotaso B1, jotta opiskelijat suoriutuvat paremmin pakollisissa työharjoitteluissa hoitotyön ympäristöissä.

Hoida simuloiden suomeksi (HoitoSisu) oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka kohderyhmänä olivat englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat. Toiminta-aika oli syksy 2019 – kevät 2021.Hankkeen toteuttivat lehtorit Kristiina Kuparinen (suomen kielen lehtori), Marja Tanskanen TtM, esh (hoitotyön lehtori) ja Riikka Mulder TtM, BSc Social and health care, sh, (englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen tutkintovastaava).

Opiskelijat valittiin pilottikoulutukseen Mid-studies Finnish -testeillä koulutusta edeltävällä lukukaudella. Valintakokeessa haastattelujen avulla hankittiin lisätietoa opiskelijoiden kliinisistä tiedoista ja taidoista sekä heidän motivoituneisuudestaan tähän hankkeeseen. Haastattelujen lisäksi opiskelijoiden valintaan vaikuttivat näytöt Case Simulaatiossa.

HoitoSisu-hankkeessa valitsimme hoitotyön kliinisen osaamisen teemaluentojen aihealueet niin, että opiskelijat olivat jo opiskelleet kyseiset aihealueet englanniksi, ja suomenkielisillä teemaluennoilla vahvistimme opiskelijoiden osaamista aihealueesta sekä harjoittelimme suomen kielen sanastoa ja käyttöä kyseisessä asiayhteydessä.  Kliinisen osaamisen teemaluentoa seurasi samasta aiheesta suomen kielen työpaja, ja viikon päätteeksi harjoittelimme opiskeltua aihetta simulaatiosairaalassa, jossa opiskelijat pääsivät simuloimaan, harjoittelemaan kädentaitoja sekä kliinistä päätöksentekoa ja kirjaamista. Tämä prosessi toteutettiin joka viikko 7 viikon ajan. Hoitotyön kliininen harjoittelu täydensi opiskelijoiden ammatillisen ja suomen kielen osaamisen syventymistä.

HoitoSisu-hankkeessa suomen kielen osaamisen tavoitetaso oli B1.2 tai korkeampi (EVK). Suomen kielen opintojen tavoitteena oli opiskelijan hoitotyön kieli- ja viestintätaitojen vahvistuminen ja monipuolistuminen. Hoitotyön tavoite oli opiskelijoiden kliinisten taitojen osaamisen syventäminen ja vahvistuminen luentojen ja simulaatiomenetelmän avulla.

Hankkeen tarkoituksena oli järjestää työelämäedustajille tukea ja ohjausta sekä vahvistaa yhteistyötä työelämän ja ammattikorkeakoulun välillä. Kliinisessä harjoittelussa opiskelijat saivat erityistä tukea sekä kielen oppimiseen, että kliinisiin taitoihin.

Hankkeen tuloksena tuotettiin ammatillista suomea ja kliinistä osaamista vahvistava koulutusmalli, joka sopii erityisesti suomen kielessä tukea tarvitseville englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa opiskeleville opiskelijoille. Hankkeen opintopisteet jakautuivat seuraavasti; suomen kieli, hoitotyön teoria ja simulaatiot 5op sekä kliininen tuettu harjoittelu 5op.

Kliinisen osaamisen vahvistaminen

Englanninkielisen sh-koulutuksen opetussuunnitelma noudattaa pääperiaatteissaan suomenkielisen koulutuksen opetussuunnitelmaa, mutta englanniksi opiskelevien opiskelijoiden suomen kielen taitoon ja sen opiskeluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Hoitotyön ja hoitotyön kliinisen osaamisen varmistamiseksi englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelijat opiskelevat opetussuunnitelmaan kuuluvat pakolliset opinnot englanniksi. Näin voidaan varmistaa hoitotyöhön liittyvien asioiden riittävä ymmärrys.

