Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisessä on tärkeää saada työnantajien ja nuorten näkemykset kohtaamaan. Työllistymisen ja osaamisen tueksi tarvitaan sekä rekrytoinnin kehittämistä ja sujuvoittamista että konkreettista tukea työelämäpolun kaikissa vaiheissa. Nuorta lähellä olevien ja häntä sekä hänen erityisyyttään ymmärtävien ihmisten merkitys on oleellisen tärkeää. Tämän nuorten tukena olevan ammatillisuuden tulee ulottua myös työelämään ja sen pelisääntöihin sekä työyhteisöjen toimintaan eli tarvitaan ikään kuin tulkkeja, vuorovaikutuksen helpottajia ja välittäjiä sekä rekrytointivaiheessa että työyhteisöissä toimiessa nuoren ja työnantajien, rekrytoijien sekä yhteisön jäsenten välille.
Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salonen totesi Valtakunnallisessa uraohjauspäivässä 2022, että muuttuvassa työelämässä tarvitaan ennen kaikkea ihmisen ohjaamista kokemaan olevansa merkityksellinen osa maailmaa. Hänen mukaansa ihmisen saa ylittämään itsensä ja kukoistamaan kokemus yhteenkuulumisesta eli osallisuudesta sekä osaamisesta ja itsenäisyydestä. Näitä kokemuksia saadaan, kun kiinnitetään huomio jokaisessa ihmisessä olevaan kauneuteen, jokaisen omiin vahvuuksiin. (Salonen 2022) Nuorta tukevaan tiimiin tarvitaan ammatillisuutta, jolla näitä asioita edistetään.
Laurean Netta-hankkeen yhteiskehittämisen, työn muotoilun ja pilottikokeilujen avulla pyritään saamaan työnantajien ja nuorten näkemykset ja tarpeet kohtaamaan sekä tehdään näkyväksi nuorta lähellä olevien ammattilaisten tarve sekä heidän osaamisensa ja sen kehittymistarpeet. Tässä tekstissä kuvatut tulokset perustuvat Netta-hankkeen yhteiskehittämisen työpajoihin, jotka toteutettiin Lohjalla syyskuussa 2021 sekä Karkkilan Suomi-kerhossa maaliskuussa 2022. Lohjan työpajan osallistujat koostuivat Netta-hankkeen sidosryhmistä sisältäen mm. palvelunantajia ja kohderyhmään kuuluvia nuoria. Karkkilan työpajaan osallistui maahanmuuttajia. Lohjan työpajassa työstettiin erityistä tukea tarvitsevan nuoren matkaa kohti unelmatyötä ja Karkkilan työpajassa maahanmuuttajat pohtivat unelmatyön saavuttamista omasta näkökulmastaan. Millainen on unelmien työpaikka ja kenen tukea matkalla tarvitaan? Mitkä ovat matkan esteitä ja jarruttajia sekä toisaalta vauhdittajia?
Kuva 1: Netta-työpajoissa pohdittiin unelmatyötä ja sen saavuttamiseen liittyviä tekijöitä (Hilkka Lydén 2021).
Tiimin avulla kohti unelmatyötä
Unelmatyöpaikassa on työpajan tuotosten mukaan turvallinen työympäristö ja positiivinen työporukka. Hyvän johtamisen merkitys nousi esiin, samoin se, että työn tulee tarjota onnistumisen kokemuksia. Näitä onnistumisen kokemuksia tarjoavat kiinnostavat työtehtävät, joissa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan. Unelmien rinnalle tarvitaan realismia sekä oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista. Nuoret mainitsivat työpajassa muutamia konkreettisia unelmatöitä ja aloja, esimerkiksi nuorisotyö, vanhustyön avustavat tehtävät, kaupan ala, ravintola-ala ja kahvilassa työskentely, varastotyöt, toimistotyöt sekä pienkonekorjaajan ja huoltomiehen tehtävät.
Erityistä tukea tarvitseville nuorille on usein tärkeää selkeys: selvät työtehtävät, käytännöt ja säännöt, myös esteettömyys ja selkeät tilat. Työmatkan tulisi olla helppo ja työpaikalle hyvät kulkuyhteydet. Räätälöinnille voi olla tarvetta niin työtehtävien kuin työaikojenkin osalta. Työviikon mitan ja työaikojen tulee olla tekijälleen sopivia.
Tiimin eli nuoren tukena olevien ihmisten merkitys ja moninaisuus korostuivat työpajan tuotoksissa hyvin vahvasti. Tiimissä voi olla mukana hyvin monia eri tahoja: toki nuoren läheisiä ja omia kavereita, työkavereita ja työnantajan edustajia, mutta myös työvalmentajia, opettajia, ohjaajia, nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhuollon ammattilaisia, terapeutteja sekä TE-toimiston ja verohallinnon työntekijöitä. Maahanmuuttajien työpajassa oli mainittu aivan nimillä tärkeitä ohjaajia ja tukijoita. Oleellisena seikkana työpajoissa nostettiin esiin, että tukena olevilta henkilöiltä täytyy löytyä ymmärrystä erityisyydestä. Nuoren oma motivaatio myös tiimin kanssa toimimisessa on tärkeää.
