Verkkopainotteinen hoitotyön opetus on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Terveysalan opettajat ja ammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa opiskelijoiden oppimisesta verkkopainotteisessa koulutuksessa. Mutta onko sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisessa ja opintojen edistymisessä eroa verkkopainotteisessa monimuotototeutuksessa verrattuna päivätoteutukseen?

Artikkelin tarkoituksena on kuvata verkkopainotteisen monimuotosairaanhoitajakoulutuksen toteutumista kahden ensimmäisen opintovuoden aikana Laurea-ammattikorkeakoulussa, Otaniemen kampuksella. Lisäksi artikkelissa verrataan verkkopainotteisten monimuotoryhmien ja päiväryhmien opiskelijoiden opintojen edistymistä ja opintomenestystä toisiinsa. Artikkelin tavoitteena on saada lisää tietoa koulutuksen kehittämiseksi. Tässä artikkelissa verkkopainotteisella monimuotototeutuksella tarkoitetaan yhdistettyä verkko- ja lähiopetusta (blended learning) ja päivätoteutuksella perinteistä pääsääntöisesti kasvokkain tapahtuvaa opetusta luokassa (face-to-face learning).

Verkkopainotteinen monimuoto-opiskelu Laurea-ammattikorkeakoulussa

Laurea-ammattikorkeakoulu on Suomen suurin sairaanhoitajien koulutusorganisaatio (Laurea 2021a). Sairaanhoitajien verkkopainotteinen monimuotokoulutus käynnistyi Laurea-ammattikorkeakoulun kahdella kampuksella syksyllä 2018 ensimmäisenä Suomessa. Kummallekin kampukselle otettiin yksi verkkopainotteisesti opiskeleva sairaanhoitajaryhmä, yhteensä 65 opiskelijaa. Keväällä 2019 verkkopainotteisia ryhmiä aloitti neljällä kampuksella yhteensä 195 opiskelijaa. Tästä eteenpäin Laurea-ammattikorkeakoulussa verkkopainotteista sairaanhoitajakoulutusta on jatkettu näillä neljällä kampuksella. Syksyllä 2019 Laureassa aloitettiin terveydenhoitajien verkkopainotteinen monimuotokoulutus. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien verkkopainotteinen monimuotokoulutus on laajentunut Suomessa jo useisiin ammattikorkeakouluihin (Opintopolku 2021).

Verkkopainotteisen monimuotokoulutuksen tutkintovaatimukset ovat samat kuin muissakin tutkintoon johtavissa monimuoto- ja päiväkoulutuksissa (Laurea 2021b). Toteutustapa näissä on vain erilainen. Verkkopainotteisten monimuotoryhmien opetus toteutetaan käyttämällä ns. käänteistä oppimista (flipped learning) sekä yhdistämällä verkko- ja lähiopetusta (blended learning). Flipped learning on oppimisen ideologia, jossa opettaja valmentaa opiskelijat omaehtoiseen ja itseohjautuvaan oppimiseen. Käänteinen oppiminen edellyttää opiskelijoiden sitoutumista, autonomiaa ja opiskelijakeskeisyyttä. (Toivola, Peura & Humaloja 2017, 21-23.) Käytännössä käänteinen oppiminen tarkoittaa sitä, että opiskelijat perehtyvät opiskeltavan asian perusteisiin itsenäisesti ennakkotehtävien avulla ennen koululla tapahtuvaa opetusta (Herreid & Schiller, 2013; Toivola ym. 2017). Lähiopetuspäiviin, joita Laurea-ammattikorkeakoulussa on keskimäärin kaksi kuukaudessa, opiskelijat tulevat valmistautuneena. Lähiopetuspäivinä on luokassa tapahtuvia käytännön harjoituksia, simulaatioita, tenttejä ja seminaareja.

Verkko-oppimisympäristönä käytettiin Optima-työtilaa. Verkko-oppimisympäristössä oli ohjeet opintojen etenemisestä, verkkotehtävät, videoluennot, lähdeaineistot, verkkotentit ja ennen lähipäiviä tehtävät Testaa tietosi –testit sekä opintojen ohjaukseen keskustelualue. Verkkokokoustyökaluina käytettiin Microsoft Teamsia ja Zoomia. Nämä mahdollistivat monipuolisen etäosallistumisen muun muassa ryhmätyöt, keskustelut, videopuhelut ja tiedostojen jakamisen. Lisäksi verkkokokoustyökaluja hyödynnettiin opintojen ohjauksessa, luennoissa ja lääkelaskuharjoituksissa. Verkossa toteutettava opetus ja ohjaus tallennettiin opetustarkoitusta varten silloin kun opiskelijat ja opettajat antoivat tallennusluvan.

Yhdistetty verkko- ja lähiopetus hoitotyön koulutuksessa

Yhdistetyn verkko- ja lähiopetuksen on todettu olevan tehokas hoitotyön opiskelijoiden opetuksessa (Sáiz-Manzanares, Escolar-Llamazares & González 2020). Yhdistetyn verkko- ja lähiopetuksen tulokset olivat hyviä etenkin, kun opiskelijoiden verkko-oppimista tuettiin (Jowsey, Foster, Cooper-Ioelu & Jacobs 2020). Myös Garrison & Vaughan (2008) pitävät lähiopetuksen ja verkossa tapahtuvan opetuksen integrointia suositeltavana.  Lisäksi yhdistettyä verkko- ja lähiopetusta pidetään innovatiivisena ja joustavana pedagogisena lähestymistapana (Berga ym. 2021). Yhdistetyssä verkko- ja lähiopetuksessa olennaista on oppimista tukevat pedagogiset ratkaisut, kuten käytettävien opetusmenetelmien ja -materiaalien tarkoituksenmukainen valinta sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen suunnittelu verkkoon sopivaksi.  Käytettävien tietoteknisten ratkaisujen on oltava käyttäjien kannalta riittävän helppokäyttöisiä. (Lumme 2020.) Jowsey ym. (2020) mukaan opiskelijoiden saavutukset paranevat yhdistetyssä verkko- ja lähiopetuksessa, kun opiskelijat saavat tukea tietotekniikan kanssa.

Yhdistetyn verkko- ja lähiopetuksen opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä monipuoliseen opetukseen. Virtuaaliluennoille osallistuminen koettiin helpoksi ja luentoja oli helppo kuunnella. Lisäksi pidettiin siitä, että sai itse määritellä luennolle osallistumisen paikan. Virtuaaliluennoilla kysyminen koettiin helpoksi ja vielä helpompaa, jos sai osallistua nimimerkillä. Nauhoitetut luennot helpottivat opiskelua, kun ei tarvinnut tehdä muistiinpanoja. Yhdistetyssä verkko- ja lähiopetuksessa opintojaksojen kuormitus koettiin epätasaiseksi. Opiskelijoiden tyytymättömyyttä aiheutti nopeasti muuttuvat aikataulut, sekava ohjeistus, runsas materiaalien määrä ja kesken opintojakson tulleet uudet tehtävät. Ongelmana koettiin internet-yhteyden katkeamiset ja opettajan puutteelliset valmiudet hallita verkko-opetusvälineitä. Opiskelijat toivoivat samanlaista rakennetta jokaiselle opintojaksolle. (Vehkaperä & Roivas 2020.)

Yhdistetyn verkko- ja lähiopetuksen on todettu olevan oppimistuloksiltaan vähintään yhtä tehokas tapa oppia kuin kasvokkain toteutuva lähiopetus (Albert & Beatty 2014; Berga, Vadnais, Nelson, Johnston, Buro, Hu, & Olaiya 2021; Means, Toyama, Murphy, & Bakia, 2013; McCutcheon, Lohan, Traynor & Martin 2015; Metsälä, Lumme & Puhakka 2018; Nikula & Huikko 2020; Thai, De Wever & Valcke 2017). Opiskelijat uskoivat yhtä paljon omiin kykyihinsä sekä yhdistetyssä verkko- ja lähiopetuksessa että perinteisessä kasvokkain toteutuvassa lähiopetuksessa (Berga ym. 2021).

Verkkopainotteisten monimuoto- ja päiväryhmien opintomenestys ja edistyminen opinnoissa

Opintomenestystä ja edistymistä opinnoissa selvitettiin kahdelta verkkopainotteiselta monimuotoryhmältä ja kahdelta päivätoteutusryhmältä. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita ei laskettu mukaan. Aineistoa kerättiin vuoden 2017 syyslukukaudesta kevääseen 2020 kahden vuoden ajalta. Keväällä 2020 COVID-19 –pandemia aiheutti siirtymisen verkkopainotteiseen etäopetukseen kaikissa toteutusmuodoissa, joten aineistonkeruun jatkaminen ja ryhmien vertailu pandemian aikana ei ollut enää tarkoituksenmukaista.

Opintomenestystä selvitettiin laskemalla kuuden eri hoitotyön opintojakson arvosanojen keskiarvot neljältä ensimmäiseltä lukukaudelta (Taulukko 1). Ammattitaitoa edistävät harjoittelut poissuljettiin vertailusta, koska harjoittelujaksot toteutuvat kaikissa toteutusmuodoissa samalla tavalla. Lisäksi opiskelijat suorittavat ammattitaitoa edistäviä harjoitteluita henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) aikataulun mukaisesti.

Läpimenoprosenttiin hyväksytyiksi laskettiin mukaan ne opiskelijat, jotka olivat suorittaneet opintojakson toisen uusinnan arviointiin mennessä. Hylätyksi laskettiin ne opiskelijat, jotka eivät olleet suorittaneet opintojakson kaikkia osia opintojakson päätyttyä. Verkkopainotteisten monimuotoryhmien ja päiväryhmien opintomenestys (opintojakson ka) ja edistyminen opinnoissa (läpimeno %) sairaanhoitajakoulutuksessa lukukausittain on kuvattu taulukossa 1. Tulosten perusteella opintomenestys ja opintojakson läpäisy vaihtelivat toteutusmuotojen välillä lukukausittain, opintojaksoittain ja ryhmittäin.

Verkkopainotteisten monimuotoryhmien opintojaksojen arvosanojen keskiarvo lukukausilla 1-4 oli 3,5 (n=273) ja päiväryhmien keskiarvo oli 3,4 (n=485). Ryhmien opintojen edistymistä selvitettiin laskemalla opintojaksojen läpimenoprosentit. Verkkopainotteisten monimuotoryhmien läpimenoprosenttien keskiarvo oli 84 ja päiväryhmien keskiarvo oli 86. Opintomenestys ja edistyminen opinnoissa on esitetty toteutusmuodoittain lukukausilla 1-4.

Johtopäätökset

Mutta onko sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisessa ja opintojen edistymisessä eroa verkkopainotteisessa monimuotototeutuksessa verrattuna päivätoteutukseen?

Sairaanhoitajaopiskelijoiden opintomenestyksessä verkkopainotteisten monimuotototeutusten ja päivätoteutusten välillä ei ollut eroa. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhdistetyn verkko- ja lähiopetuksen on todettu olevan oppimistuloksiltaan vähintään yhtä tehokas tapa oppia kuin kasvokkain toteutuva lähiopetus. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tutkimustietoa.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoissa edistymisessä verkkopainotteisten monimuotototeutusten ja päivätoteutusten välillä ei ollut juurikaan eroa. Läpimenoprosesseihin tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota poistamalla etenemisen esteitä. Uusintojen siirtyminen seuraavalle lukukaudelle on opiskelijoita kuormittava tekijä. Opintojaksojen uusintatenttikerrat tulee sijoittaa samalle lukukaudelle, koska tämä parantaa opintojakson läpäisyä ja opintomenestystä.

Tulosten perusteella voidaan todetta, että terveysalan opettajien ja ammattilaisten huoli verkkopainotteisesti opiskelevien oppimisesta on ollut turha. Verkkopainotteisessa monimuotokoulutuksessa opiskelevat oppivat ja menestyvät opinnoissaan yhtä hyvin kuin lähiopetuksessa opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat.

Lähteet:

• Albert, M., & Beatty, B. J. 2014. Flipping the Classroom Applications to Curriculum Redesign for an Introduction to Management Course: Impact on Grades. Journal of Education for Business, 89(8), 419–424.
• Berga, K. A., Vadnais, E., Nelson, J., Johnston, S., Buro, K., Hu, R. & Olaiya, B. 2021. Blended learning versus face-to-face learning in an undergraduate nursing health assessment course: A quasi-experimental study. Nurse Education Today, 96, 104622.
• Garrison, D.R. & Vaughan, N.D. 2008. Blended Learning in Higher Education: Framework, Principles and Guidelines. San Francisco, USA: Jossey-Bass.
• Herreid, C.F., & Schiller, N.A. 2013. Case studies and the flipped classroom. Journal of College Science Teaching, 42(5), 62-67.
• Jowsey, T., Foster, G., Cooper-Ioelu, P., & Jacobs, S. 2020. Blended learning via distance in pre-registration nursing education: A scoping review. Nurse education in practice 44, 102775.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2021a. Sairaanhoitajat. Viitattu 6.5.2021. https://www.laurea.fi/koulutus/sosiaali–ja-terveysala/sairaanhoitaja-amk/
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2021b. Opetussuunnitelmat. Viitattu 6.5.2021. https://ops.laurea.fi/index.php/fi/212701/fi/209697?_ga=2.127687181.1092015388.1620120010-219461458.1541153650
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2019. Palaute verkkopainotteisesta monimuoto-sairaanhoitajakoulutuksesta toisen lukukauden aikana. Julkaisematon.
• Lumme, R. 2020. Verkkopainotteinen oppiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Lumme, R., Lankinen, I., Puhakka, H., Roivas, M. & Vehkaperä, U. (Toim.). 2020. Verkkopainotteinen terveysalan korkeakoulutus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-sarja 49, 18-29. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
• McCutcheon, K., Lohan, M., Traynor, M. & Martin, D. 2015. A systematic review evaluating the impact of online or blended learning vs. face‐to‐face learning of clinical skills in undergraduate nurse education. Journal of advanced nursing, 71(2), 255-270.
• Means, B., Toyama, Y., Murphy, R. & Bakia, M. 2013. The effectiveness of online and blended learning: A meta-analysis of the empirical literature. Teachers College Record, 115(3), 1–47.
• Metsälä, E., Lumme R. & Puhakka, H. 2018. Sulautuvan oppimisen tulosten mittaaminen terveysalan henkilöstön opetuksessa. Teoksessa Vuorijärvi A. (Toim). 2018. Satelliitilla korkeakoulututkintoon: Asiantuntija-artikkeleita ja keskustelua koulutusmuodosta. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-työelämäkirjat 18, 124-135. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
• Nikula, M. & Huikko, P. 2020. Verkkopainotteisen monimuoto-opiskelun kehittäminen sairaanhoitajakoulutuksen toisella lukukaudella. Teoksessa: Aholaakko T., Mäkelä T. (toim.). 2020. Oppimista, opettamista ja tutkivaa kehittämistä – sairaanhoitajan työn kaksi vuosisataa. Laurea Julkaisut 153, 41-49. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.5.2021: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-595-5
• Opintopolku 2021. Viitattu 7.5.2021. https://opintopolku.fi/wp/fi/
• Sáiz-Manzanares M-C, Escolar-Llamazares M-C & González A.A. 2020. Effectiveness of Blended Learning in Nursing Education. Int J Environ Res Public Health, 17(5).
• Thai, N. T. T., De Wever, B. & Valcke, M. 2017. The impact of a flipped classroom design on learning performance in higher education: Looking for the best “blend” of lectures and guiding questions with feedback. Computers & Education, 107, 113–126.
• Toivola, M., Peura, P. & Humaloja, M. 2017. Flipped Learning. Käänteinen oppiminen. Edita, Helsinki.
• Toivola, M. 2016. Flipped learning – Why teachers flip and what are their worries? Experiences of teaching with Mathematics, Sciences and Technology, 2(1), 237-250.
• Vehkaperä, U. & Roivas, M. 2020. Opiskelijana verkkopainotteisessa terveysalan koulutuksessa. Teoksessa Lumme, R., Lankinen, I., Puhakka, H., Roivas, M. & Vehkaperä, U. (Toim.). 2020. Verkkopainotteinen terveysalan korkeakoulutus. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. TAITO-sarja 49, 73-80. Metropolia Ammattikorkeakoulu.