Uuden työn aloittaminen on merkittävä muutos ihmisen arjessa. Uuden työnaloittaminen vaatii työntekijältä paljon kapasiteettiä ja työsuhteen alun perehdytyksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia siihen, kuinka hyvin työntekijä oppii, sitoutuu ja sopeutuu organisaatioon. Onnistuneella perehdytyksellä on suuri vaikutus työntekijän työhyvinvointiin, oman työn hallinnalle ja työyhteisöön kuulumiselle. Onnistunut työnaloitus ei ole sattumaa, vaan edellyttää suunnitelmallista perehdytystä, psykologisesti turvallista ilmapiiriä ja vuorovaikutteista työyhteisöä.

Uusi alku yhtäaikaisesti innostaa ja kuormittaa

Uuden työn aloittaminen on monelle innostava vaihe elämässä. On intoa ja halukkuutta omaksua ja oppia uusia asioita. Työntekijä kohtaa uuden työympäristön, omaksuu uusia tehtäviä ja rakentaa suhteita työyhteisöön. Uuden työntekijän näkökulmasta keskeistä onkin se, miten ensimmäisten kuukausien siirtymävaiheita tuetaan. Jos alun tuki jää vähäiseksi, työhön ja omaan osaamiseen liittyvä epävarmuus voi kasvaa ja vaikuttaa työssä viihtymiseen ja sitoutumiseen. Alussa saatu tuki vaikuttaa voimakkaammin työntekijän työn tulokseen ja sitoutumiseen jatkossa kuin 90 päivän jälkeinen aika. Tutkimusten mukaan sitoutuneet työntekijät työskentelevät tehokkaammin ja ovat tyytyväisempiä työhönsä (Eklund 2023).

Työntekijällä voi olla työn alussa epävarmuuden ja ”pihalla olemisen” tunne. Tunne syntyy uusien tehtävien, toimintatapojen ja sosiaalisten suhteiden samanaikaisesta omaksumisesta. Tämä kokemus on luonnollinen osa oppimisprosessia, mutta voi kuormittaa työntekijää ilman riittävää tukea. Onnistuneella perehdytyksellä ja työyhteisön tuella on keskeinen rooli epävarmuuden lievittämisessä ja työntekijän varmuuden vahvistamisessa (Opetushallitus n.d.).

Onnistunut perehdytys luo vahvan perustan yksilön hyvinvoinnille

Laadukkaan perehdytyksen suunnitteleminen ja toteutus kannattaa, koska sillä on vaikuttava merkitys uuden työntekijän kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin (mielenterveystalo.fi n.d.). Onnistuneen perehdytyksen avulla työntekijä saa selkeyttä omaan rooliinsa, tehtäviinsä ja ymmärrystä organisaation toimintatapoihin (Työterveyslaitos 2024). Perehdytys ei ole vaan yksittäinen päivä, vaan suunnitelmallinen prosessi, johon kuuluu:

• selkeä työnkuvan määrittely
• käytännön toimintatapojen opastus
• lyhyen ja pitkäaikaisten tavoitteiden läpikäynti
• riittävä aika, tila ja tuki uuden oppimiselle

Onnistunut perehdytys tulisi nähdä perehdytyssuunnitelmana, jossa huomioidaan uuden työntekijän yksilölliset tarpeet ja toiveet. Perehdytyssuunnitelma toimii sekä työntekijälle että perehdyttäjälle työkaluna yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Perehdytysprosessi on luonteeltaan kaksisuuntaista, jolloin myös työntekijällä on vastuu omasta kehittymisestään, oppimisesta sekä tarpeen tullen tuen ja ohjauksen tarpeen esille tuomisesta (Eklund 2023).

Psykologisella turvallisuudella erittäin iso vaikutus

Edmondsonin (1999) mukaan psykologinen turvallisuus voidaan määritellä tietyn ryhmän jäsenten jaettuna käsityksenä siitä, että työympäristö on turvallinen yksilön henkilökohtaiselle riskinotolle.  Työntekijän näkökulmasta psykologinen turvallisuus tarkoittaa kokemusta siitä, että työyhteisössä voi esittää kysymyksiä, tuoda esiin omia näkemyksiä ilman häpeää ja tehdä virheitä (Edmondson & Lei 2014).

Psykologisella turvallisuudella on erityisen suuri merkitys uuden työntekijän oppimisen ja sopeutumisen kannalta. Uuden työn alkuvaiheessa kysymyksiä ja virheitä tulee vääjäämättä, sillä oppiminen vaatii kokeilua. Psykologinen turvallisuus tukee oppimista, työtyytyväisyyttä, innovatiivisuutta ja kehittämistä organisaatiossa (Kauppi ym 2022).

Arvosteleva, epäluottamuksellinen ja kiireinen ilmapiiri, jossa ei ole aikaa uuden työntekijän kysymyksille voi vaikuttaa työntekijän osallistumiseen, hidastaa oman työnsä oppimista ja perehdytystä ja lisätä kuormitusta. Luottamus ja avoin keskustelukulttuuri tukevat työntekijän psykologisen turvallisuuden rakentumista (Ruotsalainen ym. 2021).

Sosiaalinen integroituminen ja palautteen saaminen

Maslow ’n tarvehierarkian mukaan ihmisellä on yhtenä perustarpeena yhteenkuuluvuus (Maslow & Frager 1987). Näin ollen yksi työhyvinvoinnin keskeisistä osatekijöistä on kokemus kuulumisesta työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä. Uusi työntekijä tarkkailee työyhteisön toimintatapoja ja kulttuuria sekä sitä, miten ihmiset toimivat yhdessä (Rajamäki 2022). Uuden työntekijän sosiaalista integroitumista voidaan tukea nimeämällä mentori tai tukihenkilö, huomioimalla uusi työntekijä aktiivisesti arjessa ja tarjoamalla mahdollisuuksia vuorovaikutukseen (Eklund 2023).

Tutkimusten mukaan vahva yhteisöllisyyden tunne ja sosiaalinen tuki ovat työhyvinvoinnin näkökulmasta tärkeimpiä työssä suoriutumisen tekijöitä. Työyhteisöön kuulumisen kokemus rakentuu vuorovaikutuksessa, jossa työntekijä tulee kohdatuksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi osana yhteisöä. Tällainen kokemus vahvistaa työntekijän motivaatiota, sitoutumista ja aktiivista osallistumista työyhteisönsä toimintaan (Rajamäki 2022).

Palautteen antamisella ja saamisella on keskeinen merkitys perehdytyksen ja työntekijän kehittymisen kannalta. Parhaimmillaan palaute kannustaa oppimaan ja kehittymään sekä auttaa tunnistamaan mahdollisia kehittämiskohteita. Palautteenannon tulisi olla jatkuvaa, osana arjen vuorovaikutusta. Palautteen tarkoitus on tukea kehittymistä ja ohjata toiminta oikeaan suuntaan (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2014). Onnistunut palautekulttuuri edellyttää avointa, hyväksyvää ja vuorovaikutteista työyhteisöä, jossa virheiden tekeminen on sallittua ja asioista voidaan keskustella rakentavasti, toisia kunnioittaen ja yhteisen tavoitteen edistämiseksi (Eklund 2023).

Reflektio omasta perehdytyksestä Laurean lehtorina

Omien kokemusteni perusteella perehdytyksellä on keskeinen merkitys uuden työntekijän hyvinvoinnin ja työyhteisöön kiinnittymisen kannalta. Oma perehdytysprosessini on ollut sujuva ja tuettu: perehdytykselle on varattu työaikaa, ja minulle on nimetty mentori, joka on ollut helposti lähestyttävä ja jatkuvasti saatavilla tukemaan oppimistani.

Työyhteisön vastaanotto on ollut erittäin myönteinen, ja olen voinut jakaa avoimesti ajatuksiani ja kysymyksiäni. Tämä on vahvistanut kokemusta psykologisesta turvallisuudesta ja osallisuudesta. Tiimin tuki on näyttäytynyt arjessa konkreettisena apuna ja läsnäolona, mikä on vähentänyt epävarmuuden tunnetta ja tukenut oppimista erityisesti uusien prosessien ymmärtämisessä. Perehdytys on ollut vuorovaikutteista, ja olen päässyt osallistumaan keskusteluihin, esittämään kysymyksiä ja jakamaan omaa osaamistani.

Vaikka organisaatiomuutokset näkyvät työyhteisössä, ne eivät ole heikentäneet perehdytysprosessin sujuvuutta. Kokemus siitä, että en ole yksin vaan osa tiimiä, on ollut merkityksellinen työhyvinvoinnin kannalta.

On ollut erittäin myönteistä kokea olevansa osa Laurean tietojenkäsittelyn lehtoreiden tiimiä ja laajempaa Laurea-yhteisöä. Haluan myös kiittää kollegoitani saamastani tuesta, avoimesta vuorovaikutuksesta ja myönteisestä vastaanotosta, jotka ovat merkittävästi tukeneet perehdytysprosessiani.

Onnistunut työperehdytys luo pohjan paitsi työssä suoriutumiselle myös pitkäaikaiselle työhyvinvoinnille. Työnantajan näkökulmasta onnistunut perehdytys vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja lisää sitoutumista. Tehokkaan ja onnistuneen perehdytyksen on havaittu vahvistavan työntekijöiden sitoutumista ja pysyvyyttä.

Onnistuneella perehdytyksellä on kauaskantoisia vaikutuksia. Se rakentaa perustan työntekijän hyvinvoinnille, sitoutumiselle, oppimiselle ja työyhteisöön kuulumiselle. Perehdytykseen kannattaa panostaa ja varata riittävästi aikaa, sillä se luo perustan, jota voi olla vaikea korjata jälkikäteen.

Lähteet

• Ahonen, R., & Lohtaja-Ahonen, S. 2014. Palaute kuuluu kaikille (4. p.). Human Interest.
• Eklund, A. 2023. Tervetuloa meille!: Uuden työntekijän perehdytys (3. painos). Brik Impact.
• Kauppi, M., Toivanen, M., Känsälä, M., & Yli-Kaitala, K. 2022. Psykologinen turvallisuus ja uudistava toiminta. Psykologia, 57(4), 331-345.
• Maslow, A. H., & Frager, R. 1987. Motivation and personality (3rd ed.). Longman.
• Mielenterveystalo.fi n.d.. Laadukas perehdytys sitouttaa työhön ja työyhteisöön. Viitattu 12.6.2026
• Opetushallitus n.d.. Uusi työntekijä aluksi aivan pihalla – ja se on hienoa. Viitattu 12.6.2026
• Rajamäki, S. 2022. Kokemus työyhteisöön kuulumisesta rakentuu asiantuntijuutta arvostavassa ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa. Prologi, 18(1), 70-78.
• Ruotsalainen, H. & Paloste, A. 2021. Psykologinen turvallisuus – työelämän menestystekijä. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.6.2026.
• Työterveyslaitos n.d.. Perehdyttäjän TOP 10- muistilista. Viitattu 12.6.2026

Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty tekoälyä tekstin sujuvoittamiseen, aiheideoiden sparrailuun ja tekstin ja asiasisällön loogiseen jäsentelyyn.