Moni meistä ajattelee terveyttä ja hyvinvointia ravinnon, liikunnan ja unen näkökulmasta. Kuitenkin myös omilla rahataidoilla ja taloustilanteella on suuri merkitys hyvinvoinnille. Taloushuolet eivät ole vain tilipäivän kysymyksiä – ne voivat näkyä mielessä, kehossa ja arjen jaksamisessa. Toisaalta hyvä talousosaaminen voi olla voimavara, joka tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nuoret ovat haavoittuvassa asemassa talousasioiden osalta ja heidän talousosaamistansa tulee edistää erilaisin tavoin. WorryEscape-talouspakopeli yhdistää arjen kuluttaja-asiat viihteellisesti opetuksellisuutta unohtamatta.

Kuva: Freepik

Taloushaasteet kuormittavat mieltä ja kehoa

Yhdysvalloissa toteutettiin vuonna 2019 tutkimus, jossa kartoitettiin töissä käyvien kuluttajien taloudellista hyvinvointia. Tutkimuksessa selvisi oman talouden olevan kaikista suurin stressinaihe vastaajien elämässä. Taloudellista stressiä aiheuttavia tekijöitä olivat muun muassa vaikeus saada rahaa säästöön tai selvitä yllättävistä menoista, velkaantuneisuus ja oman talouden rahavirta. (PricewaterhouseCoopers LLP (PwC) 2019.) Jos taloudenhallinnan ongelmat pitkittyvät, ne voivat sairastuttaa vakavamminkin. Velkaantuminen lisää erityisesti naisten sairastavuutta. (Blomgren, Maunula & Hiilamo 2014.) Myös OECD:n kansainvälisessä vertailututkimuksessa (2020) vastaajat eivät kokeneet taloudellisen tilanteensa tukevan hyvinvointiaan, vaan pikemminkin lisäävän stressiä ja huolta. Lisäksi aikuisten talousosaamisesta huomattiin, että miesten taloudellinen tietämys ja hyvinvointi olivat naisia parempia. Naiset ovat pääsääntöisesti vähemmän kiinnostuneita talousasioista, mutta kantavat niistä enemmän huolta. (OECD 2020).

Taloushuolet vaikuttavat myös ylisukupolvisesti. 2010-luvulla toteutetussa tutkimuksessa seurattiin yli viidensadan nuoren aikuisen ryhmää. Heitä tutkittiin kolmessa vaiheessa 23-, 25- ja 28-vuotiaina. Tuloksissa ilmeni, että lapsuuden perheen toimeentulovaikeudet voivat lisätä nuorten masennusriskiä myöhemmällä iällä. Nuoren mielenterveyttä haastoivat myös itsenäistymisvaiheen taloushuolet. Tutkimuksessa huomattiin, että jos tutkittavalta puuttui taloudellista kyvykkyyttä ja hänellä oli taloudellisia vaikeuksia 23–25-vuotiaana, hänen tyytyväisyytensä elämään oli heikompi ja hänellä oli todennäköisemmin masennusoireita 28-vuotiaana. (Ranta, Punamäki, Chow & Salmela-Aro 2019).

Moni tietää tunteen, kun päässä pyörivät samat kysymykset: riittävätkö rahat, entä jos tulee yllättäviä menoja, miten voin kieltäytyä kavereiden illanvietosta? Kun laskut kasaantuvat tai tulojen ja menojen suhde ei pysy tasapainossa, usein ensimmäisenä vaikutus tuntuu henkisessä hyvinvoinnissa. Taloushuolet aiheuttavat stressiä, joka voi ilmetä ahdistuksena, unettomuutena tai jatkuvana huolena tulevaisuudesta. On haastavaa keskittyä käsillä oleviin asioihin tai suunnitella tulevaisuutta, jos taloushuolet synkistävät mielialaa. Pitkittyessään taloushaasteet ja niistä koituva stressi voi johtaa jopa syrjäytymiseen.

Ajan kuluessa stressi alkaa myös tuntua kehossa. Toisaalta taloushuolet voivat vaikuttaa myös suoraan hyvinvointiin liittyviin valintoihin. Jos varallisuus on vähissä, ruokakoriin päätyy usein edullisia, mutta ravintoarvoiltaan köyhiä vaihtoehtoja. Joku saattaa jättää lääkkeet ostamatta, siirtää lääkärikäyntiä tai jättää kalliit vakuutukset ottamatta kustannussyistä. Kaverit ehdottavat yhteistä maksullista liikuntaharrastusta, mutta talous ei anna periksi osallistua. Kun pienet päätökset toistuvat arjessa, ne alkavat näkyä hyvinvoinnissa pitkällä aikavälillä.

Talouspakopeli edistämässä talousosaamista

Oman talouden hallinta tulee nuorille ajankohtaiseksi viimeistään omaan kotiin muuttaessa, jolloin heikko talousosaaminen tekee heistä haavoittuvia. Onneksi rahataitoja voi kehittää, taloustilannetta kohentaa ja siten parantaa hyvinvointiaan. Nuorille tuleekin järjestää oman talouden hallintaa tukevia matalan kynnyksen palveluja sekä lisätä talousopetusta eri koulutusasteilla. Talouskasvatuksen tulee kuitenkin olla kiinnittyneenä nuorten omaan arkeen ja todellisuuteen, jotta nuoret kokevat sen omakseen ja kiinnostuvat oman talouden suunnittelusta.

