Tulevaisuuden ennakoinnista uutta puhtia kehittämiseen

Teksti | Tarja Meristö

Laurea-ammattikorkeakoulussa tulevaisuutta tutkitaan FuturesLab CoFi-tutkimusryhmässä. Tulevaisuuksien tutkimus yhdistää luovan kuvittelun ja systemaattisen työskentelyn näkemykselliseksi tiedoksi tulevaisuudesta. Sen avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä, jotka muokkaavat todella toteutuvaa tulevaisuutta pitkälle eteenpäin.

Tutkimus- ja soveltamiskohteet CoFIn hanketyössä vaihtelevat globaaleista vesihuollon tulevaisuuden skenaarioista tulevaisuuden energiatehokkaisiin asuinalueisiin ja niiden kehitysvaihtoehtoihin tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tulevaisuuden unelmaskenaarioista lastensuojelun vaihtoehtoisiin palvelupolkuihin. Yritysten tulevaisuuden menestys perustuu jatkuvaan toimintaympäristön seurantaan ja tunnistettujen mega- ja minitrendien sekä villien korttien pohjalta tehtäviin päätelmiin ja päätelmien ketterään toimeenpanoon.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa eikä tulevaisuus ole ennalta määrätty, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla, määrittelee futuristi Roy Amara (1981) tulevaisuuden tutkimuksen reunaehtoja. Toinen futuristi Ossip Flechtheim puolestaan linjasi jo vuonna 1943 futurologian tehtäväksi ”sodan, riiston, nälänhädän ja kurjuuden poistamisen maailmasta” (Flechtheim 1945).

Nämä kaksi linjausta määrittelevät myös FuturesLab CoFin tehtäväkenttää osana Laurean TKI-toimintaa, aluekehitystä ja opetusta.

Amaran oppien mukaan kehitetään ja sovelletaan menetelmiä, joiden avulla pystytään avaamaan tulevaisuuden vaihtoehtojen kirjoa ei vain todennäköisten ja haluttavien, vaan myös yllättävien, epätodennäköisten ja ei-haluttavien vaihtoehtojen osalta. FuturesLab CoFin vetäjän Tarja Meristön tutkima ja kehittämä toimintaskenaarion työskentelyn systematiikka (ks. seuraava kuva Meristö 1991) määrittelee erilaisia tulevaisuuksia ja niihin johtavia avainmuuttujia, mutta ei jätä työtä siihen, vaan vie prosessin toimenpiteiksi erilaisten skenaarioiden pohjalta kysymällä Mitä, jos…? Prosessiin kuuluu myös toimenpiteiden suunnittelu ja ajoitus sekä joustavuuden kehittäminen oman toiminnan ketteryyden lisäämiseksi.

Flechtheimin ajatukset puolestaan ohjaavat toimintaa teemojen puolesta sellaisiin aiheisiin, joiden avulla maailmasta voidaan tehdä pikkuisen parempi paikka elää ja asua. Flechtheim tosin uskoi, että tämä tapahtuisi niin, että ihmisestä kehittyy uudenlainen ihminen, Homo Humanus, inhimillinen ihminen sen sijaan että ihminen on vain Homo Sapiens, viisas ihminen. FuturesLab CoFissa kehitystä vauhdittaa Tarja Meristön motto ”maailman pelastamisesta kannattavaa toimintaa”, jolloin hyvät ajatukset saadaan nopeammin muutettua käytännön toiminnaksi (ks. Airisto 1994). Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta ovat aina läsnä työssä, kun pohdimme taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta ja siihen tarvittavaa uutta osaamista (Bruntland 1987).

