Kun työkyky ja vahvuudet vastaavat työn vaatimuksia, sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät: työntekijän itsetunto ja merkityksellisyyden tunne kasvavat sekä taloudellinen tilanne paranee, ja yritys saa tuottavan osaajan. ”Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön” (AMEO 2026). Tämä herättää pohtimaan, ovatko kaikki lopulta omalla tavallaan täsmätyökykyisiä – toiset vain tarvitsevat tarkemmin muotoillun tehtävän.

Kuva: Freepik

Tässä artikkelissa pohdimme nuorten työelämäosallisuuden ja täsmätyökykyisyyden mahdollisuuksia ja haasteita. Lainausmerkein erotetut osiot ovat Sanni Halmetojan omia kokemuksia ja kommentteja aiheesta.

Toivoa, tarpeita ja tahtoa

”Olen saanut työelämän ulkopuolella osallisuuden kokemusta osallistumalla poliittisiin keskusteluihin, äänestämällä ja osallistumalla lasteni koulujen tapahtumiin, sekä pysymällä muutoinkin ajan hermolla lasteni välityksellä. Työ tai opinnot luovat kuitenkin eniten kohtaamisia ja osallisuuden kokemusta luovia asioita aikuisten ja nuorten arkielämässä. Näihin kohtaamisiin, osallisuuteen sekä palkkatyöhön, on oikeus myös täsmätyökykyisillä henkilöillä.”

Nuorilla on tarve päästä mukaan työelämään, mutta heidän odotuksensa työstä poikkeavat aiemmista sukupolvista. Työelämän toivotaan joustavan oman elämäntilanteen ja voimavarojen mukaan. Yritysten arvoihin, omaan sopivuuteen eli vahvuuksien ja kiinnostusten kohtaamiseen työn kanssa sekä kehittymisen mahdollisuuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. (Pääkkö & Sääkslahti 2024.) Deloitten (2023) tutkimuksen mukaan jopa 45 % Z-sukupolven edustajista on kieltäytynyt työstä, joka ei vastannut heidän arvojaan. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ne työnantajaorganisaatiot, jotka panostavat vastuullisuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin, antavat paitsi nuorille paremmat mahdollisuudet työelämäosallisuuteen, myös menestyvät paremmin tulevaisuudessa.

Tampereen yliopiston nuorisotutkijat Päivi Honkatukia, Jenni Kallio ja Susanna Ågren ovat nostaneet esiin eri yhteyksissä, muun muassa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 2024 nuorten vahvan halun löytää työpaikka ja osallistua yhteiskuntaan veronmaksajina. He toteavat, että nuorten mielestä työelämän tulee olla inhimillistä, reilua ja syrjimätöntä, ja työstä saatavan korvauksen tulee riittää kohtuulliseen elintasoon ja itsenäisen elämän aloittamiseen.

Ihminen tarvitsee nähdyksi tulemista ja osallisuuden kokemuksia – nämä ovat psykologisia perustarpeita. Decin ja Ryanin itseohjautuvuusteorian mukaan psykologiset perustarpeet vapaaehtoisuus eli autonomia, omaehtoinen toiminta ja kyvykkyys eli osaaminen ja aikaansaaminen sekä yhteenkuuluminen eli yhteisöllisyys rakentuvat vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Frank Martelan ja Ryanin tutkimus täydentää itseohjautuvuusteoriaa tuomalla mukaan hyväntekemisen eli oman toiminnan myönteisen vaikutuksen tarpeen. (Martela & Jarenko 2015, 56–62.) Ihminen, joka ei koe psykologisten perustarpeiden täyttymistä ja osallisuutta, on suuremmassa vaarassa syrjäytyä.

Työntekijäkansalaiseksi kasvaminen

”Kunpa olisin tullut nähdyksi jo nuorena. Se on varmasti monen nykyisen aikuisen ajatus, minunkin. Olen itse saanut kuitenkin opiskella ja työllistyä ennen sairastumista, ja työpaikoilla olen pääosin kokenut kuuluvani joukkoon, vaikka satunnaisia epäasiallisia kommentteja onkin tullut. Työ- tai opiskelupaikkaa hakiessa herää aina innostus ja toivo valituksi tulemisesta, mutta toistuva hylkääminen tuntuu raskaalta. ‘Työtön’ on statuksena leimaava, ja siihen liittyy stigma.

”On ollut mukavaa käydä töissä, puhua työkiireistä, saada ripaus normaalia elämää, olla enemmän kuin sairauteni. Nautin, kun saan olla hyödyllinen ja tuottava osa yhteiskuntaa. Harmi, ettei se ole kaikille normi.”

Työelämässä tarvitaan paitsi ymmärrystä nuorten erityisistä haasteista, myös ylipäänsä käsitystä nuoruudesta elämänvaiheena. Johtava tutkija Tanja Laajasalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Nuoret ja mielenterveys -webinaarissa (Työterveyslaitos 2024) pohti, ymmärretäänkö työelämässä nuorten normatiivista kehitystä ja asioita, joiden kanssa nuoret kipuilevat. Nuoren ihmisen aivot kehittyvät pitkälle yli 30 ikävuoden. Laajasalo totesi myös, että tarvitaan tutkitusti vaikuttavia keinoja käyttöön nuorten työelämäosallisuuden edistämisessä.

Into ry:n asiantuntija Tarja-Liisa Riipinen totesi edellä mainitussa webinaarissa, että nuoret kokevat työelämän usein pelottavana ja heillä on paineita täyttää epärealistiset odotukset. Ensimmäisen työpaikan saaminen on vaikeaa, koska puutetta on sekä riittävästä tuesta ja ohjauksesta että työelämätaidoista ja ammatillisista taidoista. Nivelvaiheiden palveluihin tarvitaan enemmän kiinnipitävää ja kurottavaa työotetta, esimerkiksi riittävän työhönvalmennuksen muodossa.

Susanna Ågren (2024) on väitöskirjassaan tutkinut sitä, miten nuoret kokevat työn merkityksen, yhteiskuntaan kuulumisen ja työntekijäkansalaisuutensa. Ågrenin mukaan työntekijäkansalaiseksi kasvaminen alkaa lapsuudesta ja jatkuu läpi nuoruuden. Sosioekonominen tausta, ympäristö ja omat valinnat muovaavat polkua. Osalle nuorista erilaiset haasteet, kuten oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset häiriöt, sairaudet tai päihdeongelmat, voivat hidastaa työntekijäkansalaisuuden kasvua. Ågrenin mukaan nykyinen työelämä vaatii nuorilta jatkuvaa muuntautumiskykyä, mikä koetaan stressaavana ja syrjäyttävänä. Myös vapaa-ajan merkitys osallisuudelle tulisi tunnistaa, sillä osallisuus ei rajoitu pelkästään työhön.

Nuoren työelämäosallisuuden ja työntekijäkansalaisuuden toteutumisen hidasteena on usein kohtaanto-ongelma. Yleisesti kohtaanto-ongelma nähdään tilanteena, jossa työpaikkoja on tarjolla, mutta työnhakijoilla ei ole riittävää osaamista tai koulutusta näihin töihin. Nuorten näkökulmasta voi olla myös kyse siitä, etteivät heidän toiveensa ja unelmansa työstä, vapaa-ajasta ja itsenäisyydestä sekä omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet kohtaa työmarkkinoiden odotusten ja vaatimusten kanssa. (Nuorisobarometri 2019, Työterveyslaitos 2024, Ågren 2024.)

Nuorisobarometri Ihan paineissa (2025) julkaistiin maaliskuussa 2026, ja sen mukaan työhön liittyvät paineet ja epävarmuus ovat yksi nuoria eniten kuormittavista tekijöistä. 70 % nuorista kokee paineita työn saamisesta. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen kuukausittain julkaisemista työllisyyskatsauksista käy ilmi, että työttömyys kasvoi edelleen vuonna 2025 verrattuna edelliseen vuoteen. Nuoriin kohdistuneet poliittiset leikkaukset ovat kaventaneet heidän mahdollisuuksiaan lunastaa paikkaansa aktiivisina (työntekijä)kansalaisina, samalla kun paineet lisääntyvät.

