Liikkumisen vähenemisen trendi ei koske vain erityisnuoria, vaan se on yleinen lähes kaikkien nuorten keskuudessa. Erityisnuorten kohdalla esteenä eivät ole kuitenkaan pelkästään ajankäyttötottumusten muuttuminen niin, että vietetään enemmän aikaa älylaitteiden kuin liikunnan parissa. Erityisnuorilla voi olla erilaisia fyysisiä, mutta myös psyykkisiä tai sosiaalisia esteitä mukaan pääsemiseksi. Fyysinen esteettömyys voidaan turvata erilaisilla apuvälineillä ja infrastruktuurin järjestelyillä. Psyykkinen esteettömyys edellyttää erityistä tukea tarvitsevalta itseluottamusta ja rohkeutta mennä mukaan, kun taas sosiaalinen esteettömyys on enemmänkin kiinni toimintaympäristön ja yhteisön asenteista hyväksyä erityistä tukea tarvitseva tasavertaisena joukkoon. Esteettömyyden esteet on ensin tunnistettava ja tunnustettava, jotta niitä voidaan poistaa.
Esteet pois erityisnuorten liikuntapolulta
Erityisnuorten liikunnallista elämäntapaa edistävässä Nappi-hankkeessa on tehty kyselyjä ja haastatteluja erityisnuorten kanssa toimivien keskuudessa vuoden 2018 aikana. Hankkeen tutkijatiimi on toteuttanut verkkokyselyn ja pitänyt toimijoiden kanssa fasilitoituja työpajoja tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Laurean opiskelijat puolestaan ovat selvittäneet osana palvelumuotoilun ja tutkimusmenetelmien opintojaksojaan eri toimijoiden tarjontaa. Opiskelijat ovat myös haastatelleet erityisnuoria ja heidän vanhempiaan kysynnän ja tarpeiden tunnistamiseksi. Tarjontaa toki on, mutta sitä tarvitaan lisää erityistä tukea tarvitseville sekä special- että unified-tarjonnan muodossa. Koripallo näyttää olevan edelläkävijä ja sen tarjonta ulottuu erityiskoulujen iltapäiväkerhosta unified-joukkueisiin. Olennaista on panostaa matalan kynnyksen liikunta-, kuntoilu- tai oleilupaikkoihin, joissa sekä infrastruktuuri että asenteet ovat esteettömiä. Kaupungin keskustoissa asuvat pääsevät helposti mukaan harrastuksiin, mutta taajamien ulkopuolella asuville kuljetusten puute voi olla osallistumisen este. Hinta ei myöskään saisi muodostua osallistumisen esteeksi, toivottiin verkkokyselyn vastauksissa. Verkkokyselyssä mainittiin myös, että liiallinen suorituskeskeisyys sekä sopivien ohjaajien ja avustajien puute voivat olla osallistumisen esteinä.
Urheilu- ja liikuntaryhmien tarjonta on luokiteltu lajeittain, mutta tavallisesti myös ikäryhmittäin. Erityisnuoret tarvitsevat myös ikäryhmiin sitomatonta ryhmäjakoa, koska esim. kehitysvammaisten kohdalla oma kehityksellinen ikä voi poiketa paljon fyysisestä iästä. Turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, ja sitä painotetaan kaikessa kerätyssä taustatiedossa. Tämä koskee toiminnan turvallisuutta ja myös matkojen turvallisuutta, ja tähän tarvitaan toimivat vakuutussopimukset. Verkkokyselyssä tärkeänä turvallisuusasiana mainittiin myös avustajien riittävyys. Nuorten turvallinen liikkuminen ja harrastaminen on kaikkien nuorten kanssa toimivien tahojen yhteinen asia. Mukaan on saatava koko ekosysteemi esim. nuorten läheiset, oppilaitokset, asuntolat ja asumisyksiköt, seurat ja järjestöt, yritykset ja päättäjät sekä laajemminkin yhteiskunta ja myös media asenteineen.
Tärkeätä on tietoisuuden lisääminen uusistakin lajeista, joita voi harrastaa sisä- tai ulkotiloissa, eri vuodenaikoina tai yksilö- ja ryhmälajeina. Esimerkiksi Nappi-hankkeessa on järjestetty opiskelijoiden suunnittelemana ja toteuttamana liikuntaseikkailu Jalavan koulussa Lohjalla ja Halloween -disco Live-ammattiopistossa Espoossa. Erityisnuorten kohdalla on otettava huomioon yksilölliset erot. Joillakin fyysiset tai neurologiset vammat voivat vaatia erityisjärjestelyjä, mutta järjestelyjen avulla voidaan tarjota kaikille tasavertainen mahdollisuus juuri sen itselle sopivan lajin harrastamiseen. Kaikki persoonat eivät ole samanlaisia, siinä missä toinen tavoittelee reipasta liikuntaa ja hyvää kuntoa, voi toinen tavoitella urheilusuorituksia ja kilpailuissa pärjäämistä. Yksilö-, ryhmä- ja joukkuelajit sopivat eri tyypeille ja niihin voi liittyä hyvinkin erilaisia tavoitteita, ml. sosiaaliset tavoitteet, ystävien saaminen ja osallisuuden lisääminen. Toiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida, että monet erityisryhmäläisistä tarvitsevat runsaasti rohkaisua, joten kannustavat ohjaajat ja avustajat ovat tärkeitä. Lisäksi nuorten omien toiveiden kuuleminen on oleellista motivoivan ja kiinnostavan toiminnan järjestämiseksi. Verkkokyselyssä tärkeäksi seikaksi mainittiin myös toiminnan jatkuvuus: olisi suotavaa, etteivät paikat ja mukana olevat ihmiset vaihtuisi kovin usein.
Erilaisia skenaarioita erityisnuorten liikunnallisen elämän poluiksi
Nappi-hankkeessa liikunnallisen elämäntavan edistäminen erityistä tukea tarvitsevien nuorten keskuudessa ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan visiona on koko elämänkaaren mittainen liikunnallinen elämäntapa. Perusta liikunnalliselle elämäntavalle luodaan jo lapsuudessa. Tavoitteena on saada hyvät käytännöt arjen rutiineiksi, jolloin ne kantavat läpi elämän ja kestävät myös erilaisten nivelvaiheiden mukanaan tuomat muutokset. Nappi-hankkeessa keskitytään nuoriin, mutta tavoitteena on avata ikkuna myös pidemmälle tulevaisuuteen.
Tulevaisuuteen liittyviä mahdollisia uutisotsikoita vuonna 2050 työstettiin tulevaisuuden tutkijoiden kanssa järjestetyssä tilaisuudessa Turussa. Nappi-hankkeessa aikanaan liikkumisen ilosta innostunut kaveriporukka on antanut haastattelun otsikolla ”Jarkon höntsäliikuntaporukka on pysynyt koossa yli 30 vuotta”. Myös paraolympiamitalisti vuodelta 2020 muistelee vuonna 2050 juhlahetkeään sanoen ”kultamitalin kiilto jaksaa vieläkin innostaa kulkemaan kuntoportaat päivittäin”. Otsikko ”Joni kelasi taas palkintopallille” muistuttaa esimerkin voimasta. Sisäsivuilla Joni kertookin, että Leo-Pekka Tähti on ollut hänelle aikanaan tärkeä esikuva. Oman lapsen suoritukset voivat myös innostaa erityisnuoren aiemmin passiivisia vanhempia: ”Erityisnuoren tanssiesitys liikuntakerhon juhlassa herätti passiiviset vanhemmat. Nyt liikunta on koko perheen yhteinen harrastus”. Myös liikunta asumisyksikön rutiineissa on ollut liikkeellepaneva voima: ”Asumisyksikön kävelykerho innosti oppilaat perustamaan oman koriskerhon”.
Erilaisia skenaarioita erityisnuorten liikunnallisesta tulevaisuudesta saadaan sen mukaan, minkälaisella motiivilla ja liikuntaorientaatiolla nuori aiheesta innostuu. Reippailu tai yleensäkin vain liikkeelle lähteminen eroavat tavoitteellisemmasta urheilusuorituksiin tähtäävästä toiminnasta, samoin toiminta yksilönä eroaa ryhmässä tai joukkueena toimimisesta. Seuraavaan kuvaan on hahmotettu näiden pääajurien avulla neljä erilaista skenaariota, jotka ovat saaneet työnimet 1. URHEILUTÄHTI, 2. TÄHTIJOUKKUE, 3. LIIKUNNALLISTA SEURAA ja 4. REIPPAILUA.
Kuva 1. NAPPI-skenaarioluonnokset.
