Olisiko vaikuttajaryhmätoiminta ratkaisu yrittäjille heidän palveluidensa kehittämisen ja muotoilun tarpeisiin? Ja olisiko se myös konkreettinen ja hyödyllinen tapa lisätä eläkeläisten osallisuutta ja toimijuutta? Seuraavassa artikkelissa pohdimme vaikuttajaryhmätoiminnan monia mahdollisuuksia Dallaten-hankkeen kokemusten ja pienen kyselymme pohjalta.

Vaikuttajaryhmätoiminta Dallaten-hankkeessa

Kolmen ammattikorkeakoulun Dallaten-hankkeessa innovoimme, kehitimme ja muotoilimme senioreiden vaikuttajaryhmälle toimintamallin, jonka avulla liikunta- ja hyvinvointipalveluja tuottavat yrittäjät voivat kehittää tuotteitaan ja palvelujaan eläkeläisille sopiviksi. Saamamme palautteen perusteella sekä vaikuttajaryhmäläiset että yrittäjät olivat tyytyväisiä tähän toimintaan. (Hokkanen & Tiihonen 2023).

Teimme vaikuttajaryhmätoimintaan liittyen pienen kyselyn 22:lle eläkeikäiselle, joita löysimme verkostojemme kautta. Tarkoituksenamme oli saada alustavaa tietoa siitä, miten tällaiseen vaikuttajaryhmätoimintaan ja sen merkitykseen suhtaudutaan eläkeläisväestössä ja mihin suuntaan tulevaa aiheeseen liittyvää TKI-toimintaa kannattaisi kohdentaa.

Tulokset ovat kiinnostavia, sillä vastaajiemme mielestä eläkeläisten tulisi käyttää huomattavasti enemmän yksityisiä liikunta- ja hyvinvointipalveluja kuin nykyisin, ja palvelusetelit olisivat toimivin tapa tukea palvelujen käyttöä. Eläkeläisten tulisi myös vaikuttaa painavasti sekä palvelujen sopivuuteen eläkeikäisille, hintaan, laatuun että monipuolisuuteen.

Eläkeläisjärjestöt ja hyvinvointialueet olisivat vastaajien mielestä sopivimpia vaikuttajaryhmien taustayhteisöiksi. Vastaajamme myös uskoivat, että liikunta- ja hyvinvointipalvelujen merkitys eläkeikäisten elämänlaadulle, terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy tulevaisuudessa. Heillä oli myös runsaasti mielipiteitä siitä, miten liikunta- ja hyvinvointipalveluita tulisi kehittää. Potentiaalisia vaikuttajaryhmäläisiä siis…

Kuntosaleille hopihopi

Tällaiseen johtopäätökseen on helppo tulla, sillä vastausvaihtoehdoista selvästi suosituin oli erittäin paljon enemmän kuin nykyisin, jonka valitsi lähes puolet vastanneista (ks. kuvio 1). Kolme neljästä oli sitä mieltä, että eläkeikäisten pitäisi käyttää palveluja paljon enemmän kuin nykyisin. Vain neljännekselle riittäisi nykyinen taso eikä kukaan ollut sitä mieltä, että palveluja pitäisi käyttää vähemmän kuin nykyisin.

Pohdimme eläkeläisten palvelujen käyttöä ja niihin vaikuttavia tekijöitä myös Dallaten-webinaarissamme (Wilska, Mikkonen & Tiihonen 2022) sekä blogissa (Tiihonen 2022). Eläkeikäisethän käyttävät liikunta- ja hyvinvointipalveluita huomattavasti vähemmän kuin tutkijat edellä olettivat. Eläkeläisillä on käytettävissään rahaa ja aikaa, mutta heille sopivia palveluita ei ole ja niitä ei markkinoida yhtä tehokkaasti kuin nuoremmille ikäryhmille.

Dallaten-hankkeessa pyrimme vaikuttamaan asiaan rakentamalla palveluita yhdessä yrittäjien kanssa eläkeikäisten tarpeita ja toiveita kuunnellen. Parhaimmillaan vaikuttajaryhmätoiminta voisi muuttaa sekä yrittäjien toimintaa että senioreiden asenteita palvelujen käytölle myönteisimmiksi.

Ainakin kyselymme vastaajat olivat hyvin myönteisiä palvelujen lisääntyvän käytön suhteen. He myös ymmärsivät niiden käyttämisen suuren merkityksen eläkeikäisten elämänlaadulle (ks. kuvio 2).

Mihin senioreiden tulisi vaikuttaa liikunta- ja hyvinvointipalveluissa?

Vaikuttaminen ja osallistuminen ovat sinällään tärkeitä asioita, mutta sisältö on kuitenkin tärkeämpää. Vaikuttamisen tulee kohdistua oleellisiin seikkoihin ja vaikuttamisen pitäisi myös johtaa toimenpiteisiin. Kyselymme vastaajat pitivät seuraavia seikkoja tärkeimpinä (ks. kuvio 3).

Palveluiden sopivuus on oleellisin kysymys, johon vaikuttajaryhmän kannattaa toiminnassaan keskittyä. Se oli Dallaten-hankkeen vaikuttajaryhmän ja tietysti myös yrittäjien keskeinen motiivi toiminnalle, josta kummatkin osapuolet hyötyvät. Sopivuus pitää sisällään mm. toimintakyvyn, iän ja sukupuolen huomioimisen, mutta myös vaikeammin määritettäviä tekijöitä, joita voisi kuvata ikäihmisten huomioimisena.

Palveluiden laatu ja monipuolisuus liittyvät likeisesti sopivuuteen, vaikka yrittäjän mielestä laadukas palvelu ei välttämättä ole senioreille sopivin ja mieluisin vaihtoehto. Osa eläkeläisistä kaipaa monipuolisia palveluja, kun toisille riittää tuttu ja turvallinen toiminta. Vaikuttajaryhmien ääntä ja vuorovaikutusta siis tarvitaan senkin vuoksi, etteivät eläkeikäiset ole mikään homogeeninen ryhmä.

Seniorit haluaisivat vaikuttaa myös palveluiden hintaan ja vähän myös niiden määrään. Yrittäjän näkökulmasta palveluiden hintaan vaikuttavat monet tekijät, mutta perusperiaate lienee se, että jos esimerkiksi eläkeläisasiakkaita on paljon, niin hintaa voidaan laskea. Toisaalta asiakkaiden hankinnassa edullinen hinta on myös kilpailuvaltti. Vaikuttajaryhmän avulla yrittäjä voikin löytää sopivan hintatason, jolla eläkeläisiä tulisi riittävästi ja liiketoiminta olisi kannattavaa.

Vaikuttajaryhmille kotipesä?

Meitä kiinnosti myös se, miten vaikuttajaryhmätoiminta tulisi organisoida ja mitkä tahot sen voisivat tehdä (ks. kuvio 4). Vastaajillamme oli tähän monia potentiaalisia vaihtoehtoja, joista suosituimmaksi nousivat erilaiset eläkeläisten omat organisaatiot. Hyvinvointialueet ja palveluita tuottavat yritykset tai näiden muodostamat yhdistykset saivat myös huomattavaa kannatusta. Sosiaalisen median ryhmät ja palvelumuotoiluun erikoistuneet yrityksetkin nähtiin mahdollisina taustayhteisöinä.

Jos vaikuttajaryhmätoimintaa laajennetaan koskemaan muutakin kuin vain yhden yrityksen ja sen asiakkaiden toimintaa, niin toiminnalle olisi hyvä luoda eettiset säännöt ja yleisesti hyväksytyt toimintatavat. Voisiko esimerkiksi hyvinvointialueen seniorivaikuttajaryhmä antaa suosituksia tai osallistua laatukriteereiden laadintaan koskien liikunta- ja hyvinvointipalveluita? Entä voisiko se ottaa kantaa palveluiden hintaan, määrään, saatavuuteen/saavutettavuuteen tai jopa antaa lausuntoja yksittäisistä toimijoista (liikesalaisuutta rikkomatta)?

Nämä ovat kysymyksiä, joita kannattaisi jatkossa tutkia. Tulevaisuudessa terveyden edistäminen, syrjäytymisen estäminen ja liikkumisen lisääminen ovat kaikki tavoitteita, joiden saavuttamista senioreiden, mutta tietysti myös muiden väestöryhmien, vaikuttajaryhmätoiminta voisi parantaa.

Liikunta- ja hyvinvointipalveluyrityksillä on nyt, ja voi tulevaisuudessa olla vielä suurempi rooli väestön hyvinvoinnin edistämisessä. On helppo ennustaa, että vaikuttajaryhmätoiminta voisi olla merkittävä tekijä palveluiden muotoilemisessa asiakkaille sopivimmiksi.

Palvelusetelit paras tapa tukea eläkeläisten palveluiden käyttöä, mutta muitakin on

Vaikka suurimmalla osalla eläkeläisistä on varaa käyttää liikunta- ja hyvinvointipalveluita, niin monille yhteiskunnan tuki on myös tarpeen. Vastaajistamme yli puolen mielestä palvelusetelit ovat toimivin tapa, valtion ja kuntien yritystuet sekä lääkärin lähetteet saivat myös noin viidesosan kannatuksen kummatkin. Pienen osan mielestä tukia ei tarvita (ks. kuvio 5).

Kysyimme myös muita tapoja tukea palveluiden käyttöä ja saimme mm. tällaisia vinkkejä:

”… seniori saa alennuksen liikuntatunneistaan, kun roudaa mukaansa eläkeläisen. Näin syntyisi luontevasti yhteisiä ryhmiä ja kynnys lähteä salille/jumppaan/tanssimaan madaltuisi. Tyyliin ”Mutsi mukaan salille”

”… Olin kerran afrikkalaisessa tanssiryhmässä, joka alkoi aina niin, että pareittain kerrottiin heti alkuun kuulumisia. Kaikki pitivät käytäntöä lämpimänä ja innostavana.”

”Tarjoamalla kohdennettuja, matalan kynnyksen palveluja erikseen myös yli 70- ja yli 80-vuotiaille, koska toimintakyky tällöin on kokonaan toisenlainen kuin 60+ -vuotiaana.”