Kohti aidosti monimuotoista työelämää

”Moninaiset syyt tiputtavat nuoren yhteiskunnan ulkopuolelle, aiheuttaen korkeintaan silppumaista opinto- ja työkokemusta. Nuoret tarvitsevat työelämässäkin henkilöitä, jotka kurottavat heitä kohti sekä kehittävät perehdytystä, integraatiota ja työyhteisötaitoja. Mielestäni TREENI-hankkeessa ollaan tavoittamassa näitä oleellisia asioita ja osaamista, mitä tässä tarvitaan.”

Täsmätyökyvystä on käytetty eri yhteyksissä lasivertausta. Onko lasi puolityhjä vai -täysi, vai onko se sopivan kokoinen? Jos ajattelemme, että ihminen on vajaakuntoinen tai osatyökykyinen, lasi näyttää olevan puolillaan. Tärkeintä on ajatella ja varmistaa, että työ – eli ’lasi’ – muotoillaan juuri oikean kokoiseksi ja malliseksi, jolloin se voikin olla sellaisenaan täysi. Kun työtehtävät rakennetaan työntekijän vahvuuksien ja tarpeiden mukaan, hän pystyy täyttämään ’lasin’ kokonaan. Tällainen työn täsmäyttäminen takaa juuri tiettyyn työhön täyden työkyvyn ja vahvistaa työelämäosallisuutta, samalla kun työnantaja saa motivoituneen, osaavan ja työssään onnistuvan työntekijän.

Kolmivuotisessa ESR+-rahoitteisessa TREENI – Työelämän yhteistreenit -hankkeessa kehitetään valmentavalla sosiaalipedagogisella työotteella ratkaisuja nuorten työnhakijoiden ja työelämän kohtaanto-ongelmiin. Tarkoituksena on sekä edistää nuorten työelämäpolkuja että vahvistaa monimuotoisuuden tukemiseen ja hyödyntämiseen liittyvää osaamista eri alojen työpaikoilla. Hanke toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) yhteistyönä Uudenmaan alueella 2023–2026. 

TREENI-hankkeen taustalla on NETTA – Erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki -hankkeessa tehty työ, jossa havaittiin, että työntekijän ja työtehtävän ’matchaus’ on keskeistä täsmätyökykyisten työllistymisen edistämisessä. TREENI-hankkeessa tätä työtä on jatkettu muun muassa ottamalla käyttöön työn muotoilun Ratko-menetelmä yhteistyössä Vamlasin kanssa sekä jatkojalostamalla NETTA-hankkeessa syntynyttä työpaikkakävelyn menetelmää osaksi uutta DuuniDeitti‑konseptia.

Tekstin sujuvuuden muokkaamisessa on hyödynnetty tekoälyä. 

Lähteet

• AMEO. 2026. Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto. Olemme täsmätyön puolestapuhujia! Kannanotto. Haettu 12.3.2026.
• Deloitte. 2023. Deloitte Global 2023 Gen Z and Millennial Survey, Country profile: Finland.
• Honkatukia, P. & Kallio, J. & Ågren, S.  2024. Nuorilla on oikeus vaatia oikeudenmukaista työelämää. Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 20.1.2024. Viitattu 12.3.2026.
• Martela, F. & Jarenko, K. Draivi. Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Liettua: Talentum Media Oy.
• Nuorisobarometri 2019. Hyvää työtä! 2020. Toim. Haikkola, L. & Myllyniemi. Nuorisotutkimusverkon julkaisu.
• Nuorisobarometri 2025. Ihan paineissa. 2026. Toim. Laine, S. & Happonen, K. Nuorisotutkimusverkon julkaisu.
• Pääkkö, M. & Sääksilahti, M. 2024. Nuorten ajatuksia työelämästä: Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi.
• Tavoitteena työllistyminen -webinaari. 2024. Vates.
• Työterveyslaitos. Nuoret ja mielenterveys – miten rakennamme polun hyvään työelämään? Webinaari. 2024.
• Ågren, S. 2024. Epistemological Dissonance of Worker-Citizenship: Young vocational students’ and graduates’ negotions of societal belonging within the changing labour market. Epistemological Dissonance of Worker-Citizenship: Young vocational students’ and graduates’ negotiations of societal belonging within the changing labour market – Trepo (tuni.fi)