Tulevaisuuden muuttuva työympäristö sekä uudet työskentelytavat luovat haasteita työergonomialle ja työhyvinvoinnille. Lohjan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun Luova ergonomiakoulutus-yhteisprojektissa suunnitellaan ja toteutetaan Lohjan kaupungin työntekijöille erilaisiin työympäristöihin kohdennettua osallistavaa ergonomiakoulutusta, joka perustuu työtilanteiden havainnointiin asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta sekä siitä saatujen tulosten jatkokehittämiseen työntekijät mukaan osallistaen. Tässä artikkelissa esitellään työtilannehavainnointien pohjalta löytyneitä haasteita sekä niihin liittyviä ratkaisuja, joita ideoitiin yhdessä Työke-hankkeen kanssa järjestetyssä osallistavassa työpajassa Lohjalla 5.11.2018.

Johdanto aiheeseen

Ikääntyneiden määrän kasvaessa yhteiskunnan palveluiden tulee mukautua entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä on yli miljoona henkilöä, joista suurin osa asuu kotona. (Kuntaliitto 2017.) Lohjan asukkaiden ikärakenne on muuttunut siten, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut merkittävästi viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana. Vuonna 2017 Lohjan asukasmäärästä (46 785) 10 500 oli yli 65-vuotiaita, joten tulevaisuudessa vielä iäkkäämmän väestön osuus siis kasvaa (Lohjan väestöennustemalli, Venni 2017).Hyvän elämän edistämistä (kuten elämänlaadun, itsemääräämisoikeuden ja toimivan arjen turvaaminen) voidaan kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä sekä palvelujen laadun parantamisella. Tässä palveluiden laadun parantamisessa ja kehittämisessä ikääntynyt itse on aktiivinen osallistuja ja toimija ei pelkästään palvelun saaja. (STM 2017.)Hoitoalan työssä esiintyy tyypillisesti hankalia ja epämukavia työasentoja, käsin tapahtuvaa nostamista ja siirtämistä sekä runsaasti jalkojen päällä oloa. Työ on kuormittavaa. (Tamminen-Peter & Wikström 2013.) Työympäristön ahtaus tai sopimattomuus hoito- ja avustustyöhön koetaan myös työn kuormittavuutta lisäävänä (Kauppinen ym. 2012). Henkilöstön määrää ja osaamista tulisi arvioida ja kohdentaa asiakasrakenteen mukaan sekä laatia tavoitteita toiminnan laadulle ja turvallisuudelle. Tärkeää olisi myös mahdollistaa teknologian hyödyntäminen asukkaiden ja asiakkaiden turvallisuutta ja toimintakykyä lisäämään. Myös henkilöstön työhyvinvointia tulisi seurata (esim. työtyytyväisyys ja sairauspoissaolot) säännöllisesti. (STM 2017.)Lohjan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun Luova ergonomiakoulutus-yhteisprojektissa tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa työntekijöille erilaisiin työympäristöihin kohdennettua osallistavaa ergonomiakoulutusta, joka perustuu työtilanteiden havainnointiin asiakkaan ja työntekijän näkökulmasta sekä siitä saatujen tulosten jatkokehittämiseen työntekijät mukaan osallistaen. Projektin tavoitteena on lisätä työhyvinvointia sekä turvallisuutta luomalla turvallisia ja työkykyä edistäviä toimintamalleja, joilla tuetaan asiakkaan osallistamista sekä työntekijän jaksamista. Projekti toteutetaan kaikissa Lohjan kaupungin ikääntyneiden palveluiden yksiköissä, joissa työskentelee noin 500 työntekijää. Tämä artikkeli kuvaa syksyllä 2018 toteutunutta Luova ergonomiakoulutus-yhteistyötä kotihoidon, päivätoiminnan ja kotiutustiimin yksiköiden kanssa (yhteensä yhdeksän työyhteisöä).Projekti alkoi Potilassiirtojen ergonomiakortti®-koulutuksella, johon osallistui yksi työntekijä jokaisesta työyhteisöstä. Tämän jälkeen Laurean sairaanhoitajaopiskelijat havainnoivat yhden työvuoron ajan työntekijän päivää ja ergonomisia tilanteita (kuvio 1). Havainnointien tuloksista saadut suorat lainaukset luokiteltiin aineistolähtöisesti viiteen teemaan: 1. Kohtaamiset työ-/asuinympäristössä, 2. Aikataulut ja työsuunnittelu, 3. Osaaminen; asiakas toimijana ja työntekijä yhdessä asiakkaan kanssa, 4. Asenteet vai tilanne; asiakkaan ja työntekijän näkökulmat,  5. Apuvälineet ja moniammatillisuus. Näiden teemojen tulokset olivat osallistavan workshopin toiminnan pohjalla. Workshopiin osallistui 1-2 henkilöä jokaisesta työyhteisöstä.

Ratkaisuvaihtoehtoja tulevaisuuden työhyvinvoinnin parantamiseksi: osallistavan työpajan tuloksia

Tulevaisuuden työelämä asettaa kaikille uusia vaatimuksia, jotka voivat osaltaan heikentää hyvinvointia ja työssä viihtymistä. Tämä koskee kaikkia, mutta erityisesti heitä, joilla ei ole pysyvää työsuhdetta tai joiden työskentelypaikka vaihtuu koko ajan. Tulevaisuutta koskeva epävarmuus nakertaa työhyvinvointia ja muuttuva toimintaympäristö on opettanut, että vakituisia työpaikkoja ei ole. Tämä asettaa uusia vaatimuksia henkilöstölle, johtamiselle ja työterveyshuollolle. (Meristö & Laitinen 2018)Tulevaisuuden työelämän muutokset liittyvät osaajien kysynnän ja tarjonnan muutoksiin, mutta myös työn tekemiseen, johtamiseen ja organisointiin sekä työn paikkasidonnaisuuteen liittyen (Dufva et al.2016). Tulevaisuuden tutkimuksen parissa on jo pitkään puhuttu osaamisen paimentolaisista, jotka liikkuvat työn ja asiakkaiden perässä markkinoilla ilman kiinteää työpistettä. Paimentolaiset eli nomadit ovat ihmisiä, jotka eivät asetu vakinaiseen asuinpaikkaan, mutta työelämässä analogia liittyy vakinaisen työpisteen puuttumiseen.Tässä artikkelissa kohderyhmänä ovat kotihoidon ammattilaiset, jotka kiertävät nomadien tavoin kotihoidon asiakkaiden luota toiselle. Alueena on Lohjan kaupunki Länsi-Uudellamaalla, jossa etäisyydet ovat keskustan ulkopuolella melko pitkiä.  Lähtöoletuksena toteutetulle työlle on ollut, että etsimällä uusia toimintatapoja ja -malleja voidaan parantaa sekä kotihoidon työntekijöiden että kotihoidossa olevien asiakkaiden hyvinvointia. Erilaisissa työtehtävissä toteutettujen havainnointien tuloksena on saatu erilaisia puutteita ja korjattavaa liittyen työskentely-ympäristöön, työaikasuunnitteluun ja aikatauluihin, osaamiseen ja asenteisiin sekä apuvälineisiin ja monitoimijaiseen yhteistyöhön. Osaan ratkaisu voi löytyä oman asenteen muutoksesta tai työyhteisön toimintatapojen muutoksista, mutta osaan voidaan tarvita myös työterveyshuollon ja johdon näkökulmia mukaan. Jotta tulevaisuusnäkökulma tulee varmasti otetuksi huomioon etsittäessä uusia ratkaisuvaihtoehtoja, kannattaa jättää tilaa myös radikaaleillekin ideoille. Tulevaisuuden tutkimuksen parissa yllätyksistä puhutaan mustina joutsenina. (Taleb 2007)Ratkaisuvaihtoehtojen etsintä toteutettiin pienimuotoisen työpajan muodossa marraskuussa 2018 Lohjalla (5.11.2018 klo 13-14.30). Työpajan fasilitaattoreina toimivat Laurean Työke-hankkeen Tarja Meristö ja Jukka Laitinen. Työskentelyssä otettiin lähtökohdaksi työssä tehtyjen havainnointien pohjalta tehty synteesi, jonka Liisa Ranta oli tiivistänyt muutamaan pääkohtaan. Työpajassa käytettiin uusien ratkaisuvaihtoehtojen ideoinnin pohjaksi laadittua pelilautaa, johon kukin pienryhmä sijoitti ensin keskelle valitsemansa havainnon tai ongelman. Sitten osallistujat alkoivat ideoida uusia ratkaisuvaihtoehtoja eri näkökulmista omissa pienryhmissään. Ideat kirjoitettiin joko suoraan pelilautaan tai post it –lapuille, jotka sijoitettiin sitten pelilautaan sopivaan kohtaan. Seuraavassa kuviossa on kuvattu lyhyesti työskentelyn eteneminen pienryhmissä.

Ryhmät valitsivat työstettäviksi haasteiksi seuraavat neljä aihealuetta: Henkilöstömitoitus; Työskentely-ympäristö; Apuvälineiden käyttö; Työaikasuunnittelu ja työnjako. Ratkaisuja näihin haasteisiin pohdittiin yksilön, työterveyshuollon ja työyhteisön näkökulmista sekä jokeri-näkökulmasta, joka kattoi radikaalitkin tulevaisuuden ideat. Haasteisiin ideoidut ratkaisut on lyhyesti kuvattu alla:

Henkilöstömitoitus

Yksilön näkökulmasta liian pieni henkilöstömitoitus lisää virheiden mahdollisuutta ja kiireen tuntua, jolloin myös negatiivinen palaute asiakkailta ja heidän omaisiltaan lisääntyy. Työntekijöiden on arvioitava käyntien pituuden riittävyyttä, mutta myös asiakkaiden toimintakykyarvioinneissa on huomioitava erikseen vaativat tapaukset, joissa tarvitaan mahdollisesti kaksi hoitajaa. Ratkaisuvaihtoehtona esitettiin ns. Mystery- varttia, jota voi tarvittaessa hyödyntää ilman että koko päivän aikataulut menevät sekaisin jonkun yllättävän tapahtuman takia. Työyhteisön pitäisi ottaa paremmin huomioon siirtymäajat ja varmistaa, että parityöskentelyssä toimivat ehtivät kohteisiin täsmällisesti ja yhtä aikaa. On saatava työaikasuunnitteluun ja henkilöstömitoitukseen optimointi kuntoon ja kirjattava myös siirtymäajat näkyviin. Yhteisellä tiimin päätöksellä voidaan mitoittaa myös erilaiset työnkuvat, jotta resurssipooliin varattu henkilömäärä riittää. Työterveyshuolto yhdessä esimiesten kanssa voisi myös kehittää käytäntöjä, joiden avulla varmistetaan resurssit akuutteihin poissaoloihin. Taloudellisilla kannustimilla voidaan myös vaikuttaa poissaoloihin ja halukkuuteen sijaistaa poissaolijoita. Jokerinäkökulmana henkilöstömitoitusongelmiin esitettiin uusia parempia tietokoneohjelmia kuin nyt käytössä oleva Hilkka!

Työskentely-ympäristö

Työyhteisöön toivottiin lisää työntekijöitä ja parityöskentelyä työskentely-ympäristön parantamiseksi. Koska työ tapahtuu asiakkaiden kotona, jossa esim. pesutilat voivat olla ahtaat, toivottiin myös ulkopuolisen saunapalvelun käytön kriteerien ”hölläämistä”.  Yksilön on huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Sen tueksi toivottiin mm. mahdollisuutta työajalla kuntosalin käyttöön. Paremman työergonomian tukena nähtiin myös ergonomia –koulutukset ja perehdytykset, jolloin mahdollisiin terveysongelmiin osataan myös puuttua ajoissa. Koska asiakkaat saattavat välillä suhtautua apuvälineiden käyttöön kielteisesti, toivotaan myös jonkinlaista tukea siihen, esim. yrittämällä standardoida työolosuhteita kodeissa samaan tapaan kuin vuodeosastoillakin, jolloin tilat ja apuvälineet ovat myös asiakkaalle luonteva osa kotihoitoa.

Apuvälineiden käyttö

Asiakkaiden suhtautuminen apuvälineisiin vaihtelee, mutta monet suhtautuvat niiden käyttöön kielteisesti. Asiakkaasta saattaa olo tuntua ”avuttomalta vanhukselta”, jos hän käyttää rollaattoria tai hyväksyy kotiinsa sairaalasänkytyyppisen ratkaisun. Asiakas ei oikein halua hyväksyä omaa vanhenemistaan. Sama koskee myös työntekijää – kun hän ennen on selvinnyt ilman apuvälineitä, on vaikea myöntää, ettei työ enää ilman niitä suju. Työtekijät tarvitsevat tukea ja neuvoja, miten he voivat johdatella asiakasta (ja kollegaa) asenteen muutokseen ja käyttämään erilaisia apuvälineitä, jotka parantavat työergonomiaa mutta myös aktivoivat asiakasta ilman, että tulee tunne itsemääräämisoikeuden menettämisestä. Kotien muutostyöt voisivat olla standardoituja ratkaisuja, jotka tehdään kaikille kotihoidossa oleville asiakkaille. Apuvälineiden saatavuus täytyy myös varmistaa sekä asiakkaille että työntekijöille; työntekijät voisivat työterveyshuollon kautta saada oman työnsä tueksi sekä neuvontaa että apuvälineitä ennakoivassa mielessä, ei vasta sitten kun selkä on jo kipeytynyt ilman nostolaitteiden tuomaa tukea. Jokerina esitettiin, että haja-asutusalueilla akuutteihin apuvälinetarpeisiin voisi kokeilla tulevaisuudessa 3D-tulostusta, kun laitteet halpenevat ja tulevat helppokäyttöisiksi.  Tietoisuutta eri apuvälineistä on myös parannettava, jotta sekä työntekijät että asiakkaat osaavat pyytää apua.

Työaikasuunnittelu ja työnjako

Työntekijän tarpeista lähtevä työaikasuunnittelu vähentää sairauslomia ja tukee työssäjaksamista, mihin työterveyshuollon kannattaa ennakoiden kiinnittää huomiota. Työyhteisössä kyetään myös paremmin hyödyntämään kaikki saatavilla olevat resurssit optimaalisesti, kun tunnetaan kunkin työntekijän vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Sama koskee myös asiakkaita: kun tunnetaan asiakkaan mielenkiinnon kohteita ja voimavaroja, osataan paremmin hoitaa ja kuntouttaa heitä. Kotihoidossa ei ole vain ikäihmisiä, vaan myös esim. mielenterveyskuntoutujia, joiden voimaantumista työntekijä voi vahvistaa, mikäli hän saa siihen sopivaa koulutusta. Näin hän pystyy tukemaan myös asiakkaan henkistä hyvinvointia. Työnjakoa ja työaikasuunnittelua tehtäessä on mietittävä asiakkaan näkökulmasta myös jatkuvuutta: jos sama hoitaja käy useamman kerran peräkkäin, syntyy paremmin luottamus, jolloin sekä asiakkaan että työntekijän hyvinvointi lisääntyy. Jokerina tämä ryhmä esittää, että kotihoidontyönjako laitetaan kokonaan uusiksi ja että työntekijöille taataan työaika-autonomia.Työryhmien tulokset purettiin lopuksi niin että kaikki saivat kuulla toistensa tulokset. Yhteenvetona saatiin kootuksi ideoita koskien työterveyshuoltoa, työyhteisöä ja yksilöä sekä muutama radikaali idea jokerinäkökulmasta. Nämä ideat on koottu seuraavaan taulukkoon.

Yhteenvetona tuloksista voi todeta, että kaikkiin tarkastelun kohteena oleviin haasteisiin pienryhmät onnistuivat ideoimaan monipuolisia ratkaisuja. Ratkaisuvaihtoehdot kohdistuivat melko tasaisesti eri näkökulmiin (työterveyshuolto, työyhteisö, yksilö), vaikkakin jokeri-näkökulmaan liittyviä ideoita löytyi hieman vähemmän. Lohjan kaupungin mukana olleesta henkilöstöstä erityisesti nuoremmat työntekijät kokivat saaneensa työpajatyöskentelyn kautta uutta tietoa sekä myös vertaistukea, kun taas kokeneemmille työntekijöille työskentely ei juurikaan tuonut uutta ajateltavaa.

Loppuyhteenveto

Tämä workshopista saatu tuotos toimi pohjana yhdessä haastatteluiden ja havainnointien kanssa sairaanhoitajaopiskelijoiden suunnittelemille ja toteuttamille koulutuksille sekä optimaalisten toimintamalliehdotusten luomiselle. Koulutuksen pohjana käytetään työpajassa käytettyä pelilautaa, jonka kaikki toimijasektorit eli työterveyshuolto, työyhteisö ja yksilö (työntekijä ja asiakas) täydentyivät monitoimijaisella yhteistyö-sektorilla (kuvio 3). Koulutuksessa pohditaan erilaisten kuvasarjojen avulla ergonomisiin tilanteisiin ratkaisuja toimijasektoreiden kautta.Optimaaliset toimintamalliehdotukset tuovat näkyviksi tutkitun tiedon ja hyvät käytänteet sekä työyhteisöjen työntekijöiden ideoinnit toimijasektoreiden rooleiksi havainnoinneista nousseisiin teemoihin ja niiden haasteisiin (kohtaamiset työ-/asuinympäristössä, aikataulut ja työsuunnittelu, osaaminen; asiakas toimijana ja työntekijä yhdessä asiakkaan kanssa, asenteet vai tilanne; asiakkaan ja työntekijän näkökulmat sekä apuvälineet ja moniammatillisuus).

Lohjan kaupungin kanssa toteutettava Luova ergonomiakoulutus jatkuu vuonna 2019, jolloin kevään aikana kehittämistyöhön osallistuvat palveluasumisen yksiköt ja syksyllä osaston henkilökunta. Laurean LbD-käytännön mukaisesti opiskelijat Lohjan kampukselta integroidaan mukaan.

Lähteet

• Dufva, M., Halonen; M., Kari; M., Koivisto; T., Koivisto, R. ja Myllyoja, J. (2016) Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017.
• Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S. (2012) Työ ja terveys Suomessa. Työterveyslaitos 2013.
• Kuntaliitto (2017). Iäkkäiden palvelut. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut
• Lohjan väestöennustemalli Venni 2017, Lohjan kaupunki. www.lohja.fi
• Meristö, T. & Laitinen, J. (2018) Työterveyshuollon tulevaisuuden skenaariot TYÖKE-hankkeessa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare (Vol 10, Nr 2-3). Sosiaali- ja terveyshuollon tietojenkäsittely-yhdistys, 2018.
• STM (2017) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 (Julkaisuja 2017:6)
• Taleb, N.N (2006) The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable. Allen Lane.
• Tamminen-Peter, L. & Wikström, G. 2013. Potilassiirrot. Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos.