Miksi TKIO-integraatio on haasteellista YAMK-opinnoissa? Miten YAMK-opiskelijoita käytännössä osallistetaan TKI-hankkeiden toteuttamiseen? Entä millaista tietoa hankkeesta tarvitaan opettajille ja opiskelijoille ulkoisesti rahoitetun TKI-hankkeen oppimistehtävää varten? Tässä artikkelissa keskitymme keskustelemaan opetuksen näkökulmasta ja opettajan merkityksestä hanketiimissä.

Vaikka tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen (O) yhdistämistä on pitkään toteutettu ammattikorkeakouluissa, se ei tapahdu itsestään. Siksi aihe pohdituttaa monia opettajia ja hankkeiden projektipäälliköitä. Kerromme tässä artikkelissa, miten Smart Countryside Mobility -hankkeessa olemme yhdistäneet lukuvuonna 2021–2022 Laurean YAMK-opiskelijoiden opintojaksoja hanketyöhön. Tarkastelemme TKI-integroitua oppimista nimenomaan TKI-toiminnan ja YAMK-opetuksen vastuullisen suunnittelun näkökulmasta. Kuvailemme, miten suunnittelimme TKIO-integraatiota ja kerromme, millaisia käytännön toteutuksia olemme kokeilleet.

Kaksivuotisessa Smart Countryside Mobility -hankkeessa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueille uudenlaisia älykkäitä henkilö- ja pientavaralogistiikan ratkaisuja. Laurean vastuulla on liikkuvuuspalveluiden konseptointi palvelumuotoilun keinoin ja liiketoimintamuotoilu. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Onnistunut TKIO alkaa hyvissä ajoin suunnittelemalla

Korkeakoulut voivat tarjota mahdollisuuden suorittaa oppimista TKI-hankkeissa. Laurean koulutuksen LbD-toimintamalliin (Raij 2014; Juvonen ym. 2018) kuuluu autenttisten ongelmien tutkimuksellinen kehittäminen ja ratkaisu aidoissa tilanteissa. TKI-työskentelyn liittäminen tuo opintojaksoille kaivattua konkretiaa niin opettajille kuin opiskelijoillekin. TKIO voikin olla matalan kynnyksen keino lisätä työelämäyhteistyötä, aluevaikuttavuutta ja monipuolistaa opiskelua. Lähtökohtana on, että opettajilla on motivaatiota sisällyttää opintojaksoihinsa hankkeista sopivia oppimistehtäviä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden tavoitteellisen osaamisen kehittymisen.

TKI-toiminnan ja oppimisen yhdistäminen vaatii sekä aikaa että ymmärrystä YAMK-opintojen opintosuunnitelmista ja opintojaksoista. Lisäksi TKIO:n suunnittelussa on tunnettava opintojaksojen opettajat ja tunnistettava, mikä hankkeen integrointitapa sopii eri opettajien opintojaksoille. Systemaattinen ennakoivasti suunniteltu ja organisoitu TKIO antaa opiskelijoille mahdollisuuden tulla mukaan hankkeeseen alusta alkaen.

Miksi TKIO-integraatio on kuitenkin koettu haasteelliseksi YAMK-opinnoissa? Syitä voi olla monenlaisia. Tunnistimme ainakin opettajien haluttomuuden perehtyä TKI-hankkeiden tarjontaan niistä annetun vähäisen tiedon ja valmistelun vuoksi. Sähköpostitse tarjotut TKI-hankkeet jäävät usein sisällöltään epämääräisiksi ja yhteistyötoiveita tulee samanaikaisesti useita eri hankkeilta. Onko projektipäällikkö oikea henkilö tarjoamaan TKIO-integraatiota? Myös hankkeiden välistä koordinointia tulisi parantaa luomalla selkeä TKIO-koordinaatioitoimi TKI-yksikköön jotteivat opettajat kuormitu vastatessaan kymmenien eri hankkeiden kyselyihin. Hallitulla koordinaatioilla voimme paremmin ennakoida tulevia hankkeita ja niihin tarjottavia oppimistehtäviä. Silloin keskustelu tarjonnasta myös opettajien kokouksissa olisi tuottavampaa.

Haaste voi olla myös YAMK-opiskelijoiden sitoutuminen. YAMK-opiskelijat ovat eri alojen kokeneita ammattilaisia, jotka opiskelevat työnsä ohessa. Heidän ajankäyttönsä on rajallista, varsinkin kun opintojaksot ovat tiukasti suunniteltuja opetuspäivän ympärille. Sopivien oppimistehtävien muotoilu vaatiikin hanketoimijoilta YAMK-koulutuksen toteutustapojen tuntemusta.

Hanke-esittely ja valmiit oppimistehtävät hyödyttävät opettajaa

Kerromme tässä artikkelissa yhdestä tavasta toimia. Hankkeeseen osallistui YAMK-opettaja, jolloin pystyimme erilaisiin kokeiluihin oppimistehtävien osalta. Kokeilimme Smart Countryside Mobility -hankkeessa TKIO-mallia, jossa suunnittelimme hanketiiminä ensin hankkeen tavoitteisiin soveltuvat TKI-integroidun oppimisen tavoitteet. Opettajia varten mietittiin tiivis esittely hankkeesta ja sen tavoitteista sekä perustelut, miksi tarjoamme oppimistehtäviä juuri tietylle opintojaksolle. Hanketoimijat ovat usein niin syvällä omassa työskentelyssään, että he eivät huomioi sitä, ettei korkeakoulun henkilöstö erityisesti opettajat tiedä projekteista juurikaan mitään. Pelkästään hankkeen nimi ei siis herätä opettajien kiinnostusta. Seuraavaksi kotiläksynä oli etsiä sopivia opintojaksoja, joille hankkeen aihe, tavoitteet ja aikataulu sekä käytettävissä oleva aika voisivat sopia. Opettajilla on aina omat suunnitelmansa opintojaksojensa mahdollisista työelämäyhteistyökumppanuuksista, joita valmistellaan jo edellisen lukukauden aikana. Siksi liikkeellä kannattaakin olla hyvissä ajoin.

Vuorovaikutus vastuuopettajan kanssa tärkeää alusta loppuun asti

Hankkeen tulisi pohtia tarkoin, mitä tutkimustietoa ja kehittämisen kohdetta opiskelijat voisivat parhaiten edistää. YAMK-opiskelijoita ei tulisi kohdella ainoastaan apureina, jotka esimerkiksi vain auttavat yhteiskehittämistyöpajojen fasilitoinnissa. Oppimistehtävien on oltava realistisia, sopivasti rajattuja ja ne pitää kuvata selkeästi. YAMK-opiskelijoiden oppimistehtävien tulee olla EQF7-tasoa (Opetushallitus 2022) ja ne on arvioitava YAMK-arviointikriteerien (Laurea-ammattikorkeakoulu 2011) mukaisesti. Siksi oppimistehtävät on syytä dokumentoida tarkasti. Näissä asioissa nimenomaan opettajataustainen hanketiimiläinen on eduksi.

10 askelta – Näin onnistut TKIO-integraatiossa opetuksen näkökulmasta

1. Suunnittele heti hankkeen alussa TKI-integroidun oppimisen tavoitteet, jotka ovat linjassa hankkeen tavoitteiden kanssa.
2. Tunnista aiheeltaan, tavoitteiltaan ja aikataulultaan sopivien opintojaksojen opettajia.
3. Tee tiivis hanke-esittely ja perustele, miksi hankkeesi voisi tarjota oppimistehtäviä juuri kyseisille opintojaksoille.
4. Ota yhteyttä opettajiin jo edellisen lukuvuoden aikana ja kerro yhteydenotossasi hankkeesta tarkemmin. Neuvottele osallistumisesta.
5. Suunnittele oppimistehtävä, sen sisältö, tuotokset, menetelmät ja aikataulu tarkemmin opettajan kanssa. Pedagoginen vastuu opintojaksosta on opettajalla, hanke tarjoaa oppimistehtävän.
6. Tee hanke-esittely ja oppimistehtävän tarkempi ohjeistus opintojaksolle.
7. Kerro etukäteen hankkeen sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille opiskelijoiden mukanaolosta, oppimistehtävistä ja yhteydenpidosta.
8. Valmistaudu esittelemään hanke ja oppimistehtävä opintojakson alussa opiskelijoille. Sopikaa, miten ja keneltä he voivat saada tarvittaessa lisätietoa.
9. Sovi opettajan kanssa, miten ja milloin opiskelijat esittelevät tuotoksensa ja millaista palautetta he saavat hanketoimijoilta. Sovi myös, osallistuuko hanketiimi tehtävien arviointiin.
10. Sovi opiskelijoiden kanssa, miten ja missä yhteyksissä heidän tuotoksiaan voidaan mahdollisesti käyttää ja julkaista.

Monipuolisia oppimistehtäviä eri opintojaksoille

YAMK-opintojaksojen oppimistehtävien sisältöjen ja suoritustapojen suunnittelussa pyrittiin siihen, että ne olisivat mahdollisimman monipuolisia ja liittyisivät tiiviisti konkreettiseen kehittämiseen. On hyvä huomioida, että opiskelijat ovat saattaneet tehdä oppimistehtäviä hankkeesta jo toisilla opintojaksoilla. Kirjallisuuskatsaukset ovat tyypillisiä tehtäviä opiskelijoille, joten niitä halusimme välttää.

