Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen linjat olivat kuumina puolessa välissä vuotta 2020, kun hanketyöntekijät Anne Innanen, Anni Sarantila ja Juha Leskinen tarttuivat luureihin tai antoivat näppäimistölle kyytiä. Kevään, kesän ja alkusyksyn aikana he soittelivat vantaalaisille yrityksille tai vaihtoivat kuulumisia sähköposteissa. Tässä artikkelissa kurkistetaan työn tuloksiin ja kuullaan, mitä vantaalaisille yrityksille kuului vuonna 2020.
Hanketyöntekijät Anne Innanen, Anni Sarantila ja Juha Leskinen olivat yhteydessä kuulumisia kysellen yli kahteensataan (n=225) yritykseen, joista osaa ei ollut mahdollista tavoittaa hektisten viikkojen aikana. Vastanneet yritykset edustivat monipuolisesti tyypillisten vantaalaisten pienten ja keskisuurten yritysten profiileja tukku- ja vähittäiskaupasta logistiikkaan, rakennusalaan ja majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Yhteydenpidossa ei korostettu mitään alaa tai otantaa, joten yhteenvetoa voitiin pitää kattavana näkökulmana vantaalaisen pk-yrityssektorin tilanteeseen historiallisena koronavuonna 2020.
Korona oli ymmärrettävästi yhteydenottojen suurin puheenaihe. Eniten tilanteesta kärsivät majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kulttuuri- ja viihdetoiminnan alalla toimivat yritykset. Kuulumiskierroksella kuultiin hurjista 80-100 % myynnin laskuista. Samansuuruisia myynnin rajuja laskuja ja koko yrityksen toimintaan vaikuttavia muutostilanteita kuvailtiin niin perinteisten tuotteiden myyntiä tekevissä yrityksissä kuin erikoistuotekaupoissakin. Muutoksista johtuen yritykset joutuivat lomauttamaan henkilöstöään.
“Monet yrityksen pohtivat, miten saada pidettyä henkilöstö mukana vaikkei tulevaisuudesta voida luvata mitään”, Anne Innanen kiteytti yrityskentän tunnelmia.
“Tällöin on vaarana työntekijöiden hakeutuminen toisen työnantajan palvelukseen”, Juha Leskinen lisäsi.
Positiivisiakin asioita muutoksen keskeltä raportoitiin. Jos yritys oli luottavainen kykyynsä ja mahdollisuuksiinsa selviytyä kriisin keskellä, antoi hiljaisempi markkinakysyntä aikaa uusien tietojen ja taitojen oppimiselle.
“Henkilöstön kouluttaminen hiljaisessa markkinatilanteessa oli mietityttänyt yrittäjiä. Onneksi useat haastattelemamme yritykset olivat selvinneet poikkeustilanteesta hyvin tai melko hyvin. Heistä kuului selkeä mielenkiinto henkilöstön osaamisen kehittämiseen”, Leskinen kertoi.
Kansainvälisen kriisin keskellä eri toimialojen tilanne vaihteli. Vaikka yhdelle tilanne oli täysin katastrofaalinen, toisen myynti lähti nousuun. Positiivista liiketoiminnan kehitystä raportoitiin muun muassa päivittäistavarakaupan, rakentamisen ja remontoinnin, puutarhan, mökkeilyn, ulosmyyntiruoan ja kuljetuspalveluiden sekä erilaisten verkkokauppapalvelujen osalta. Vielä artikkelin kirjoitusajankohtana lokakuussa 2020 oli liian aikaista arvioida, miten pysyväksi muutokset kuluttajakäyttäytymisessä jäävät tai millaiseksi ne ajan myötä kehittyvät.
Myös yritysten välinen myynti- ja ostotoiminta koki muutoksia. Korona vaikutti merkittävästi alihankintaketjujen toimintavarmuuteen ja toimitusaikoihin. Yhden tappiosta tuli toisen voitto.
“Niiden yritysten, joiden tuotanto oli maantieteellisesti Suomea lähellä, toimitusvarmuus oli ollut korkeampi kuin yrityksillä, joiden tuotanto oli esimerkiksi Aasiassa”, Sarantila kuvaili yritysten alihankintaketjua.
Monilla aloilla tehtiin melkoisia digiloikkia tai työskentelytapojen harppauksia. Etäyhteyksiä käytettiin sekä oman henkilöstön kesken työn tekemisessä, että asiakkaiden suuntaan.
“Alat, joissa henkilökohtainen myyntityö oli ollut toiminnan keskeinen ydin, joutuivat tekemään luonnollisesti valtavan digiloikan esimerkiksi B2B-myynnin siirryttyä etäyhteyksien varaan”, kertoi Sarantila.
Etätyön kerrottiin haastaneen perinteisen toimistotyön. Joillakin yrityksillä siitä oli jo ennestään kokemusta, toisilla hyvin vähän. Moni haastateltava kertoi, että kevään aikana havaittiin töiden onnistuneen hyvin kotoa käsinkin. Jotain verkossa kohtaamisesta jäi kuitenkin puuttumaan.
“Monella yrityksen johtohenkilöllä heräsi tarve tehokkaampaan vuorovaikutukseen etäyhteyksien kautta. Etäkokouksien fasilitointitaitojen kehittäminen koettiin tarpeellisena”, Sarantila sanoi.
Leskinen lisäsi, että siinä missä moni työntekijä siirtyi etätyöhön sujuvasti, esimiestyö ja johtaminen vaativat suurempia toimintatapojen muutoksia. Iso osa uusista johtamistyön käytänteistä etätyön aikakaudella haki vielä muotoaan.
Syksyllä 2020 tätä artikkelia kirjoitettaessa oli vaikea sanoa, miten koronavuosi 2020 todella vaikutti vantaalaiseen pk-yrityskenttään. Takuulla se ravisteli kuin maanjäristys ja muistutti, miten nopeasti koko maailma voi muuttua. Koronan mahdollinen toinen aalto ei yrittäjiä vielä kesän molemmin puolin erityisemmin puhututtanut. Moni yritys uskoi selviävänsä liiketoimintaansa kehittämällä tai jatkamalla saman menestyksekkään työn tekemistä entiseen malliin. Toisten tilanne oli huonompi ja voi olla, että juuri heitä reilun kahdensadan kontaktin otanta ei tavoittanut, viesti tai puhelu saattoi upota huonon hetken aaltoihin.
Urbaania kasvua Vantaa -hanke otti keskusteluissa esiin tulleita toiveita ja tarpeita huomioon ja päivitti koulutus- ja valmennustarjontaansa nopealla aikataululla. Jo keväällä toteutettiin verkkoaamukahvien sarja, jossa eri alojen asiantuntijat keskustelivat ajankohtaisista työhön ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä aiheista, kuten erilaisuuden johtamisesta, yrityksen taloudesta kriisiaikoina sekä etäpalavereista. Syksyllä verkkoaamukahvit jatkuivat uusin aihein, kuten kannattavan liiketoiminnan muotoilulla, resilienssitaidoilla ja luottamuksen lisäämisellä. Verkkoaamukahvien lisäksi yrityksille tarjottiin kesän aikana johdon coaching –palvelua, jolla tuettiin yritysjohtoa muutos- ja kriisitilanteissa. Johdon coachingin jatkumona syksyllä yrityksille tarjottiin kasvuvalmennuksia ja -koulutuksia yrityksissä tunnistettujen kehittämistä vaativien teemojen ympärillä.
Kirjoittajat Tiina Leppäniemi ja Anniina Honkonen työskentelevät Urbaania kasvua Vantaa –hankkeessa, jossa pohditaan jatkuvaan oppimiseen ja siihen innostamiseen sekä oman osaamistason nostamiseen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja vantaalaisen työvoiman (niin työssä käyvien kuin työttömien) osaamiseen kehittämiseen sekä tukea vantaalaisten yritysten kehitystä digitalisaation ja automatisaation aikakaudella.