”Hyvä ja mahdollisimman esteetön sijainti, myös parkkitilat.”

”Tieto senioriasiakkaiden tarpeista” – yrittäjät hyötyvät monin tavoin vaikuttajaryhmätoiminnasta

Kysyimme avoimesti, mitä hyötyä yrittäjille on vaikuttajaryhmätoiminnasta. Luokittelimme vastaukset neljään eri luokkaan, joista jokaisesta nostimme yhden esimerkin taulukkoon 1.

Vastauksista löytyivät niin liiketoiminnan parantaminen, palvelujen kehittäminen kuin senioreiden aktiivisuuden lisääntyminenkin monin eri variaatioin. Parempi ja käytännössä kokeiltu tieto senioriasiakkaiden tarpeista voi johtaa moniin yrittäjän kannalta todella positiivisiin seurauksiin.

”No, vaikka mitä :)” – vaikuttajaryhmätoiminnan yhteiskunnalliset hyödytkin voivat olla mittavia

Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa asioita arvotetaan usein niiden hyödyn vuoksi. Yhteiskunnallinen hyöty on usein myös yksilöille hyödyllistä. Se näkyy seuraavista vastauksista, joissa toimintakyky, yhteisöllisyys, terveys ja virkistävät tapahtumat voisivat aivan hyvin olla yksilönkin hyötyjä.

Toki yhteiskunta hyötyy suoraankin pienemmistä sairaanhoitokuluista ja vähemmistä terveyskeskuskäynneistä. Yhteiskunnallinen hyöty yksilön liikkumisesta ja muusta hyvinvointia lisäävästä toiminnasta, kuten näiden palvelujen käytöstä, on välittynyttä verrattuna siihen, että sinut tutkitaan, sinulle määrätään lääkettä tai sinut leikataan.

Yhteiskunta ei ole tähän mennessä osannut tai halunnut tukea kovinkaan suurilla resursseilla liikkumisen edistämistyötä verrattuna sairauksien hoitoon. On toki mahdollista, että tähän on tulossa muutos, koska asiaan on julkisuudessa ja politiikassa havahduttu. (Liikuttavia 2022; Tiihonen 2023abc; Tiihonen, Rautio, Dettmann 2023).

Senioreiden vaikuttajaryhmätoiminta voi parhaimmillaan aktivoida suuren ”eläkeläisarmeijamme” taistelemaan sekä itsensä ja hyvinvointinsa, liikunta- ja hyvinvointipalveluja tarjoavien yrittäjien että koko yhteiskuntamme paremman tulevaisuuden puolesta.

Lisätietoa vaikuttajaryhmätoiminnasta

Dallaten-hankkeessa kehitetystä vaikuttajaryhmätoiminnasta on tehty blogi ja podcast (Dallataan yhdessä: Seniorina palveluja kehittämässä. Metropolian ammattikorkeakoulun Podcast -sarja.). Niissä kuvataan se, miten vaikuttajaryhmätoiminta organisoitiin hankkeessa ja minkälaisia kokemuksia vaikuttajaryhmäläisillä oli toiminnasta. Tulossa on vielä Metropolian opinnäytetyö ja videotallenne vaikuttajaryhmäpaneelin keskustelusta.  

Lähteitä:

• Hokkanen, H. & Tiihonen, A. 2023. Seniorien vaikuttajaryhmät – uusi tapa vaikuttaa yksityisiin palveluihin asiakkaita ja yrittäjiä hyödyttäen. Tikissä Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sydämessä. Metropolian blogisarja, 27.4.2023.
• ”Liikuttavia juhlapuheita ja saavuttamattomia unelmia – Kuka ratkaisee liikkumattomuuden ongelman?”. Suomi Areena -tallenne 11.7.2022.
• Tiihonen, A. & Hokkanen, H. 2023. Dallataan yhdessä: Seniorina palveluja kehittämässä. Metropolian ammattikorkeakoulun Podcast -sarja.
• Tiihonen, A. 2023b. Mistä rahaa urheilulle tänään, huomenna ja ylihuomenna – mistä ja miten paljon?  LTS-blogi, 21.3.2023.
• Tiihonen, A. 2023c. Mistä väestön liikkumisen edistämiseen voi saada lisää resursseja? LTS-blogi, 6.2.2023.
• Tiihonen, A. 2023d. Lisää ikäpolvien tajua: Mitä hyvinvointiyrittäjän tulisi tietää senioriasiakkaistaan? Laurea Journal. 23.3.2023.
• Tiihonen A. 2022. Seniorit kuluttajina – lisää ikäpolvi- ja sukupuolitietoista tarjontaa. Laurea Journal 8.11.2022.
• Tiihonen A., Rautio S. & Dettmann, H. 2023. Hyvinvointialueilla on valinnan aika – Miten syrjäytymistä ja sairastumista estetään tehokkaasti?. Hämeen Sanomat, 18.1.2023.
• Wilska T-A., Mikkonen H, & Tiihonen A. 2022. Dallaten-webinaari senioreiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttämiseen liittyvistä tekijöistä. Tallenne, 13.10.2022.