Yksi käytännön esimerkki talousopetuksesta on pelien hyödyntäminen. Kalmin ja Rahkon (2022) tutkimus osoitti, että pelillisyys paransi yläkoululaisten oppimistuloksia yhteiskuntaopin taloustiedon kursseilla. Pelit tuovat myös vaihtelua opetukseen ja ne voivat toimia niin perehdytyksenä uuteen asiaan, aikaisempien teemojen kertaamiseen sekä opittujen asioiden soveltamiseen ja laajentamiseen. Peleissä korostuu myös sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö muiden kanssa.

Nuorten talousosaamista edistävässä WorryEscape-hankkeessa on yhteiskehitetty talouspakopeli, jossa keskitytään kuluttajan omaan talouteen ja sen hallintaan. Pakopelissä pelaajat auttavat Kaino-nimistä pelihahmoa taloussuunnitelman laatimisessa. Jos pelaajat onnistuvat laatimaan Kainolle kestävän taloussuunnitelman, hän saa jatkaa itsenäistä elämää, mutta epäonnistuessaan Kaino joutuu muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse. Näin nuori pääsee kokeilemaan, miten pienet päätökset vaikuttavat Kainon arkeen – aivan kuten omassa elämässä.

Tulostettava talouspakopelipaketti koostuu pelistä, pelinvetäjän ohjeesta sekä loppukeskustelumateriaalista. Peli sisältää alkutarinan, tietoiskut, ”pelilaudan” eli taloussuunnitelmapohjan sekä erilaisia pakopelielementtejä. Peli on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille sekä nuorten parissa työskenteleville sosiaalialan ja opetuksen ammattilaisille. Peli julkaistaan marraskuussa 2025 muun muassa Kilpailu- ja kuluttajaviraston KKV Kampuksella.

Kuva1. WorryEscape-talouspakopelissä on yhdistetty kuluttajan arjen talousasioihin viihteellisiä pakopelielementtejä. Kuva: Niko Jouhkimainen 2025.

Pienillä askelilla eteenpäin

Milloin sinä viimeksi pysähdyit miettimään omaa taloussuunnitelmaasi tai budjetin vaikutusta hyvinvointiisi? Talouden ja hyvinvoinnin suhde voi tuntua kaukaa haetulta, mutta kun pidämme huolta omasta taloudestamme, pidämme samalla huolta itsestämme. WorryEscape-peli tarjoaa yhden väylän näiden pienten askelten harjoitteluun – turvallisessa, yhteisöllisessä ja hauskassa muodossa.  Vaikka talouspakopeli ei suoraan lisää kolikoita pelaajan kukkaroon tai paranna hyvinvointia, se auttaa huomaamaan, miten pienetkin valinnat ja päätökset arjessa voivat vaikuttaa talouteen ja sitä kautta omaan hyvinvointiin. Peli ei tarjoakaan suoria ratkaisuja, vaan työkaluja suunnitelmallisempaan rahankäyttöön ja taloudellisten päätösten tekemiseen.

Talousosaaminen ei tarkoita täydellisyyttä, vaan arjen pieniä tekoja, jotka lisäävät hallinnan tunnetta ja vähentävät stressiä. Budjetointi, säästöjen kartuttaminen ja realistinen suunnittelu antavat tunteen siitä, että pärjää myös yllättävissä tilanteissa. Lisäksi hallinnan tunne lisää resilienssiä eli kykyä selvitä muistakin vaikeista elämäntilanteista tai muutoksista. Kun oma talous pysyy paremmin hallinnassa, myös mieli rauhoittuu ja tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Hyvä talousosaaminen mahdollistaa myös terveyttä tukevat valinnat: monipuolinen ruokavalio, liikuntaharrastukset ja ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ovat helpommin saavutettavissa, kun oma talous on vakaalla pohjalla. Lopulta kyse ei ole vain numeroista tai tilin saldosta – vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, joka näkyy sekä mielessä että kehossa.

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii WorryEscape-hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen rahoittaa Oikeuspalveluvirasto (ent. Oikeusministeriö). Hanke toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa 1.8.2024-31.12.2025.

Tekstin sujuvoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.

Lähteet

• Blomgren, J., Maunula, N. & Hiilamo, H. 2014. Sairastuttaako velka? 15 vuoden seurantatutkimus pitkäaikaisesti ylivelkaantuneista. Yhteiskuntapolitiikka 79(3). 245–263. Viitattu 21.8.2025.
• Kalmi, P. & Rahko, J. 2022. The Effects of Game-Based Financial Education: New Survey Evidence from Lower Secondary School Students in Finland. Journal of Economic Education, 53(2): 109-125. Viitattu 21.8.2025.
• OECD. 2020. OECD/INFE 2020 International Survey of Adult Financial Literacy. Viitattu 18.9.2025.
• PricewaterhouseCoopers LLP (PwC). 2019. PwC’s 8th annual Employee Financial Wellness Survey, PwC US 2019. Viitattu 21.8.2025.
• Ranta M., Punamäki R-L., Chow A. & Salmela-Aro K. 2019. The Economic Stress Model in Emerging Adulthood: The role of social relationships and financial capability. Emerging Adulthood. Viitattu 21.8.2025. Vaatii tunnukset.