Kun kirjoitan tätä blogia, niin Euroopassa on viime yönä syttynyt sota. Luottamuksen miettimiselle ei voisi olla vakavampaa ajankohtaa. Suomessa luottamus on ollut perinteisesti korkealla tasolla. Tuoreen tutkimuksen (Simonen, Westinen, Pitkänen & Heikkilä 2021) mukaan suomalaiset luottavat instituutioihin; erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Naiset luottavat useammin instituutioihin kuin miehet.

Muistelen 2000-luvun alussa luottamukseen liittynyttä Kirsimarja Blomqvistin väitöstilaisuutta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, missä ranskalainen vastaväittäjä ihmetteli aihevalintaa, perustellen Suomen korkealla ”perusluottamuksella” verrattuna moneen muuhun maahan. Tämänhetkisessä maailmantilanteessa tulee väistämättä mieleen, että olemmeko liiankin luottavaisia?

Olen miettinyt viime aikoina sitä, että osaammeko hyödyntää olemassa olevaa ”korkeaa” luottamusta kumppanuuksissa ja liiketoiminnassa? Onko meillä riittävästi sinnikkyyttä toimia luottamuksen arvoisesti? Se edellyttää avoimuutta, arvostusta sekä rohkeutta päästää kumppani lähelle.

Luottamuspääoma

Suomalainen korkea luottamus perustuu ennustettavuuteen; osaamme aika hyvin ennalta arvioida miten tulee käymään. Sama pätee henkilötasolla. Meillä on ennakkokäsitys, miten joku toimii. Luottamus säilyy, jos toimintamalli säilyy ennallaan. Jos henkilön toiminta poikkeaa suuresti totutusta, niin silloin alkavat kellot soida. Mistä mahtaa olla kysymys?

Luottamus on aitoutta, mikä osaltaan lisää haavoittuvuutta. Pitkän työkokemuksen perusteella voin todeta, että luottamus organisaatiossa ja tiimissä on myös erilaisuuden hyväksymistä ja jokaisen tiiminjäsenen arvostusta, mikä puolestaan parantaa työntekijän motivaatiota tehdä parhaansa. Keskinäinen luottamus lisää myös työniloa ja hyvinvointia.

Luottamus motivoi oppimaan ja kokeilemaan, koska luottamuksen ilmapiirissä ihmisten on luonnollista jakaa toisilleen ideoitaan ja kokemuksia ja varoittaa mahdollisista riskeistä ja uhkista (Harisalo & Miettinen, 2010). Lappeenrannan yliopiston professori Kirsi-Marja Blomqvistin mukaan luottamus toimii liimana eri osapuolten välillä niin tiimeissä kuin verkostoissakin (Blomqvistin luento LUT, 2002). Blomqvist puhuu myös nopeasta luottamuksesta, mikä on edellytyksenä monelle yhteistyölle mm. nopeasykkeisessä teknologiabisneksessä. Ihmisen luotettavuutta arvioidaan ensikohtaamisessa puheen, käyttäytymisen jopa pukeutumisen perusteella. Luottamuksen rakentaminen on taitolaji. Blomqvistin mukaan kyky rakentaa luottamusta nopeasti on tärkeää erityisesti verkostojen rakentamisen näkökulmasta (Blomqvist, 2018).

Avainkumppanuudesta luottamusta

Laurea-ammattikorkeakoulu käynnisti yli kaksi vuotta sitten avainkumppanihankinnan. Tulostakin on tullut; Laurealla on tällä hetkellä yli 60 avainkumppania. Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan yksikössä suurin osa avainkumppaneista toimii sote-alalla; lastensuojelussa, terveydenhuollossa ja seniori- tai vammaispalveluissa. Avainkumppaneille tarjotaan näkyvyyttä Laurean mediassa ja kampuksilla, rekrytointiapua sekä erilaisia kehittämisprojekteja.

Tein pienimuotoisen kyselyn yksikkömme avainkumppaneille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä yli vuoden ajan. Kysyin luottamuksen merkityksestä kumppanuudessa.  Vastauksia tuli vain yksi. Kun keskustelin myöhemmin monen avainkumppanin kanssa asiasta, niin sain vastaukseksi kiireen. Luottamuksen pohtiminen on abstrakti ja vaikea asia, minkä tähden se vaatisi aikaa. Moni avainkumppani sanoi, että joko luottamusta on tai ei ole. Kun yhteistyö jatkuu, se kertoo vallitsevasta luottamuksesta.

