Pohdimme tässä artikkelissa kehittämisosaamista erityisesti terveysalan kontekstissa, sillä se on terveysalan ammattilaisen keskeinen taito. Artikkelisarjan edellisessä osassa kuvasimme kehittämistyötä yleisemmin. Tässä jälkimäisessä osassa tarkastelemme erityisesti kehittämistyötä terveysalalla. Ajatukset perustuvat JOUSI-hankkeessa tehtyihin havaintoihin.

Ammattikorkeakoulujen perustehtävään kuuluu työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (Latomaa ym. 2016). Tähän ohjaa myös Ammattikorkeakoululaki (L/932 §4), jonka mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota korkeakouluopetusta, joka perustuu työelämän tarpeisiin, sen kehittämiseen sekä tutkimukselliseen, taiteelliseen ja sivistykselliseen tietopohjaan. Ammattikorkeakoulujen rooliin kuuluu kouluttaa asiantuntijoita ammatillisiin tehtäviin, tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja toteuttaa soveltavaa TKI- sekä taiteellista toimintaa.

Kehittämismenetelmät ovat terveysalan ammattien ydintaito. Terveysalan ammattilaiset työskentelevät ihmisten hyvinvoinnin eteen, joten kehittämisosaaminen on alalla keskeistä. (Tutkimus)tiedon lisääntyessä ala kehittyy ja toimintoja kehitetään jatkuvasti. Siksi jokainen terveysalan ammattilainen tarvitsee kehittämisosaamista. Kehittämisosaaminen on ammattikorkeakoulujen ytimessä ammattikorkeakoululain perusteella (L/932).

Kehittämistyön tavoitteiden kuvaaminen terveysalan opetussuunnitelmissa ammattikorkeakouluissa

JOUSI-hankkeessa (eli Terveysalalle rakenteellinen malli lyhentämään koulutuspolkuja ja sujuvoittamaan siirtymiä korkeakoulujen välillä) tarkastelluissa hoitotyön AMK-tutkintojen opetussuunnitelmadokumenteissa kehittämismenetelmäosaamisen tavoitteet jäivät varsin ylätasoisiksi ja epämääräisiksi. Kehittämismenetelmiä on niputettu yhteen tutkimusmenetelmien kanssa, jolloin puhutaan tutkimus- ja kehittämismenetelmistä tai tutkimuksellisista kehittämismenetelmistä. Konkreettisesti menetelmät ovat opetussuunnitelmissa usein tutkimusmenetelmiä, joita sovelletaan kehittämistyöhön. (kts. myös Juntunen ym. 2025).

JOUSI‑hankkeen asiantuntijoiden toteuttaman opetussuunnitelma‑analyysin sekä hankkeen kansallisen asiantuntijapaneelin arvioiden perusteella työelämässä on tunnistettavissa selkeä ja laaja‑alainen tarve kehittämisosaamiselle sekä alemmista että ylemmistä korkeakoulututkinnoista valmistuvien osaamisessa. (Juntunen ym. 2025). Ammattikorkeakouluissa (hankekonsortion neljän hoitotyön koulutusohjelmien AMK) opinnäytetyö on useimmiten tehty kehittämistyönä tai toiminnallisena opinnäytetyönä, jotka käytännössä ovat saman tyyppisiä, kehittämismenetelmin toteutettuja opinnäytetöitä (näitä oli lähes puolet tarkastelluista n=273, 45,5 %). (Juntunen ym. 2025).

Kehittämismenetelmäosaamisen tulevaisuus ammattikorkeakouluissa

Kehittämistyön menetelmien osaamisen näkökulmasta on tärkeää, että opiskelijat saisivat niistä ammattikorkeakoulussa vahvat ja konkreettiset taidot. Esimerkiksi voisi tunnistaa sopivia oppimissisältöjä pienoisprojekteihin, joissa opiskelijat hankkisivat itse (ohjatusti) tietoa, laatisivat kehittämisprojektille suunnitelman ja toteuttaisivat sen kehittämismenetelmin. Tämä toiminta sopii erityisen hyvin Laurea AMK:n LbD-kehittämispohjaiseen oppimiseen (Laurea n.d.), jossa kehittämällä oppiminen on keskeistä. Pienoisprojekteja voisi toteuttaa myös moniammatillisesti, jolloin opiskelijat saisivat työelämää varten tärkeitä yhteistyötaitoja myös muiden kuin oman alan ammattilaisten kanssa toimimiseen ja yhteiskehittämiseen.