Esimerkkejä Smart Countryside Mobility -hankkeen oppimistehtävistä Laureassa 2021–2022

• Opintojakso A: opiskelijat tarkastelivat esseissään olemassa olevia henkilöliikkumis-palveluita verkoston johtamisen näkökulmasta ja arvioivat nykyisiä liiketoimintamalleja.
• Opintojakso B: opiskelijat analysoivat ja kehittivät uusia liiketoimintamalleja liiketoiminta-muotoilun ja palvelumuotoilun menetelmien avulla.
• Opintojakso C: opiskelijat luovat tulevaisuuskuvia vuodelle 2042 ja pohtivat, millaisen strategian, kokeilun tai uuden palvelun he suunnittelisivat henkilö- ja tavaraliikenteen pk-yrittäjälle hyödyntäen luotua tulevaisuustietoa.
• Opintojakso D: opiskelijat laativat systeemikartan kahdelle hankkeen maantieteelliselle kohdealueelle sekä yhteiskehittävät yhdelle kohderyhmälle asiakasymmärryksen perusteella ratkaisuehdotuksen henkilö- ja tavaraliikkumiseen.

Hankkeessamme on toteutettu myös projektiopintoja ja aloitettu opinnäytetöitä. Opiskelijoiden oppimistehtävien tuotoksia käytetään esimerkiksi osana palvelumuotoiluprosessin taustatutkimusta, kohdealueiden sidosryhmätilaisuuksissa ja teemahaastatteluiden suunnittelussa.

Voittava TKIO-joukkuepeli tukee oppimista ja hankkeen tavoitteita

TKIO-toiminta ei ole itsearvo sinänsä, vaan sen on tarkoitus tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja viedä eteenpäin hankkeen tavoitteita. Parhaimmillaan TKIO tukee merkityksellisesti opiskelijan oppimista ja hanketyön tavoitteiden saavuttamista. TKIO:n tavoitteena on lisäksi saada opiskelijoille ja opettajille tutkimuksellista tietoa hankkeen aihepiiristä ja sen vaikuttavuudesta. Kun opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiosta hyötyvät molemmat osapuolet, on yhteistyö sujuvaa ja yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää. Tämä tarkoittaa nykykäytänteiden uudelleentarkastelua. Lähtökohtaisesti olisi siis hyvä pohtia, miten opettajia integroitaisiin hankkeisiin ja miten TKIO-toiminnot koordinoidaan.

Ensimmäisten kokemustemme perusteella TKIO-integraatio on mielekäs tapa yhdistää ammattikorkeakoulun opetus- ja TKI-toimintaa. Opiskelijoiden ja opettajien palaute tähän mennessä toteutetuista oppimistehtävistä on ollut myönteistä, ja jatkamme lukuvuonna 2022–2023 yhteistyötä Laurean YAMK-opetuksen kanssa. Tarjoamme silloin oppimistehtäviä osittain samoille opintojaksoille jatkuvuuden säilyttämiseksi ja osittain uusille opintojaksoille.

TKIO-integraatio ei ole vaikeaa, jos sen huomioi hankevalmistelusta ja hankkeen käynnistymisestä lähtien. Hyvällä suunnittelulla, tarkoituksenmukaisilla oppimistehtävillä ja hyvällä yhteistyöllä opetus- ja hankehenkilökunnan kesken päästään parhaaseen yhteiseen lopputulokseen.

Lähteet:

• Juvonen, S., Marjanen, P. & Meristö, T. (eds.) 2018. Learning by Developing 2.0 -case studies in theory and practice. Laurea Julkaisut/ Laurea Publications 101. Laurea University of Applied Sciences. ISBN 978-951-799-501-6, ISBN 978-951-799-502-3. PunaMusta Oy, Helsinki 2019
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2011. Arviointikriteerit Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelman arvioimiseksi, YAMK-opintojakson arviointikriteerit. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Opetushallitus (2022). Tutkintojen viitekehykset. Osaamistasokuvaukset ja raportti Suomen tutkintojen viitekehyksestä. Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tutkintojen viitekehykset, Opetushallitus (oph.fi)
• Raij, K. (ed.) 2014. Learning by Developing Action Model. Laurea Julkaisut/ Laurea Publications 36. Laurea University of Applied Sciences. ISSN 2242-5225, ISBN 978-951-799-394-4. Grano Oy, Espoo 2014