Kyselyyn vastannut avainkumppani kertoi, että luottamus avainkumppanuudessa merkitsee tavoitteita, joiden toteutumisen myötä molemmilla osapuolilla on mahdollisuus saavuttaa konkreettista hyötyä (win-win). Avainkumppani kertoi, että luottamus on myös yhteistä intressiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi luottamus on sitä, että kumpikin osapuoli arvostaa toista niin paljon, että pitää yhteistyössä toisesta osapuolesta saamansa tiedot luottamuksellisina.

Luottamus kasvaa yhteistyön edetessä

Kysyin luottamuksen kokemuksesta myös Laurean avainkumppanuustoiminnassa tiiviisti mukana olevilta lehtoreilta ja tutkintovastaavilta. Ensimmäiseksi asiaksi avainkumppani-yhteistyössä lehtorit nostivat kumppanin kuuntelemisen. Tämä ilmenee muun muassa avainkumppanin kanssa käydyissä luottamuksellisissa keskusteluissa, joiden sisällöt jäävät salaisiksi – kahdenvälisiksi. Luottamus ilmenee myös niin, ettei avainkumppanille anneta katteettomia lupauksia, vaan pidetään, mitä luvataan.

Keskinäinen luottamus kasvaa yhteistyön edetessä, kun osapuolet oppivat tuntemaan paremmin toisiaan. Kun avainkumppani itse oppii tekemään uusia avauksia Laurean suuntaan, on yhteistyö rakentunut jo melko pitkälle ja projektiyhteistyö on löytänyt systemaattisen muodon. Luottamusta kasvattavat konkreettiset ja selkeät suunnitelmat. Säännöllinen viestintä projektien etenemisestä avainkumppanin suuntaan on tärkeää.

Avainkumppanuutta arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja samalla punnitaan luottamusta puolin ja toisin. Yhteistyötoimenpiteet kootaan vuosisuunnitelmaan, joka jaetaan molemmille osapuolille ikään kuin muistilistaksi. Jokaisella avainkumppanilla on oma yhteyshenkilö Laureassa, mikä selkiinnyttää yhteydenpitoa ja kasvattaa luottamuksellista yhteistyösuhdetta.

Laureassa luotetaan omaan ammattitaitoon sekä osaamiseen avainkumppaniyhteistyössä. Toisaalta luotetaan myös siihen, että avainkumppani hoitaa oman osuutensa eikä yhteistyötä tarvitse erikseen kontrolloida; riittää, että tarvittaessa keskustellaan ja kokoonnutaan päivittämään vuosisuunnitelmaa ja tehdään tarvittavat toimenpiteet.

Vastaan Laurean Porvoon, Hyvinkään ja Lohjan alueella 24 avainkumppanin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tällä kokemuksella voin todeta, että avainkumppanuus ja jo siitä puhuminen lujittaa yhteistyösuhdetta. Avainkumppanuus eroaa ns. tavallisesta  kumppanuudesta luottamuksellisen ja arvostavan ilmapiirin ja tunnelman vuoksi.

Me ihmiset haluamme luottaa ja uskoa hyvää. Toisaalta kuten viime viikot maailmanpolitiikassa ovat näyttäneet, että luottamuksen voi myös menettää yhdessä yössä. Ja sitä on kovin vaikeaa saada takaisin.

Lähteet:

• Blomqvist, K. 2001. Luento / LUT.
• Blomqvist, K. 2018. Luottamus murroksessa. Työn tuuli -lehden julkaisu 2/2018. https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2019-12/luottamus_murroksessa_blomqvist_tyon_tuuli_02_2018.pdf
• Harisalo, R. & Miettinen, E. 2010. Luottamus pääomien pääoma. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8174-1
• Simonen, J., Westinen, J., Pitkänen, V. & Heikkilä. A. 2021. E2-tutkimus: Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon 2021. https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/luottamusta-ilmassa-raportti-final-24.9.-1.pdf