Ammattikorkeakouluissa toteutetaan jo nyt paljon pienoisprojekteja osana opintojaksoja. Ne tarjoavat oivallisen alustan myös kehittämismenetelmien oppimiselle, siksi niitä on syytä jatkaa ja lisätä. Opiskelijoiden toteuttamiin pienpoisprojekteihin sopivia kehittämismenetelmiä on lukemattomia. Perinteisten tutkimusmenetelmien soveltamisen lisäksi voidaan käyttää eri näkökulmista uuden luomista katsovia menetelmiä. Näkökulmia voivat olla esimerkiksi kiireetön asiaan uuteen tutustuminen, luovuus ja taiteellisuus, tarinallisuus, yhdessä kehittäminen sekä muilta oppiminen. (Hautio & Lindholm 2025.)

Korkeakouluja kehotetaan profiloitumaan, tähän myös JOUSI-hankkeessa rahoittaja on toimintaa ohjannut jo hakukuulutuksessa (OKM n.d.). Kuusisto-Ekin mukaan (2024) ammattikorkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa. Ammattikorkeakouluille yksi keskeinen profiloitumisen suunta voisi olla vahvistaa kehittämistyön menetelmällisiä ja strategisia opintoja opetussuunnitelmissaan.

Kehittämismenetelmien oppaita on vähän. Lisäksi terveysala on spesifi sen väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän yhteiskunnallisen tehtävän ja esimerkiksi haavoittuvien ryhmien ja sensitiivisten aiheiden parissa työskentelyn vuoksi. Voisikin olla tarpeen, että terveysalalla olisi oma kehittämismenetelmien opas kohdennettuna juuri terveysalan vaativiin tarpeisiin.

Mikä hanke?

JOUSI: Terveysalalle rakenteellinen malli lyhentämään koulutuspolkuja ja sujuvoittamaan siirtymiä korkeakoulujen välillä -hankkeen rahoittaja on Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Konsortiossa ovat mukana Laurea, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Turku AMK, SAMK ja OAMK. Hanke pyrkii olemaan dialogissa myös kaikkien terveysalan korkeakoulujen kanssa. Kirjoittajat ovat JOUSI-hankkeen asiantuntijoita.

Lähteet

• Hautio, M. & Lindholm, A. (toim.). 2025. Heittäydy – Irrottele – Ylläty. Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmiä. Professional Publishing Finland Oy. HEITTÄYDY – IRROTTELE – YLLÄTY Tutkimuksellisen kehittämistyön menetel – Professional Publishing Finland Oy Viitattu 26.3.2026
• Juntunen, J., Lastumäki, O., Nikula, K., Pajakoski, E, & Ronkainen, S. 2025. JOUSI-hankkeen asiantuntijapaneeli koolla ensimmäistä kertaa. Laurea Journal. JOUSI-hankkeen asiantuntijapaneeli koolla ensimmäistä kertaa | Laurea Journal
• Kuusisto-Ek, H. 2024. Ammattikorkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa. Hiiltä ja timanttia. Metropolia. Ammattikorkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa – Hiiltä ja timanttia viitattu 25.3.2026.
• L/932. Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex.fi
• Latomaa, T., Elo, S., Koivisto, K., Sandelin, P. & Kivinimies, L. 2016.: Tutkimus- ja kehittämistoiminta hoitotyössä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulu. ePooki 33_2016 Tutkimus- ja kehittamistoiminta hoitotyossa.pdf viitattu 25.3.2026
• Laurea. n.d. Lau­rea­lai­nen tapa opiskella. Kehittämispohjainen oppiminen eli Learning by Developing (LbD) – Laurea-ammattikorkeakoulu viitattu 25.3.2026