Kestävän yhdyskunnan skenaariot Tekesille yhdessä Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitoksen kanssa (Tuohimaa et.al. 2011) ja sen jatkoksi Uudenmaan liiton rahoittamassa Makera-hankkeessa laaditut kestävän liiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla (Meristö & Laitinen 2014) yhdessä Novago Oyn kanssa muistuttivat, kuinka tärkeässä osassa kaavoitus on matkalla kohti kestävää yhteiskuntaa ja kuinka kaupungeilla ja kunnilla on tärkeä rooli asukkaiden, kuluttajien ja yritysten kestävien valintojen mahdollistajana. EAKR-rahoitteiset Elli- ja Kehä-hankkeet ovat opettaneet myös Laurean tulevaisuuden johtamisen YAMK-opiskelijoille ilmastomuutoksen ja puhtaan veden merkityksen Suomea laajemmassa perspektiivissä. Vesihuollon tuote- ja palvelukonseptit tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi mm. kuljettavat puhdasta vettä zipattuna sinne missä sitä eniten tarvitaan ja jopa valmistavat matkalla uutta puhdasta vettä pilvistä ja ilmasta. Asumisen ilmastovaikutusten pienentämiseksi on pohdittu mm. autottomia asuinalueita, mutta myös esim. lähiruokakonsepteja.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen tehtävänä on vahvistaa edellytyksiä niin, että kaikilla on mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa ja myös lähiyhteisön jäsenenä. Syrjäytymisen ehkäisy on osa kokonaishyvinvoinnin edistämistä, jossa erityisesti haavoittuvaisessa asemassa olevista pidetään huolta. FuturesLab CoFin hanketyössä tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kehittämällä Nappi-hankkeessa erityistukea tarvitseville nuorille toimintamallia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi yhteistyössä erilaisten liikuntajärjestöjen sekä Lohjan ja Espoon kaupungin kanssa. Kohteena on kokonaishyvinvointi fyysis-psyykkis-sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista, jolloin liikunta tuo terveyttä, mielekästä tekemistä, kavereita ja itseluottamusta. Erityisesti ikäihmisten digisyrjäytymistä ehkäistään DigiAge-hankkeessa, jossa tutkitaan eri-ikäisten ikäihmisten toiveita ja palvelutarpeita erilaisissa toimintaympäristöissä taajamissa, kaupungeissa ja haja-asutusalueilla. ESR-rahoitteisessa ZET-hankkeessa puolestaan kehitettiin Lohjalla ja Hangossa yhdessä nuorten kanssa Reptilian Overlords -työelämäpeliä, jonka avulla tulevaisuuden työelämä, työnhaku ja tulevaisuuden ammatit tulivat nuorille tutuiksi. Sinustako oman elämäsi miljonääri –konsepti avasi nuorille vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sen mukaan, tavoitellaanko ystäviä, yhteistä hyvää, vaikutusvaltaa vai rahaa (Tuohimaa et.al. 2017; Meristö & Laitinen 2016).

Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää menestyviä yrityksiä ja hyvinvoivia työtekijöitä ja yrittäjiä (Meristö 2013). ESR-rahoitteisen Voi Hyvin –hankkeen tulevaisuusosiossa FuturesLab CoFi kehittää yhdessä yrittäjien kanssa keinoja taklata tulevaisuuden epävarmuus ja turvata yrityksen menestys kehittämällä osaamista ja ydinpätevyyksiä kohtaamaan uudet haasteet. CoFi-tiimi perehdyttää myös luovien alojen yrittäjiä tulevaisuuden ennakointiin ja visioivaan konseptointiin (Kokkonen et.al. 2005) CityDrivers – hankkeessa. Alueellisten kehittämisyhtiöiden Novago, Posintra ja Keuke kanssa yhteistyössä syksyllä 2018 käynnistyvässä EAKR-rahoitteisessa TUTKA–hankkeessa FuturesLab CoFi on luomassa alueellista toimintamallia, jossa pk-yritysten kehittämistyöhön ja valmennusohjelmaan kytketään mukaan myös Laurean opiskelijat, kun yrittäjät perehtyvät ennakoinnin, palvelumuotoilun ja digitalisaation tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Työterveyslaitoksen koordinoimassa TYÖKE-hankkeessa CoFi on tekemässä työterveyshuollon skenaarioita osana valtakunnallista sote-uudistusta, kohteena muuttuva työelämä ja sen haasteet työhyvinvoinnille ja osaamiselle työterveyshuollossa ja sen asiakasorganisaatioissa (Meristö & Laitinen 2018).

Tulevaisuuden tutkimus avaa vaihtoehtoja ajassa eteenpäin ja käyttää tietopohjana nykyisyyttä ja menneisyyttä, kuitenkin erityisestä tulevaisuuden tietämisen intressistä käsin. On tunnistettava mega- ja minitrendit, heikot signaalit ja villit kortit, jotta mikään vaihtoehto ei jää katveeseen. Monialaisuus varmistetaan PESTE-analyysillä (Meristö 1983), jonka avulla selvitetään poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tekijät, sekä toimijat että muutostekijät (actors&factors) eri tarkastelutasoilla.

FuturesLab CoFin tulevaisuusprosesseissa käytetään osallistavia yhteiskehittämisen menetelmiä, jolloin näkemyksellinen tieto saadaan mukaan tulevaisuuden vaihtoehtojen luomiseen varhaisessa vaiheessa. Samalla varmistetaan toimijoiden sitoutuminen prosessiin ja saatujen tulevaisuusskenaarioiden pohjalta tehtäviin valintoihin. Tulevaisuuden tutkimuksen tehtävät, kuvittelu, mikä on mahdollista, analyysi, mikä on todennäköistä ja osallistuminen, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa, pystytään viemään läpi osana fasilitoitua prosessia.

