Koulutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, sillä tutkintojen suorittaminen kestää useita vuosia. Koulutuksen kehittäminen edellyttää siten vahvaa suunnitelmallisuutta ja systemaattisesti kerättyä tietopohjaa. Korkeakoulujen koulutuksen ja koko toiminnan kehittämiselle ovat antaneet merkittävän tuen säännöllisesti kuuden vuoden välein toteutetut auditoinnit. Vuosi sitten rehtorin blogikirjoituksessani (Osaamista luovaa korkeakoulua kehittämässä, 20.9.2022) kerroin korkeakoulussamme viimeksi toteutetun niin sanotun kolmannen kierroksen (2010, 2016 ja 2022) auditoinnin tuloksista, joissa näkyy pitkäjänteisen kehittämistyön tulokset. Tämä ei olisi mahdollista ilman systemaattisesti kerättyä vahvaa tietopohjaa, jonka sekä keräämistä että hyödyntämistä on kehitetty muun muassa auditointien myötä. Koulutuksen kehittäminen edellyttää toimivaa laatujärjestelmää, jossa laadunhallintaa ja -kehittämistä tehdään systemaattisesti PDCA-syklin mukaisesti, mikä on nykyään korkeakoulussa jo vahvaa arkea.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi syyskuun alussa (8.9.2023) tiedotteen (Karvi.fi): Koulutusta koskevaa tietopohjaa on vahvistettava ja kehitettävä suunnitelmallisesti tulevaisuusnäkökulma edellä. Karvissa on tunnistettu, että kasvatus- ja koulutusalan kehittämistä tukevan tiedontuotannon haasteina on, että tietoa ei ole riittävästi saatavilla kaikilta aihealueilta ja tiedontuotanto on lyhytjänteistä. Kasvatus- ja koulutusalalla tutkimus-, arviointi- ja ennakointitiedosta tulisi muodostaa kokonaiskuva, jotta tiedon tuottamista olisi mahdollista kehittää suunnitelmallisesti tulevaisuuden tietotarpeita ennakoiden. Kokonaiskuvaa muodostettaessa tutkimus-, arviointi- ja ennakointitoiminnan erilaiset yhteiskunnalliset tehtävät tulisi huomioida paremmin. Ymmärrän ja jaan nämä huomiot ja huolen, sillä kaikilla kunnilla, niiden oppilaitoksilla ja moninaisilla koulutuksen järjestäjillä ei ole välttämättä samanlaisia laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan sekä -kehittämisen perinnettä kuin korkeakouluilla.
Karvi painottaa, että kestävän ja pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen tueksi päätöksentekijöille tarvitaan kattava, monipuolinen ja luotettava tietopohja, jonka tulee sisältää tutkimus-, arviointi- ja ennakointietoa sekä kansalliset tilasto- ja rekisteriaineistot. Lisäksi Karvi painottaa huomioitavaksi, että politiikan nopeat syklit eivät johda laaja-alaisen kokonaiskuvan muodostamiseen. Riskinä Karvissa nähdään, että tieto ei saavuta päätöksentekijöitä tai kerättyä tietoa käytetään valikoiden.
Koulutuksen kehittämiseksi tarvitaan vahvaa tietopohjaa ja liian vahvaa se ei ole koskaan. Vipunen (Vipunen.fi) on opetushallinnon tilastopalvelu, joka lienee kansainvälisestikin tarkasteltuna sangen uniikki. Sen sisällöstä vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ja tilastot ovat kaikkien kansalaisten vapaasti käytettävissä. Vipusen tilastot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin. Palvelusta löytää tilasto- ja indikaattoritietoa eri sektoreiden koulutuksesta ja koulutuksen jälkeisestä sijoittumisesta, korkeakouluissa tehdystä tutkimuksesta sekä väestön koulutusrakenteesta ja opiskelijoiden sosioekonomisesta taustasta.
Tietoa on ilahduttavan paljon saatavilla ja siten tilanne näyttäytyy minulle korkeakoulun rehtorina rohkaisevana, kun mietin korkeakoulutuksen ja korkeakoulun toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Arviointi- ja tutkimustulokset on Karvin mukaan tärkeää viedä kouluihin, oppilaitoksiin ja korkeakouluihin opettajien ja muun henkilöstön sekä oppijoiden pohdittavaksi ja hyödynnettäväksi toiminnan kehittämisessä. Ja näin varmasti on, mutta on valitettavasti myös paljon oppilaitoksia, jotka tarvitsevat tukea laadunhallinnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. On ilahduttavaa huomata, että Karvi ilmoittaa pyrkivänsä tiivistämään yhteistyötä kaikkien koulutusasteiden tiedontuotantoon liittyen. Karvilla on siten tavoitteena kehittää toimintatapoja koulutusta koskevan tiedon vaikuttavuuden ja käytettävyyden edistämiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla. Tämä on todella arvokasta ja korkeakoulun rehtorina voi vain kiitollisuudella todeta tuen, jonka korkeakoulut saavat Karvilta koulutuksensa ja toimintansa pitkäjänteiseen kehittämiseen systemaattisen auditointikäytännön myötä. Koulutuksen kehittämisessä tarvitaan vahvaa tietopohjaa ja ulkopuolista tukea myös korkeakouluissa.
Lähteet:
