Koronapandemia tuli ja ainakin joiltain osin se myös jäi: sen myötä monia merkittäviä asioita on jäänyt jalkoihin. Muun muassa lasten oikeudet ovat ottaneet jopa takapakkia. Unicefin (2025a) tutkimuksen mukaan Suomen sijoitus rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa on pudonnut vuoden 2020 viidenneltä sijalta 17. sijalle. Lapsen oikeudet on aina otettava tosissaan ja ne on otettava huomioon. Juuri nyt ne pitää myös erikseen huomioida, jotta huolestuttava kehitys maailman onnellisimmassa maassa saadaan jälleen käännettyä.
Kuva: Freepik
Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus (Unicef 2025b). LOS sitoo myös Suomea lainsäädäntötasolta lähtien. Lapsiasiavaltuutettu nostaa esiin vuosikertomuksessaan 2025 (2026a, 5), kuinka eriarvoisuus on lisääntynyt ja lisääntyy ankarien aikojen myötä. Eroja on havaittavissa niin oppimisen, terveyden, toimeentulon kuin tulevaisuuden näkymienkin osalta. Hälyttävää on esimerkiksi se, että 10 % lapsista on kokenut aineellista puutetta toukokuussa 2025. (Lapsiasiavaltuutettu 2026b, 12-13.) Nuorten koronapandemian aikana lisääntynyt ahdistuneisuuskaan ei ole vähentynyt. THL:n vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa kolmannes tytöistä on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta ja pojista noin10 prosenttia (THL 2023). On kuitenkin helpottavaa, että vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan aiempaa useampi voi puhua vanhempiensa kanssa (THL 2025).
LOS:in mukaan lasta tulee kuulla hänen ikä- ja kehitystasonsa huomioiden häntä koskevissa asioissa. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua. Kuitenkin lähes puolet lapsista kokee, että heidän mielipiteensä kuullaan liian harvoin heitä koskevissa asioissa. (Lapsen oikeuksien viikko 2025.) Meille heräsikin tätä kirjoitettaessa kysymys ahdistuksen ja osallisuuden kokemuksen yhteydestä. Miten lastemme hyvinvointiin vaikuttaisikaan, jos heillä olisi kokemus kuulluksi ja osalliseksi tulemisesta?
Lapsiasiavaltuutettu esittää lapsen edun ensisijaisuuden sisällyttämistä perustuslain perusoikeussäännöksiin (Lapsiasiavaltuutettu 2026b, 22). Lapsen edun ensisijaisuuden huomioimiseksi merkittävä työkalu on lapsivaikutusten arviointi. Se tulisi tehdä aina jo valmisteluvaiheessa lapsiin liittyvissä tai heihin vaikuttavissa päätöksissä. Sen tekemättä jättäminen on jopa valitusperuste. Huolella tehty lapsivaikutusten arviointi säästää kuluja inhimillisellä ja yhteiskunnallisella tasolla. Samalla huolella tehty lapsivaikutusten arviointi tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin päätösten tai niiden seurausten korjaaminen.
Seurakunnat ovat edelläkävijöitä lapsivaikutusten arvioinnissa. Kirkkohallitukselta on ilmestynyt jo vuonna 2015 Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa –opas. Tämä opas on jaettu ilmestymisestään asti ainakin kaikille kirkon päätöksentekoon osallistuville. Seurakunnissa, myös Laurean avainkumppanilla Hyvinkään seurakunnassa, onkin huikea lapsivaikutusten arviointiosaaminen. Sitä hyödyntäen ja jakaen olemme rakentamassa automatisoitua Lapsen oikeuksien osaaja –opintojaksoa Laurean avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan.
Laurea on yksi suurimmista sote-alojen kouluttajista. Meillä on myös huikea joukko avainkumppaneita, joiden kanssa voimme tehdä monenlaista yhteistyötä. Meillä ja meissä on moninaista osaamista – myös lapsen oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyen. Miten toisimme osaamistamme parhaiten yhteen ja yhteiskunnalliseksi hyödyksi?
Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Laurean avainkumppanin Hyvinkään seurakunnan kasvatuksen työalajohtaja Terhi Makkonen ja Laurean sosiaalialan lehtori Paula Väliaho. Terhi toimii myös Hyvinkään seurakunnan lapsiasiahenkilönä.
Lähteet
