Terveysalan koulutuspolkuja uudistetaan – ylemmät korkeakoulututkinnot joustavammin saavutettaviksi

Teksti | Mika Alastalo , Karoliina Nikula

JOUSI-hankkeessa muotoillaan terveysalalle uudenlaista mallia, jonka tarkoitus on sujuvoittaa koulutuspolkuja ja vahvistaa AMK-taustaisten opiskelijoiden valmiuksia siirtyä sujuvasti ylempään korkeakoulututkintoon. Hanke kohdentuu siirtymiin ammattikorkeakouluopinnoista yliopistoon, mutta kehittämistyön tulokset ovat hyödynnettävissä myös YAMK-opinnoissa. Pohdimme tässä artikkelissa, miten YAMK-koulutuksesta kiinnostunut tai YAMK-koulutus voi hyötyä JOUSI-hankkeessa kehitettävästä mallista.

JOUSI-hankkeen asiantuntijoita kehittämistyön äärellä.

JOUSI-hankkeen asiantuntijoita kehittämistyön äärellä. Kuvaaja: Ilpo Vuorivirta

JOUSI-hanke

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa JOUSI-hankkeessa (Terveysalalle rakenteellinen malli lyhentämään koulutuspolkuja ja sujuvoittamaan siirtymiä korkeakoulujen välillä 2025–2026) pyritään sujuvoittamaan ja lyhentämään terveysalan koulutuspolkuja luomalla siirtymiin rakenteellinen malli. Hankkeessa muotoillaan tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan toiminnan osaamiseen kohdentuva osaamiskokonaisuus (malli). Hankkeessa myös pilotoidaan samoihin osaamisalueisiin kohdentuva MOOC-opintojakso joka toteutuu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisenä yhteisopetuksena. Mallin ja opintopilotinkin tavoitteena on tukea ammattikorkeakoulujen (AMK) opiskelijoiden ja työelämässä toimivien ammattilaisten siirtymistä ylempiin korkeakouluopintoihin. (myös Nikula, Finskas & Kangasniemi 2025.)

Opiskelijoiden joustavien koulutusasteiden välisten siirtymien ja korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön kehittämiselle on tunnistettu tarve (Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2024). Erityisesti terveysalan koulutuspolut ovat olleet perinteisesti varsin pitkiä, sillä yliopistojen terveystieteiden opinnoissa AMK-tutkinnon suorittaneet opiskelijat ovat opiskelleet kandidaatin tutkinnon ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä syksystä 2025 lähtien AMK-tutkinnon suorittaneet opiskelijat ovat voineet hakeutua suoraan terveystieteen maisteriohjelmiin. Samalla on tunnistettu tarve tarkastella opiskelijoiden tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuvan toiminnan osaamista opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi.

JOUSI-hanke tutkimus- ja kehittämisosaamisen tukena myös YAMK-opinnoissa

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) sijoittuu tutkintojen viitekehyksen EQF-tasolle seitsemän ja rinnastuu näin yliopistojen maisteritutkintoon (Europass n.d.). Erona on kuitenkin se, että AMK-tutkinnon suorittaneet terveysalan ammattilaiset ovat voineet hakeutua YAMK-koulutukseen opiskelemaan kahden vuoden työkokemuksen jälkeen ilman kandidaatintutkintoa vastaavaa vaihetta, mikä tekee tutkimus- ja kehittämisosaamisesta keskeisen varmistettavan osaamisalueen heti opintojen alusta lähtien.

YAMK-opintoihin kuuluu soveltava ja kehittämisorientoitunut tutkimusote. Opiskelijat ratkaisevat kompleksisia työelämän haasteita hyödyntäen tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja tuottavat uutta käytännöllistä tietoa organisaatioiden käyttöön. (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2022.) Erityisesti kliinisen asiantuntijuuden YAMK-koulutuksissa näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittäminen on keskeistä, ja siksi opiskelijoiden on tärkeää hallita näyttöön perustuvan toiminnan periaatteet jo opintojen alkaessa. Opiskelu edellyttää kykyä lukea, ymmärtää ja arvioida tutkimusnäyttöä sekä soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä oppimistehtävissä ja opinnäytetyössä. Riittävän tutkimus- ja kehittämisosaamisen varmistaminen on relevanttia – JOUSI-hankkeessa muotoiltava malli voi palvella näin ollen myös YAMK-koulutusten tarpeita. Mallissa kuvataan tutkimus-, kehittämis- ja näyttöön perustuva toiminnan osaamisalueita erityisesti EQF 6 (AMK) ja EQF 7 (YAMK/maisteri) siirtymävaiheessa. Malli julkaistaan kesäkuussa 2026 ja sitä voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä.

JOUSI-hankkeessa on analysoitu tutkimus- ja kehittämismenetelmäosaamista opetussuunnitelmista ja opinnäytetöissä käytettyjä menetelmiä ja saatua tietoa on hyödynnetty mallin luomisessa. Sen perusteella kehittämismenetelmien soveltamista tulisi painottaa vahvemmin AMK-koulutuksessa. Myös YAMK-koulutusten tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetuksen tulisi tuottaa muun muassa osaamista kehittämistoiminnan johtamiseen sekä riittävää menetelmäosaamista EQF 8-tason jatko-opintoihin (yliopistojen tohtorintutkinto).

Useimmilla YAMK-ohjelmissa ja yliopistojen maisteriohjelmissa opintonsa aloittavilla terveysalan ammattilaisilla on kulunut jo aikaa edellisistä opinnoista. Heillä saattaa olla pitkä ja monipuolinen kliininen työkokemus, mutta harvat heistä ovat pystyneet työssään pitämään yllä tai kehittämään tutkimus- ja kehittämisosaamistaan. YAMK-koulutukseen voidaan valita harkinnanvaraisesti opiskelijoiksi myös sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneita, joilla tutkimus- ja kehittämisosaamisen opintojen rooli opinnoissa on todennäköisesti ollut pienempi kuin AMK-tutkinnon suorittaneilla. JOUSI-hankkeessa (kts. Lisää Laurea n.d.) muotoiltavan mallin mukainen osaamiskokonaisuus voisikin toimia myös keinona tukea siirtymää työelämästä ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävään koulutukseen sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.

Mikä hanke?

JOUSI: Ter­vey­sa­lal­le ra­ken­teel­li­nen malli ly­hen­tä­mään kou­lu­tus­pol­ku­ja ja su­ju­voit­ta­maan siirtymiä kor­kea­kou­lu­jen välillä -hankkeen rahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö. Konsortiossa ovat mukana Laurea, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Turku AMK, SAMK ja OAMK. Hanke pyrkii olemaan dialogissa myös kaikkien terveysalan korkeakoulujen kanssa.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026050739956

Jaa sivu