Korkeakoulun strategiasta on keskusteltu tänä vuonna paljon eri foorumeilla. Käynnistimme strategiaprosessin alkuvuodesta strategiakyselyllä, josta kerroin rehtorin blogikirjoituksessa (Kuinka korkeakoulu voisi olla vaikuttavampi tulevaisuudessa?, 31.1.2023) tammikuun lopulla. Strategiakyselyyn saimme yhteensä lähes 1000 vastaajaa, joiden näkemyksiä entistä vaikuttavammasta korkeakoulusta avasin rehtorin blogikirjoituksessa (Korkeakoulun strategiakyselyn tulokset syötteenä strategiaprosessin seuraavaan vaiheeseen, 25.4.2023) huhtikuussa. Sittemmin keskustelua korkeakoulun strategiasta on käyty erilaisissa ryhmissä (neuvoa antavat neuvottelukunnat ja -ryhmät, johtoryhmä, hallitus jne.) ja varmasti myös epävirallisesti kahvipöydissä. Fasilitoiduista strategiakeskusteluista on koostettu valtava määrä dokumentoitua aineistoa. Vaikka aineistoa on paljon, alkaa siitä aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsentyä olennaisimmat asiat strategian uudistamisen kannalta.
Ammattikorkeakoululain (4 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa (6 §). Lisäksi ammattikorkeakoulu voi ammattikorkeakoululain (5 §) mukaisesti harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.
Korkeakoulun toiminta ei ammattikorkeakoululaissa sille osoitettujen tehtävien johdosta ole pelkästään erittäin monimuotoista vaan se on usean korkeakoulun osalta myös vahvasti monialaista. Se luo haasteen korkeakoulun strategian muotoilulle, jotta siitä ei muodostuisi liian pitkää ja moniulotteista. Korkeakoulujen strategiaprosesseihin osallistuneena jo yli nejännesvuosisadan ajan tunnistan yhä uudelleen tämän haasteen. Ymmärrettävyyden ja sisäistämisen näkökulmasta strategian tulisi olla mahdollisimman tiivis ja selkeä, mutta aina on yhtä vaikeaa päättää, mitä jätetään strategiassa sanomatta. Lähes joka kerta on tavoiteltu mahdollisimman tiivistä strategiailmaisua, mutta strategiaprosessin aikana ilmaisu ”venähtää” ja strategiasta dokumenttina muotoutuu suunniteltua pidempi. Korkeakoulumme nykyinen Laurea 2030 -strategia on dokumenttina 30 sivuinen. Vaikka strategiadokumentti on ilmavasti taitettu ja taitavasti kuvitettu, se on todella pitkä. Vuoden 2023 alussa käynnistyneessä strategiaprosessissa tavoittelemme korkeakoululle selkeästi tiiviimpää strategiadokumenttia, mikä luonnollisesti tarkoittaa aktiivista keskustelua siitä, mitä strategiassa voi jättää kertomatta.
Toki korkeakoulun nykyisestä strategiasta on todettava, että sen ohjausvaikutusta on varmasti tukenut se, että Laurea 2030 -strategiasta koostettiin strategian julkaisun yhteydessä myös www-sivusto. Vaikka strategia kokotekstidokumenttina on sangen pitkä, on strategiasivusto varmasti vauhdittanut strategian sisäistämistä ja helpottanut siihen palaamista tarvittaessa. Toinen erittäin merkittävä tekijä korkeakoulun nykyisen strategian vaikuttavuuteen liittyen on mielestäni kriittisten muutostarpeiden määrittäminen. Tätä pohdiskelin jo aiemmin rehtorin blogikirjoituksessani (Kriittiset muutostarpeet ohjaavat tehokkaasti korkeakoulun kehittymistä, 26.9.2023). Kuten tuolloin totesin, on myös uuteen strategiaan ne ehdottomasti määritettävä, sillä strategian rakenteella on myös vaikutusta sen ohjausvaikutukseen. Korkeakoulun strategiaan eli nykyiseen Laurea 2030 -strategiaan määritettiin viisi kriittistä muutostarvetta ensimmäisen kerran lukuvuonna 2018–2019. Strategisina tavoitteina kriittiset muutostarpeet ovat toimineet hyvin ja niihin vastaamiseksi rakennettiin kriittiset muutoshankkeet, joiden toteutumista on myös systemaattisesti johdettu.
Toinen elementti, jolla korkeakoulun strategiassa on ollut Laurean alkuvaiheesta lähtien keskeinen asema, on korkeakoulun tahtotila. Tahtotilaa voinee pitää vision synonyymina, mutta korkeakoulun strategiakeskusteluissa tahtotilan asema on vakiintunut. Korkeakoulun uusikin strategia tarvitsee tahtotilan ja myös strategiset valinnat. Jotta korkeakoulun strategiaa saadaan tiivistettyä, on pyrkimyksenä luopua nykyisen strategian korkeakoulun valintoja ohjaavista strategisista teemoista ja korvata ne yleisemmillä painopistealueilla. Korkeakoulun strategian rakentumista ohjaavat vahvasti myös korkeakoulun arvot, joita ei nyt käynnissä olevassa strategiaprosessissa ole tarkoitus uudistaa. Korkeakoulun arvot uudistettiin nykyisen Laurea 2030 -strategian laadinnan yhteydessä vuonna 2019 ja ne ovat avoimuus, vaikuttavuus ja vastuullisuus. Avoimuus merkitsee arvona kaikkien toimintojen läpinäkyvyyttä. Korkeakouluyhteisössä jaetaan avoimesti osaamista, tietoa ja materiaaleja. Vaikuttavuus arvona ohjaa kaikkea tekemistä korkeakoulussa. Vastaavasti vastuullisuus arvona tarkoittaa vastuun ottamista oman työn tuloksista ja yhdessä tekemisestä.
Korkeakoulun strategia jäsentyy parhaillaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja tulevissa rehtorin blogikirjoituksissa tulen palaamaan näihin edellä kuvaamiini strategian elementteihin eli siihen, millaista sisältöä ne ovat strategiaprosessissa käytyjen keskustelujen myötä saamassa.