On kuitenkin otettava huomioon päätöksentekijöiden oma riskinottokyky ja –halu. Riskinkarttaja ei välttämättä uskalla tehdä valintaa eri skenaarioiden välillä, vaan pyrkii luomaan strategian tai kehittämään visioivia konsepteja, jotka sopivat kaikkiin skenaarioihin. Riskinottaja puolestaan tekee valintaa sillä perusteella, missä vaihtoehdossa hänellä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Realisti pyrkii nopeaan päätöksentekoon ja kehittää joustovaraa valitsematta jääneiden vaihtoehtojen varalta. Tulevaisuuden tekijä pyrkii vaikuttamaan omalla toiminnallaan, että haluttu vaihtoehto toteutuu. Ennustaja luottaa todennäköisimpään skenaarioon ja teuras odottaa ja toivoo, mutta ei tee mitään (Meristö 1991).

Ennakointi on hyödyllistä toimintaa. Se pidentää aikaperspektiiviä, jolloin pääsee ajoissa kiinni muutokseen. Ennakointi myös tuo uusia vaihtoehtoja ja antaa mahdollisuuksia joustavaan kehittämiseen. Se laajentaa näkökulmaa, tuo monialaisuutta ja moniarvoisuutta tarkasteluihin. Ennakointi auttaa tulemaan toimeen epävarmuuden kanssa, vaikkei poista sitä. Hyvän ennakoinnin edellytykset pitää kuitenkin varmistaa ennen tulevaisuustyöskentelyyn ryhtymistä. On kyettävä irrottamaan jalat maasta ja muistettava, että nyt mahdottomilta tuntuvat skenaariot ja ideat ovat tulevaisuuden uusia mahdollisuuksia. Avoin ilmapiiri on välttämättömyys eikä monipuolinen, laaja-alainen ja sitoutunut osallistujajoukko saa edustaa hierarkiaa, vaikka prosessille tarvitaankin omistaja, jolla on kytkentä päätöksentekoon. Laadukas ennakointi ei riitä, vaan tarvitaan myös laadukas innovaatio-, palvelumuotoilu tai strategiaprosessi, jonka käytössä on oltava monipuolinen työkalupakki, mutta myös vaiheistus, aikataulu ja riittävä resursointi (Kettunen & Meristö 2010).

Katso lisää FuturesLab CoFista verkkosivuiltamme: http://cofiblogi.blogspot.com/p/futureslab-cofi-tarjoaa.html

Lähteet
  • Airisto, L. (1994) Voiton tahto. Otava.
  • Amara R.(1981) Searching for Definitions and Boundaries. The Futurist, Feb.1981, pp. 25-29.
  • Bruntland, G.H.(1987) Our Common Future – Report of the World Commission on Environment and Development. United Nations.
  • Flechtheim, O. (1945) Teaching the Future, Journal for Higher Education, 16, 460-65.
  • Kettunen, J & Meristö T. 2010. Seitsemän tarinaa ennovaatiosta – rohkea uudistaa ennakoiden. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.
  • Kokkonen V., Kuuva M., Leppimäki S., Lähteinen V., Meristö T., Piira S. & Sääskilahti, M. 2005. Visioiva tuotekonseptointi – Työkalu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohjaamiseen. Teknologiateollisuus ry:n julkaisuja 4/2005.
  • Meristö, T. (1983) Scenarios in Corporate Planning as a part of the information base. Proceedings, Research Seminar on Strategy 1982.Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-61, pp. 231-250.
  • Meristö, T. (1991) Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Acta Futura Fennica No 3, VAPK-kustannus, Helsinki.
  • Meristö, T. (2013) Yritysten planetaarinen vastuu ja sen kehittyminen yrityskentässä. Futura 2/2013, 48-51.
  • Meristö, T. & Laitinen, J. (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla – nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Lohja: Novago Yrityskehitys.
  • Meristö, T. & Laitinen, J. (2016) Nuoret ja tulevaisuus – Länsi-Uusimaan alueen nuorten tulevaisuusunelmia. Futura 1/2016, s. 60-72. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Helsinki.
  • Meristö, T. & Laitinen, J.(2018) Työterveyshuollon tulevaisuuden skenaariot TYÖKE-hankkeessa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare (Vol 10, Nr 2-3). Sosiaali- ja terveyshuollon tietojenkäsittely-yhdistys, 2018.
  • Tuohimaa, H., Haapola, L, Kauppi, P., Kettunen, J., Kivelä, S., Laitinen, J., & Meristö, T. (2011) Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta loppuraportti. Turku: CoFi.
  • Tuohimaa, H., Kankainen, V., Pirilä, M., Meristö, T., Laitinen, J., Lemström, U., Ilkkala, V., Roihuvuo, J., Pykälä-aho, M. (2017) Reptilian Overlords –osallistavaa pelinkehitystä ZET-hankkeessa. Laurea Julkaisut 78.

Jaa sivu