Hidasteita unelmatyön polulla
Unelmatyön saavuttamisen esteenä voi olla monenlaisia seikkoja, jotka on hyvä huomioida. Esteet voivat olla luonteeltaan fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai kognitiivisia (Meristö & Laitinen 2021). Netta-hankkeen työpajassa esille nousseista esteistä osa liittyi nuoreen itseensä sekä hänen lähipiiriinsä ja osa työantajaan sekä työpaikkaan. Jotkin esteistä olivat yleisiä järjestelmään liittyviä seikkoja.
Nuorten itsensä nimeämiä unelmien työpaikan saamisen esteitä tai hidasteina voivat olla oppimisvaikeudet, joka voivat ilmetä hutilointina tai puutteina esimerkiksi rahan käsittelytaidossa. Maahanmuuttajilla esteeksi nousi etenkin kielitaidon puute. Sosiaalisen näkökulman esteitä voivat olla kommunikaatiovaikeudet ja erilaiset elämänhallinnan haasteet, jotka voivat ilmetä esimerkiksi peli- ja some-maailmaan uppoutumisena. Terveyshaasteet, jotka voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä, saattavat myös estää osaltaan työllistymistä. Psyykkiset ongelmat voivat ilmetä sitoutumisen ja motivaation puutteena. Taustalla voi olla syrjintää, kiusaamista tai kannustuksen puutetta tukiverkostoilta. Joillakin nuorilla esteeksi saattaa nousta rikosrekisteri. Esteenä voi olla myös se, että nuorella ei ole tarpeeksi tietoa eri työmahdollisuuksista, opintoihin ei ole saatavilla tarpeeksi tukea ammattiin pääsemiseksi tai apua ei ole saatavilla esimerkiksi työvalmentajan muodossa. Jarruttava tekijä voi olla myös suunnitelmien puute tulevaisuuden suhteen.
Työpaikalla esteeksi tai hidastajaksi voi nousta perehdytyksen puute tai selkeiden työohjeiden puuttuminen. Vallitsevat asenteet ja ennakkoluulot sekä aliarvioiminen voivat aiheuttaa sen, että nuorta ei uskalleta palkata tai edes kutsua työhaastatteluun. Ennakkoluulot korostuvat etenkin maahanmuuttajien kohdalla. Jos nuori ei pääse edes työhaastatteluun niin hän ei pääse kertomaan osaamisestaan. Jarruna voi toimia myös työnantajien tiedon puute erilaisista tukimuodoista ja mahdollisuuksista, kun kyseessä erityistä tukea tarvitsevan henkilön palkkaaminen. Työpaikalla esteeksi voi muodostua myös liian kova työtahti. Työnantajalta voi puuttua myös uskallusta palkata nuori töihin esimerkiksi harjoittelun jälkeen. Määräaikaiset työsuhteet voivat aiheuttaa epäjatkuvuutta. Työpaikalla ongelmaksi voi nousta myös henkilökemioiden toimimattomuus.
Yleisellä tasolla sopivan työpaikan löytämistä vaikeuttaa työnhakemisen prosessin monimutkaisuus, kuten työhakemuksen tekeminen, työhaastatteluun osallistumiseen ja onnistumiseen liittyvät odotukset ja paineet. Myös kannustinloukut saattavat hidastaa työllistymistä. Maahanmuuttajalla voi olla lähtömaassa ammatti, jota ei ole sellaisenaan Suomessa tai henkilöltä puuttuu todistukset ammatillisen pätevyyden osoittamiseksi.
Vauhdittajia unelmatyön polulla
Kuva 2. Karkkilan Suomi-kerhossa kartoitettiin maahanmuuttajien näkemyksiä unelmatyöstä ja sen saavuttamisesta (Kuva: Hilkka Lydén).
Esteiden ja hidastavien tekijöiden lisäksi on olemassa erilaisia vauhdittavia tekijöitä, jotka auttavat nuorta pääsemään unelmiensa työpaikkaan sekä pärjäämään siellä. Netta-työpajojen tulosten perusteella tällaisia asioita ovat esimerkiksi nuoren sinnikkyys ja päättäväisyys työelämään siirtymisessä ja tulevaisuuden suunnittelu. Esille nousi myös uskallus pyytää apua sekä sosiaalisten tilanteiden rohkeus ja osaaminen. Luottamus omiin taitoihin on myös vauhdittava tekijä ja sitä saadaan vahvistettua onnistumisen kokemuksilla. Toisaalta myös nuoren lähipiirin esimerkki sekä verkosto ja suhteet voivat auttaa töihin pääsemisessä.
Koulutus ja kurssit edistävät töihin pääsemistä. Opintojen ja koulutuksen loppuunsaattaminen ja työkokemuksen saaminen korostui etenkin maahanmuuttajilla. Ensiaputaidot ja hygieniapassi voivat olla myös edistäviä seikkoja työtä haettaessa. Arjen hallinnan tuki, työvalmentaja saaminen, suosittelijat, lähipiiriltä saatava kannustus, tuki ja tsemppaus sekä säännöllinen rytmi ovat usein myös tarpeellisia asioita työtä tavoittelevan nuoren elämässä.
Työnantajan ja työpaikan osalta vauhdittavia seikkoja ovat työnantajien avoin mieli ja mahdollisuuden antaminen, jolloin nuori pääsee keskustelemaan työnantajan kanssa. Työelämän selvät pelisäännöt edistävät myös nuoren pääsemistä työelämään. Työn huokoisuus eli pienet tauot työpäivän keskellä voivat olla erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle tärkeitä, kuten myös työntekemistä helpottavat koneet ja sovellukset. Samoin selkeästi määritellyt täsmätyötehtävät voivat joidenkin nuorten tapauksessa olla avainasemassa. Huomioitavaa on myös palautteen tärkeys kumpaankin suuntaan. Käytännössä se tarkoittaa puhumista ja asioiden näkyväksi tekemistä työnantajan ja työntekijän kesken.
Yleisemmällä tasolla työpaikan saamista edistää suuntauksen kohdistaminen työelämään jo opiskelujen aikana. Myös työnhakupalvelut sekä osaamista ja tuki työnhakuprosessiin ovat vauhdittavia tekijöitä, kuten myös tutustuminen erilaisiin työnantajiin esimerkiksi työkokeilujen harjoittelupaikkojen kautta.
Netta-hankkeen jatkoaskeleita
Netta-hankkeessa toteutettavat työpajat muodostavat kokonaisuuden, joissa saatuja työpajatuloksia hyödynnetään myöhempien Netta-työpajojen lähtökohtina ja hankkeen käytännön toiminnassa. Tässä artikkelissa kuvattuja työpajatuloksia on hyödynnetty Netta-hankkeen virtuaalityöpajassa 9.2.2022, jossa osallistujien kesken tunnistettiin työllistämisen kontaktipisteitä, kipukohtia sekä hyviä käytäntöjä työntekijöiden, työnantajien ja palvelutuottajien näkökulmista. Karkkilan osalta Netta-hankkeen työ jatkuu työllisyyden ekosysteemin tunnistamisella.
Tuen tarve työuran alussa on tunnistettu vähintään yhtä merkitykselliseksi kuin polulla työhön. Erityistä huomiota ja tarkastelua vaativiksi vaiheiksi olemmekin hankkeessa tunnistaneet esimerkiksi perehtymisen ajanjakson. Tällä vaiheella tunnistetaan olevan merkitystä niin nuoren vielä rakentumassa olevan työkyvyn kuin työelämätaitojen kehittymisen kannalta. Tähän tarpeeseen Netta-hankkeessa ollaan käynnistämässä pilotteja sosionomiopiskelijoiden uudenlaisesta työharjoittelumahdollisuudesta, jossa opiskelija toimisi ohjaajana ja sensitiivisenä rinnalla kulkijana työpaikalla juuri työssä aloittaneelle erityistä tukea tarvitsevalle henkilöille, työyhteisölle ja työnantajalle.
NETTA-hankkeen tarkoituksena on helpottaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa etsitään keinoja, joilla työntekijän osaaminen ja työnantajan tarvitsema osaaminen saadaan paremmin kohtaamaan. Laurea-ammattikorkeakoulun Netta-hanke on tarkoitettu noin 18–30-vuotiaille nuorille, jotka haluavat tukea työelämään siirtymisessä sekä työnantajille, jotka haluavat kehittää rekrytointiaan ja hyödyntää työn muotoilua organisaation kehittämisessä. Netta-hanke toteutetaan työpaikoilla tehtävien kokeilujen, työn muotoilun ja yhteiskehittämisen työpajojen kautta. Hanke on alkanut toukokuussa vuonna 2021 ja jatkuu huhtikuuhun 2023.
Kirjoittajat:
- Jukka Laitinen (KTM) työskentelee Laureassa hankeasiantuntijana erilaisissa hankkeissa projektipäällikkönä ja ennakoinnin asiantuntijana.
- Anita Mäntynen-Hakem (yhteisöpedagogi YAMK, AmO) toimii Laureassa projektikoordinaattorina sekä lisäksi yrittäjänä: työelämäasiantuntijana ja –valmentajana sekä kouluttajana.
- Marika Kivistö (sosionomi YAMK, AmO) toimii Laureassa sosiaalialan lehtorina sekä asiantuntijana hanketyössä.
Lähteet:
