Istun keittiön pöydän ääressä. Kello on puoli kuusi aamulla. Yöllä on satanut lisää uutta lunta. Entinenkin olisi jo riittänyt! Pihamaisema on käsittämättömän kaunis. Mukissa höyryää tuore kahvi. On varhainen hetki ja minä pähkäilen verkostoja koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta. No voisiko olla paremmin? Voisi. Haluaisin vihdoin taas tavata omia kollegoita, avainkumppaneita ja omien verkostojeni jäseniä ihan oikeasti!
Seuraavalle levelille
Meillä Suomessa puhutaan eri alojen toimijoista verkostoina, esimerkkinä vaikka yritysneuvontaverkosto lukuisine toimijoineen. Verkostojen esteet ja solmut ovat perinteisesti asettuneet neuvontaorganisaatioiden välille – ei niinkään neuvontaorganisaation ja yrityksen välille. Tästä johtuen neuvontaviidakosta voi olla vaikeaa löytää oikea palvelu tai tieto.
Aamun Hesarissa blogisti oli sitä mieltä, että verkostoituminen sanana on jo vähän vanhentunut. Tulisi suoremmin puhua siitä, että ollaan kiinnostuneita ihmisistä ja yhteistyöstä. (Parikka 2021.)
Yhteistyön onnistumisen edellytys on aito kiinnostus kumppaniin ja halu tehdä yhdessä jotakin uutta kaikkia osapuolia hyödyttävää.
Verkostojen solmuja pitäisi avata myös koulutussektorilla. Minulla on sellainen käsitys, etteivät yliopistot, korkeakoulut ja toinen aste juurikaan tunne toistensa toimintaa tai opetussuunnitelmiensa sisältöjä. Koulutusasiatkin on Suomessa jaettu kahteen ministeriöön.
Vaikka opiskelija etenee omaa uraansa koulutusasteelta toiselle, opiskelijaa koskeva tieto ei seuraa sujuvasti mukana. Silloin osaamista on vaikeaa tunnistaa ja tunnustaa, saati suunnitella esimerkiksi näyttöihin perustuvaa tutkinnon suorittamista. Joustavuudesta hyötyisivät kaikki osapuolet.
Luottamusta ja vastuullisuutta verkostotyön avulla
Verkostoja on hankalaa johtaa, koska jonkun toimijoista on kannettava juridinen vastuu. Vastuuta ei voi juridisista syistä jakaa. Toiminnan kannalta tärkeintä on keskinäinen luottamus. Se on liima, joka pitää löyhänkin verkoston kasassa.
Yhteistyön onnistumisen edellytys on kuitenkin aito kiinnostus verkostokumppaniin ja halu tehdä yhdessä jotakin uutta kaikkia osapuolia hyödyttävää.
Me päätimme viime vuoden alussa käynnistää Laureassa avainkumppaneiden etsinnän sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Monet uudet avainkumppanit ovat olleet jo vuosia yhteistyökumppaneitamme. Tavoitteena on yhdessä kehittää työ- ja elinkeinoelämää, koulutusten sisältöjä sekä esitellä opiskelijoille uusia toimintamalleja ja jakaa uusinta tietoa.
Tarjoamme avainkumppanille konseptin, joka sisältää rekrytointiapua, näkyvyyttä, kehittämistä sekä yhdessä laaditun vuosisuunnitelman. Olemme myös muodostaneet kiinteitä yhteistyöverkostoja saman alan avainkumppaneille, jotta sisäinen koheesio vahvistuu ja voimme oppia toisiltamme. Yhteistyössä on noustu seuraavalle levelille!
Yhteistyömuodot ovat erilaisia riippuen avainkumppanin toiveista ja tarpeista. Monelle tärkeintä on osaavan työvoiman saatavuus nyt ja tulevaisuudessa.
Ammattikorkeakoulun kolme lakisääteistä tehtävää ovat opetus, aluekehitys ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Kirjoitan tätä ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Kokemusta itselläni on myös toiselta asteelta sekä yliopistosta. Tällä hetkellä kaikki kolme ydintehtävää tukevat toinen toistaan. Onkin vaikeaa löytää sellaisia avainkumppaneita, joiden kanssa tehtäisiin vain yhdenlaista yhteistyötä kuten tutkimusta tai kehittämistä.
Reilun vuoden mittaisen avainkumppaniyhteistyön opettamana voin kertoa oppineeni yhteistyöstä paljon. Samaa kertovat lehtorit ja muut kumppanitoiminnassa mukana olevat. Opiskelijoille on puolestaan avautunut uudenlaisia mahdollisuuksia projekteihin, työpaikkoihin, harjoitteluihin ja opinnäytetöihin.
Yhteistyömuodot ovat erilaisia riippuen avainkumppanin toiveista ja tarpeista. Monelle tärkeintä on osaavan työvoiman saatavuus nyt ja tulevaisuudessa. Tästä näkökulmasta monipuoliset mahdollisuudet tavata opiskelijoita opintojen eri vaiheissa ovat arvokkaita. Arvokasta on myös se, että harjoittelu- ja työpaikoista voi kertoa itse suoraan opiskelijoille.
Joku toivoo ulkopuolisesti rahoitettuja TKI-hankkeita, joihin pääsisi kätevästi Laurean kumppanina mukaan. Monet haluavat käynnistää digitaaliseen asiakaspalveluun liittyviä kehittämisprojekteja epidemiasta oppineina. Toivotaan myös henkilöstökoulutusta, jotta pystytään täyttämään nykyiset hankintoihin liittyvät referenssit.
Yksi avainkumppanimme on kutsunut opiskelijoita jopa oman johtoryhmänsä jäseniksi miettimään tulevaisuuden asiakassegmenttejä ja markkinointia! Yhteistyön muoto ja syvyys riippuu kumppanin tarpeista.
Tarpeisiin vastataan
Uudenlainen avainkumppanuus on suunnitelmallista, systemaattista ja helppoa yhteistyötä, ja säästää myös kaikkien aikaa. Mietimme vuosisuunnitelman sisällöt yhdessä ja tarkastelemme niitä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lisäksi jokaisella avainkumppanilla on oma, helposti tavoitettava yhteyshenkilö.
Verkostojen syövereihin voi halutessaan kätevästi hukkua ja hillutella mukana vuosikausia tekemättä mitään. Avainkumppanuudessa ”naama on näkyvissä”. Kumppanuus on kiinteää kahdenvälistä yhteistyötä, josta hyötyvät molemmat – ja parhaassa tapauksessa koko yhteiskunta. Siis tervehditään, kun tavataan ja pidetään se, mitä luvataan.
Parasta avainkumppaniyhteistyössä on kuitenkin kumppaneilta tulevan uuden tiedon ja taitojen jakaminen suoraan opiskelijoille, jotka siirtyvät työelämään kokeneempina ja osaavampina.
Verkostoissa on voimaa!
Lähteet:
