Yrittäjyys on monimuotoinen käsite, joka kattaa niin täysomistajuuden kuin osaomistamisenkin. Osakkuuden ostaminen tarjoaa turvallisemman reitin yrittäjyyteen, vähentäen riskejä ja säilyttäen palkkatyön tuoman turvan. Suomessa noin 170 000 ihmistä omistaa listaamattomien yhtiöiden osakkeita, mutta monille tämä vaihtoehto on vielä tuntematon. Yrittäjyyskasvatus voi murtaa ennakkoluuloja ja tehdä osaomistamisesta houkuttelevamman uravaihtoehdon.

Yrittäjyydelle löytyy monta tieteellistä määritelmää, ja liuta epävirallisempia kannanottoja, mutta pohjimmiltaan yrittäjyys on omistajana olemista (Sekki 2023, 13). Yritystä ei tarvitse omistaa kokonaan kutsuakseen itseään yrittäjäksi. Osakkuuden ostaminen on vähemmän riskialtista kuin yrityksen perustaminen ja tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yrittäjyyshaave ilman suurta epävakautta tai pakottavaa tarvetta luopua palkkatyön tuomasta turvasta. Pieni investointi tarvitaan, mutta yrityksen perustajaan verrattuna riskit ovat marginaaliset.

Knüpferin (2024, 31) mukaan noin 170 000 suomalaista omistaa ei-listattujen yhtiöiden osakkeita, mikä vastaa kolmea prosenttia kansalaisista. Listaamattomien yhtiöiden omistajuus nähdään usein byrokraattisena tai liian riskialttiina. Toiset ajattelevat omistajuuden liittyvän yrityksen perustamiseen, eivätkä näe sitä varteenotettavan uravaihtoehtona. Moni työntekijä on menettänyt hyvän mahdollisuuden, koska ei ole ymmärtänyt osaomistamisen filosofiaa.

Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä osaomistamisen eduista ja mahdollisuuksista. Koulutuksen avulla voidaan murtaa ennakkoluuloja ja tehdä osaomistamisesta houkuttelevampi ja varteenotettava uravaihto Suomessa. Yrittäjäksi synnytään, mutta osaomistajaksi voi kasvaa. Kaikista helpointa se on oman työnantajayrityksen palveluksessa.

Suomen Yrittäjien tekemän tutkimuksen mukaan seuraavan 3–5 vuoden sisällä jopa 60 000–65 000 yrittäjää saavuttaa eläkeiän. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vakioksi näyttää muodostuneen se, että noin 20–30 prosenttia yrityksistä siirtyy sukupolvelta toiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että 40 000–50 000 yritystä pitäisi saada myytyä ulkopuolisille ostajille (Sekki 2023, 127–128).

Osaomistamisen filosofia voisi tarjota ratkaisuja tähänkin haasteeseen, jos nykyiset työntekijät ymmärtäisivät paremmin, että oman työnantajayrityksen osakkeiden ostaminen on helpoin reitti yrittäjäksi. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan helpottaisi omistajavaihdoksia, vaan edesauttaisi yritysten jatkuvuutta ja säilyttäisi työpaikkoja. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan lisätä työntekijöiden tietoisuutta ja rohkaista heitä näkemään osaomistaminen realistisena ja saavutettavana uravaihtoehtona. Näin voidaan varmistaa, että yritykset siirtyvät sujuvasti uusille omistajille ja että suomalainen yrittäjyys kukoistaa. Osaomistaminen johtaa reilumpaan voitonjakoon ja vahvistaa jokaisen osapuolen taloudellista hyvinvointia.

Osaomistaminen vaatii laajempaa keskustelua

Yrittäjyyskasvatuskeskustelu on aktiivista ja monipuolista, mutta osaomistajuudesta puhutaan valitettavan vähän. Ainoa valonpilkahdus on tullut Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmältä (1.7.2020 VN/1009/2020), joka laati esityksen kotimaisen omistamisen ohjelmasta. Raportissa visioidaan suomalainen omistajayhteiskunta vuodelle 2030, jossa vastuullinen ja osaava omistajuus sekä vaurastumisen hyväksyminen tulisi olla osa suomalaista identiteettiä. Omistamisen tulisi olla tasa-arvoista ja laajapohjaista. Omistajuus on jokanaisen ja jokamiehen oikeus.

Työryhmän ehdotuksissa omistajuuden asenneilmapiirin tulisi olla avoin ja kannustava. Omistamisen eri muodot tulisi hyväksyä laajasti ja integroida osaksi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Loppuraportti esittää 13 visiota kotimaisen omistajuuden edistämiseksi, joista kaksi kuvion 1 mukaista visiota liittyvät ei-listattujen yhtiöiden osaomistajuuteen.

Työryhmän loppuraportti vahvistaa uskoa, että työntekijäosakkuuteen kannustava yrittäjyyskasvatusmalli vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Kyseisen aihealueen potentiaalia todentaa Akavan raportti vuodelta 2020. Raportissa tarkasteltiin vuosina 2007–2013 rekrytoitujen työntekijöiden osakkuuksia. Kyseisenä ajanjaksona uusia työntekijöitä rekrytointiin yhteensä 964 761 kappaletta, mutta vain 2647 henkilölle tarjottiin listaamattoman yhtiön osakkuus rekrytoinnin yhteydessä (alle 0,3 prosenttia kaikista rekrytoinneista). Myöhemmässä vaiheessa osakkuus tarjottiin 2540 eri henkilölle. Yrittäjyyskasvatuksen kannalta on rohkaisevaa, että 16,1 prosentilla osakkuuden saaneista henkilöistä oli aiempaa kokemusta yrittäjänä toimimisesta (Busk yms. 2020, 25–26). Raportin perusteella voidaan päätellä, että yrittäjänä toimiminen (tai yrittäjyyskasvatus) tarjoavat eväitä tulevaisuuden osakkuuskeskusteluihin.

Laurean toimenpiteet osakkuusajattelun kehittämiseksi

Osaomistamisen filosofia nostettiin esille Laurean yrittäjyyskasvatuslinjauksissa vuonna 2020. Parisen vuotta myöhemmin Laureassa käynnistettiin ensimmäinen osaomistamiseen keskittyvä opintojakso suomalaisessa korkeakoulukentässä. Vuonna 2024 Osakkuus osana uraa -kurssille ilmoittautui 253 opiskelijaa, joista 51,4 % oli avoimen AMK:n opiskelijoita. Tämä osoittaa, että osakkuusajattelu on tervetullut myös jatkuvan oppimisen parissa.

Paljon työtä on vielä edessä, ja uusia opintojaksoja sekä sisältökokonaisuuksia on kehitettävä, jotta osaomistaminen saadaan laajemmin opiskelijoiden tietoisuuteen ja hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Knüpferin (2024, 5) mukaan Suomesta löytyy noin 91 000 yksityishenkilöiden omistamaa yritystä, jotka työllistävät 627 000 henkilöä ja synnyttävät liikevaihtoa yhteensä 147 miljardia euroa. Noin 49 prosenttia näistä yrityksistä on yhden henkilön omistuksessa ja 51 prosentissa on useampi omistaja. Yhteiskunnan näkökulmasta kaikista merkittävin huomio on se, että yksin omistetun osakeyhtiön keskimääräinen liikevaihto Suomessa vuonna 2022 oli 700 000 euroa. Kahden omistajan yritys tuotti liikevaihtoa keskimäärin 1,2 miljoonaa euroa, kolmen omistajan 2,2 miljoonaa euroa, neljän omistajan 2,9 miljoonaa euroa ja viiden omistajan 4,5 miljoonaa euroa. Työntekijöiden määrä kasvoi suhteessa liikevaihdon kasvuun. Työntekijäosakkuuden voidaan katsoa edistävän yhteiskunnallista vaikuttavuutta työllisyyttä ja verotuloja lisäämällä.

Kuvio 2 havainnollistaa matkaa, joka toivottavasti joku päivä johtaa osaomistajuuden kokonaisuutta käsittelevän tutkinto-ohjelman käynnistämiseen.

Vuonna 2024 käynnistynyt Osakkuus osana uraa– kurssi keräsi yhteensä 253 opiskelijaa (AMK ja YAMK), ja palaute oli erittäin positiivista. Kurssin menestyksen myötä on aloitettu uusien sisältökokonaisuuksien suunnittelu, huomioiden laajempi yhteiskunnallinen keskustelu ja eri sidosryhmien näkemykset. Sisältöjä testataan ja palautetta analysoidaan, jotta löydetään parhaat pedagogiset toteutustavat, kuten MOOCit tai lähiopetus. Kehitystyössä huomioidaan myös jatkuvan oppimisen tarpeet. Lisäksi selvitetään tutkimusrahoituksen mahdollisuuksia, sillä työntekijöiden omistamien yritysten näkökulmasta tutkimusta on tehty yllättävän vähän. Lopullisena tavoitteena on oman koulutusohjelman (AMK/YAMK) rakentaminen, joka kattaa laajasti osakkuusajattelun eri teemat.

Lähteet

• Busk, H., Ojanen, H. & Ruuskanen, O-P. 2020. Palkkatyö vai osakkuus – ekonometrinen analyysi työntekijöiden osakkuuteen vaikuttavista tekijöistä, Akava Works-raportti 1/2020, ISBN:978-952- 7281-33-8.
• Knüpfer, S. 2024. Ownership of Privately Held Companies in Finland, 2006-2022, Nordic Journal of Business. https://njb.fi/wp-content/uploads/2022/01/3_4_21_Breitkopf_et_al-1.pdf.
• Sekki, A. 2023. Vaurastu osaomistajana – Osakkaan rooli perinteisenä, startup- ja buyout-yrittäjänä, ISBN 978-952-14-4982-6, AlmaTalent.
• Työ- ja elinkeinoministeriö (2021), Visio 2030 – Kohti vastuullista ja osaavaa omistajayhteiskuntaa, ISBN pdf: 978-952-327-689-5. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162961/TEM_2021_15.pdf?sequence=1&isAllowed=y.