Kliiniseen osaamiseen (clinical competence) liittyvät taitojen lisäksi asenteet, motiivit, henkilökohtainen näkemys, kyky tulkintaan ja vastaanottamiseen, kypsyys sekä kyky itsearviointiin (Axley 2008). Teoriatieto ja näyttöön perustuvat käytänteet ovat laadukkaan ja vaikuttavan kliinisen hoitotyön perusta. Hoitotyön koulutus muodostuu teoriatiedon ja kliinisten taitojen yhdistämisestä ja niiden osaamisen varmistamisesta. (STM 2020.)  Kliininen osaaminen, joka sisältää potilaan kokonaisvaltaisen hoidon sekä erilaiset hoito- ja tutkimustoimenpiteet, on sairaanhoitajan ammattitaidon perusta. (Ranta 2011, 89; Lång 2013.) Sairaanhoitajan kliininen osaaminen edellyttää teoreettisen tiedon hallintaa hyödyntämällä uusinta tutkimustietoa ja yhdistämällä sitä käytännön taitojen osaamiseen (Hietanen ym. 2005, 46).

Simulaatiopedagogiikka

Simulaatiopedagogiikka ja simulaatio harjoitteluympäristönä tukevat opiskelijan turvallista kliinistä harjoittelua hoitotyön taitojen kehittymiseksi ja ammattitaidon ylläpitämiseksi. Samalla hoitovirheet vähenevät ja potilaille ei koidu fyysistä eikä taloudellista haittaa. (Keskitalo 2015; Palkkimäki 2015). Simulaatiomenetelmä yhdistää hyvin kokemuksellisen oppimisen ja se yhdistää teoriatiedon kliiniseen hoitotyöhön. (Keskitalo 2015). Simulaatiomenetelmä edistää opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja potilaan ohjaamisvalmiuksia. (Kontkanen & Turunen 2013). Hankkeessa opiskelijat saivat harjoitella hoitotyön tilanteita ilman pelkoa siitä, että vahingoittaisivat potilaan henkeä.

Opiskelijat ovat simulaatiossa aina uudessa hoitotyön tilanteessa, missä ei pyritä täydelliseen suoritukseen. Simulaatioharjoitteilla pyritään vähentämään hoitovirheitä mahdollisimman autenttisessa ympäristössä. Kannustava ja avoin ilmapiiri mahdollistavat turvallisen lähtökohdan uuden oppimiselle. (Palkkimäki 2015.)

Simulaatioharjoituksessa on kolme eri vaihetta: harjoitukseen orientoituminen, itse simulaatioharjoitus eli skenaario ja viimeisenä jälkipuintivaihe. Orientaatiovaiheessa hoitotyön opiskelijan valmistautuvat seuraavaan simulaatiopäivään. Simulaatioharjoituksen ja siihen liittyvän casen sekä roolijaon opiskelijat saavat tietoonsa simulaatiopäivänä ennen harjoitusta. Jälkipuintivaihe on erittäin tärkeä vaihe simulaatiomenetelmässä. Simulaation lopuksi järjestetään palautekeskustelu ja reflektoidaan toteutettua casea monipuolisesti. Rakentava palaute on hyvä käsitellä heti tapahtumien jälkeen. (Palkkimäki 2015.) Myös tässä hankkeessa simulaatiotilanteet jaettiin kolmeen vaiheeseen: orientoituminen, simulaatioharjoitus ja jälkipuinti. Tämän hankkeen simulaatiossa sovellettiin jatkuvaa arviointia: jokaisella simulaatiotilanteella oli omat tavoitteet ja arviointikriteerit.

Hankkeessa korostettiin luottamuksellisen ja ammatillisen vuorovaikutuksen merkitystä potilashoitotilanteessa. Tätä harjoiteltiin hankkeen kliinisissä simulaatioharjoituksissa. (Eteläpelto ym. 2013; Palkkimäki 2015). Harjoitustilanteessa, kuten hoitotyössä yleensäkin, korostuvat tilanteeseen sopivien termien käyttäminen sekä aktiivinen kuunteleminen ja havaitseminen. Nämä ovat ammatillisen vuorovaikutuksen taitoja, jotka kehittyvät vain harjoittelemalla. (Kaila & Rosenberg 2013; Janhonen & Vanhanen-Nuutinen 2004; Parkkonen ym. 2013.) Hyvät vuorovaikutustaidot korostuvat erityisesti kiireellisissä hoitotyön tilanteissa. Hoitotyön kieleen ja termeihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. On erittäin tärkeää, että kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan. Hyvä ja tarkka ammatillinen vuorovaikutus pienentää hoitovirheiden mahdollisuutta ja parantaa hoitotyön laatua. (Ponzer & Castrén 2013.)

Vuorovaikutuksen harjoitteleminen on tärkeä osa simulaatioharjoitusta, mutta se korostuu vahvasti jälkipuintivaiheessa. Jälkipuintivaiheessa kaikki osallistuvat reflektoivaan keskusteluun riippumatta siitä, missä roolissa olivat harjoitteen aikana. Vuorovaikutuksen merkitys korostuu simulaatioharjoituksen jälkipuinnissa. Jälkipuinnissa kaikki voivat harjoitella riippumatta siitä, onko opiskelija ollut toimijana vai havainnoitsijana. Loppukeskustelussa toteutettu   palautteen antaminen ja sen ammatillinen vastaanottaminen mahdollistavat uuden oppimisen. Kiireetön ja rento ilmapiiri luovat hyvät puitteet ammatillisen vuorovaikutuksen harjoittelulle. (Palkkimäki 2015; Sköld-Nurmi 2014.) Sairaanhoitajan ammatissa vuorovaikutus-, yhteistyö- ja tiimityötaidot korostuvat. Näitä taitoja harjoiteltiin tämän hankkeen kaikissa simulaatiotilanteissa.

Opiskelijapalaute

Hoida simuloiden suomeksi -hankkeessa opiskelijat pitivät simulaatiomenetelmää onnistuneena oppimismetodina, ja opiskelijoiden palautteen mukaan sairaanhoitajakoulutuksessa tulisi olla simulaatiopäiviä paljon nykyistä enemmän. Englanninkielisen sh-koulutuksen opiskelijoiden mielestä simulaatiopäivät vahvistivat itsetuntoa ja niillä oli vahva positiivinen ja ammatillisuutta syventävä vaikutus. Opiskelijat kokivat yhteistyötaitojen ja tiimityöskentelyn vahvistuneen tämän hankkeen aikana. Yllättävän monissa palautteissa oli opiskelijoiden maininta iloisesta tekemisestä ja hauskuudesta. ”Kaiken tekemisen ei aina tarvitse olla hirvittävän vakavaa” – ja siitä huolimatta tekeminen on ammatillisesti kiinnostavaa ja merkityksellistä.

Hankkeesta saadun palautteen mukaan simulaatiossa opiskelijoita ilahdutti yleisesti se, että he saivat harjoitella hoitotyön eri tilanteita useissa erilaisissa rooleissa. Ryhmätyöskentelyä pidettiin arvokkaana oppimiskokemuksena (”Yhdessä oppiminen oli mukavaa”). Monipuoliset ja haasteellisetkin potilas caset saivat opiskelijat yrittämään parastaan, mikä näkyi tässä hankkeessa onnistuneina simulaatiosuorituksina. Aidon tuntuisessa oppimisympäristössä oli opiskelijoiden mielestä hienoa ja turvallista oppia uusia asioita ja työskennellä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Johtopäätökset

Hoida simuloiden suomeksi -hankkeen tarkoituksena oli luoda uusi koulutusmalli, jota voidaan hyödyntää englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa tukemaan ja edistämään suomen kielen opetusta ja opiskelua. Kymmenen intensiiviopetusviikon aikana opiskelijat opiskelivat kliinistä hoitotyön teoriaa suomen kielellä, minkä lisäksi he osallistuivat samasta aihealueesta suomen kielen työpajoihin ja simulaatiopäiviin. Kymmenen viikkoa on lyhyt aika opiskella kieltä, mutta intensiivituntien ja tekemällä oppimisen kautta kaikkien osallistujien kielitaito parani reilusti. Hankkeeseen kuului myös tuettu harjoittelu kliinisessä hoitotyön ympäristössä, mikä edelleen vahvisti opiskelijan kielitaidon kehittymistä.

Opettajien näkökulmasta hanke onnistui erittäin hyvin ja opetustyö oli erittäin mielekästä. Myös opettajien ammattitaito parani. Opiskelijoilta saatu positiivinen palaute ja heidän kokemuksensa oman osaamisen ja kielitaidon kehittymisestä vahvistaa opettajien käsityksiä hankkeen onnistumisesta.

Jatkossa Hoida simuloiden suomeksi -hankkeen kaltainen opintojakso otetaan käyttöön englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa osana vapaasti valittavia opintoja.

Lähteet:

• Axley, L. 2008. Competency: a concept analysis. Nursing Forum. 43 (4), 214 – 222
• Eteläpelto, A., Collin, K. & Silvennoinen, M. 2013. Simulaatiokoulutuksen pedagogiikka. Teoksessa Ranta, I. (toim.) Simulaatio – oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 21 – 50.
• Janhonen, S. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2004. Kohti asiantuntijuutta. Oppiminen ja ammatillinen kasvu sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: WSOY
• Hietanen, H., Holmia, S., Kassara, H., Ketola, M-L., Lipponen, Vi. ja Paloposki, S. 2005. Hoitotyön osaaminen. Helsinki: WSOY
• Kaila, M. & Rosenberg, P. 2013. Lähijohtajakoulutuksen simulaatioharjoitus. Teoksessa Ranta, I. (toim.) Simulaatio–oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 158 – 164.
• Keskitalo, T. 2015. Developing a Pedagogical Model for Simulation-based Healthcare Education. University of Lapland. Faculty of Education. Academic Dissertation. PDF-dokumentti. http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61885/Keski-talo_Tuulikki_ActaE167_pdfA.pdf?sequence=2.
• Kontkanen, I. & Turunen, E. 2013. Julkaisussa Opiskelijaa aktivoiva opetus hoitotyön koulutuksessa Turunen, E., Kontkanen, I., Koivula, M. & Aho, A. L. 1 – 5. PDF – dokumentti.  https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94478/opiskelijaa_aktivoiva_opetus_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y 
• Lång, T. 2013. Sairaanhoitajien käsityksiä yhteispäivystyksessä tarvittavasta ammatillisesta osaamisesta. Itä-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 13.4.2021] Saatavissa: eRepo – Sairaanhoitajien käsityksiä yhteispäivystyksessä tarvittavasta ammatillisesta osaamisesta (uef.fi)
• Palkkimäki, S. 2015.”Se meni ihan hyvin” Simulaation jälkipuinnin palaute ja itsereflektio ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Pro gradu. PDF-dokumentti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153507/Pro%20Gradu%20Palk-kim%C3%83%E2%82%ACki%20final.pdf?sequence=2.
• Parkkonen, T., Rantanen, E. & Kuisma, M. 2013. Viestinnän simulaatioharjoittelu. Teoksessa Ranta, I. (toim.) Simulaatio – oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 146 – 157.
• Ponzer, S. & Castrén, M. 2013. Ammattien välinen toiminta ja kommunikaatio. Teoksessa Ranta, I. (toim.) Simulaatio – oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 134 – 145.
• Ranta, I. 2011. Sairaanhoitaja asiantuntijana: hoitotyön vuosikirja 2011. Helsinki: Fioca.
• Sköld-Nurmi, A. 2014. Simulaatio-opetuksen jälkipuinti hoitotyön opetusmenetelmänä. Turun yliopisto. Hoitotiede. Pro gradu -tutkielma.
• STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162120/STM_2020_3_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y