URHEILUTÄHTI -skenaariossa nuoren kiinnostuksen kohteena tavoitteellinen toiminta jossakin hänelle sopivassa yksilölajissa ja oman edistymisen seuraaminen ja ennätysten rikkominen on myös tärkeää. TÄHTIJOUKKUE -skenaariossa on hienoa päästä mukaan tekemään yhdessä asioita ja saada tunnustusta ja menestystäkin eritasoisissa kilpailuissa. LIIKUNNALLISTA SEURAA -skenaariossa kavereiden saaminen ja yhdessä liikkeelle lähteminen on tärkeää. Sopiva ryhmä voi löytyä omasta asuinympäristöstä, mutta porukkaa voi etsiä myös esim. kansalaisopistojen liikuntatarjonnasta. REIPPAILUA -skenaariossa motivaationa voi olla kunnon kohottaminen tai vaikka painon kurissa pitäminen. Tärkeintä on tehdä arkiliikunnasta päivittäinen rutiini, jota on helppo noudattaa. Tutkittaessa ja vertailtaessa eri skenaarioita huomataan, että ne eivät ole toisensa poissulkevia. Nuori voi elää useampaa skenaariota rinnakkain, mutta hän voi myös siirtyä skenaariosta toiseen eri elämänvaiheissa, visionaan hankkeen ”koko elämänkaaren mittainen liikunnallinen elämäntapa”.
Liikuntakaveri- ja Lajikokeilu-konseptit avuksi nuoren liikuntapolulle
Nappi-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tukitoimia nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Yhteistyössä VAU ry:n Valtti-toiminnan kanssa on käynnistymässä Nappi-liikuntakaverikonsepti. Erityisnuorille tarvitaan sopivaa lajitarjontaa ja mahdollisuuksia, mutta myös liikuntakaveria, jonka kanssa voi lähteä liikkumaan. Paras liikuntakaveri on omaan ikäryhmään kuuluva nuori, joka saa lähtemään liikkeelle, tulemaan mukaan ja harrastamaan sopivaa lajia. Samalla kun kunto kohenee, saa myös ystäviä. Liikuntakaveri voi olla kaveri, joka liikkuu erityisnuoren kanssa, mutta liikuntakaveri voi olla myös saattaja, joka vie mukaan ryhmäliikuntaan tai avustaja, joka tukee hankalaksi tuntuvissa tilanteissa pääsemään mukaan porukkaan ja pysymään mukana. Joskus liikuntakaveri voi olla personal trainerin tapainen opastaja ja kirittäjäkin.
Sopivan lajin löytyminen voi olla välillä haasteellista. Nappi-hankkeessa on suunnitteilla myös eri lajien tutustumis- ja kokeilukerho, jossa Lohjan olemassa oleviin liikuntapaikkoihin järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia tutustua esim. Lohjan liikuntakeskuksen alueella Harjulla eri lajeihin. Tarkoitus on järjestää myös koulujen ja oppilaitosten yhteyteen liikuntapäiviä, joissa on mahdollista kokeilla eri lajeja. Tavoitteena on sopivan lajin löytyminen nuorelle, mikä lisää samalla osallisuutta ja sosiaalista kestävyyttä, mutta palvelujen tarjoajien näkökulmasta kokeilut voivat tuoda myös asiakaspotentiaalin kasvua, jos tarjontaa osataan suunnata erityisnuorille ja hyödyntää samalla vaikka liikuntakaveri-konseptia osana tarjonnan toteuttamista.
NAPPI-hanke liikuttaa erityisnuoria
Nappi-hanke on Laurean-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, jossa tavoitteena on edistää erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveyttä ja hyvinvointia ja osallisuutta eri elämänalueilla mahdollistamalla heille liikunnallinen elämäntapa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityistä tukea tarvitsevien nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisestä järjestämällä avoimia tapahtumia ja yhteistä toimintaa, mutta myös tuottamalla materiaaleja tuloksien levittämistä ja juurruttamista varten laajemminkin.
Nappi-hanke järjestää Uudenmaan alueella eri liikuntalajeihin liittyviä tapahtumia ja kokeiluja erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan ja harrastustoiminnan tukemiseksi yhteistyössä järjestöjen, oppilaitosten ja asumisyksiköiden sekä kuntien vammaispalveluiden ja koulutoimen kanssa. Hankkeen kumppaneina ovat Espoon ja Lohjan kaupungit, Suomen Vammaisurheilu ja – liikunta VAU ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS, Hiidenseudun omaishoitajat ry, Ammattiopisto Live, Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Kisakallion urheiluopisto, Länsi-Uudenmaan Neuris ry, Nummelan Palloseura NuPs, Tapiolan Honka ry ja Suomen Koripalloliitto ry. Yhteistyöstä tehdään myös alueen muiden toimijoiden kanssa, esim. Lohjan Pallo / FC Uniikit.
Nappi-hankkeelle on myönnetty Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta hankkeen toiminta-ajalle 1.2.2018-31.12.2020.
Nappi-hankkeen verkkosivut: www.nappihanke.fi
