Työyhteisön luovuus, vuorovaikutus ja luottamus – sanoja ja tekoja

Teksti | Anniina Honkonen , Anne Suvitie

Luovan ja spontaanin työyhteisön resepti on simppeli – turvallisuutta, luottamusta ja vuorovaikutusta sekä virittäytymistä ja intuitiota. Nämä ainekset muodostavat toisiaan ruokkivan kehän. Näitä teemoja käsiteltiin Eloisa-hankkeen Luovuus, vuorovaikutus ja luottamus – Sanoja vai tekoja? -työhyvinvointitapahtumassa. Tapahtuman antina syntyi kulttuurisäilykkeitä ja kotiin viemisinä paljon ajatuksia.

kuvituskuva, sisältö'ä avattu tekstissä.
Luovuus, vuorovaikutus ja luottamus –tapahtuman koonti Tussitaikureiden kuvittamana. Kuva: Eero Saarikoski, Tussitaikurit.

Organisaation kulttuuri ja toimintatavat muodostavat perustan hyvinvoinnille työssä. Mankan & Mankan (2018) mukaan työyhteisön hyvinvointi pohjautuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen esihenkilön ja työntekijöiden välillä unohtamatta työntekijöiden välistä ilmapiiriä ja yhteistyön tekemistä.  Työhyvinvointiin liittyen psykologinen turvallisuus on olennaista. Uuden syntyminen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä edellyttää työyhteisöissä sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma on yksilön ja koko yhteisön voimavara, joka tehostaa tavoitteiden saavuttamista ja kasvaa kun sitä käytetään (Nyman & Suvitie 2022).

Eloisa-hankkeen ensimmäisessä työhyvinvointitapahtumassa oli osallistujina sekä yritysten edustajia, Laurean ja Metropolian opiskelijoita, että yleisesti työhyvinvoinnista kiinnostuneita. Osallistujien kokemuksista nousi esiin ihmisten erilainen virittäytyminen spontaaniutta ja luovuutta vaativiin tilanteisiin. Yksi hakeutuu kohti totaalista tylsyyttä, toinen kaipaa kuvan luovuuden virittäjäksi. Kolmas pyrkii huolehtimaan hyvinvoinnistaan, neljäs innostuu ihmisten kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta. Viides kokee, että luovuus ja soveltaminen mahdollistuu sitten kun asian perusteet on hallinnassa. Työelämässä ja haasteiden edessä luovuuden voi saada virittymään olemalla boxin reunalla ja sietämällä epävarmuutta miettimällä, miten ratkaistaan haaste eri tavalla kuin ennen on tehty.

Sen lisäksi, että osaamme ajatella järkevästi ja faktoihin perustuen, tarvitsemme myös ei-rationaalisen ajattelun muotoja ratkaistaksemme haasteita. Taiteen tohtori, vapaa tutkija ja kirjailija Asta Raamin mukaan ei ole olemassa mahdottomia ongelmia. Tilanteen näyttäytyminen epäloogisena tai mahdottomana johtuu näkökulmasta ja kyvyttömyydestämme nähdä ratkaisuja, jotka saattavat löytyä epätavallisesta suunnasta. Koska ratkaisujen luokse ei ole olemassa selviä polkuja ja askelmerkkejä, täytyy uskaltaa hypätä pois oravanpyörästä, jotta uudet ajatukset pääsevät syntymään.

Raamin mukaan luovuus vaatii työskentelyä itsensä kanssa ongelmien sijaan. Tarvitaan intuitiota, joka on kaksisuuntainen kanava, josta saadaan tietoa ja josta voi hakea tietoa. Raami kehottaa jokaista lukemaan oman intuitionsa liikennevaloja. Jos olet pää punaisena tunteessa, olipa kyseessä hurmos, rakastuminen tai muu vahva tunne, on tärkeää pysähtyä. Keltainen taas tarkoittaa epävarmuuden ja ahdistuksen sietämistä ja tunteiden tutkimusta. Kysy itseltäsi, miltä minusta tuntuu ja miksi minusta tuntuu tältä. Toisaalta on olennaista olla riittävän rohkea. Kun intuitiosi puhuu “anna mennä”, niin ota rohkeasti askel kohti uutta. Tärkeää onkin omata kyky toimia yhtä aikaa näkyvän logiikan maailmassa ja näkyvän logiikan ulkopuolella. Tai kuten Asta Raami esityksessään ilmaisi: “Intuitio on välillä täysin järjetön ajatus, joka on uskallettava ajatella loppuun asti”.

kuvituskuva.
Kulttuurisäilyke. Kuva: Eero Saarikoski, Tussitaikurit.

Eloisa-hankkeen valmentaja Jori Linnamäki (KM, TIO (AMK), psykodraamaohjaaja (CP), työnohjaaja) esitteli omassa puheenvuorossaan Luovuuden kehän, jonka mukaan jokainen luova teko tarvitsee virittäytymisen. Virittäytymisen tehtävänä on kasvattaa luovaa, spontaania energiaa ja kun energiaa on riittävästi, pystytään luoviin tekoihin. Luovasta teosta syntyy kulttuurisäilyke. Tällaisia kulttuurisäilykkeitä syntyi myös hankkeen tapahtumassa, jossa yhdistyivät sulassa sovussa näyttöön perustuva tieto sekä taide ja luovuus. Tapahtumassa esiintyneen Eloisa-tarinateatteriryhmän tulkinnat oli sidottu tapahtuman teemoihin sekä osallistujien ajatuksiin ja tarinoihin. Tarinateatteriryhmä tuotti ainutlaatuisia välähdyksiä, jotka kiteyttivät asiantuntijoiden alustusten teemat sekä yleisöstä nousseet kokemukset/ajatukset. Esitykset nostattivat pintaan niin ilon kuin liikutuksen tunteita.

Osallistujat kuvasivat tapahtuman ilmapiiriä turvalliseksi. Erään osallistujan mukaan turvallisuuden tunne alkoi versomaan heti sisään tullessa pienistä teoista, tervehdyksestä, vaihdetuista hymyistä. Tapahtuman edetessä taitava fasilitaattori Jori Linnamäki antoi mahdollisuuden turvallisuuden tunteen kasvulle. Turvallinen tila mahdollisti omien kokemuksien jakamisen muille osallistujille ja tarinateatteri-ryhmälle jalostettavaksi ja jaettavaksi koko yleisölle. Se tuotti kokemuksen jakamista ja yhteenkuuluvuutta.

Eloisa – Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hankkeen syksyn ensimmäisen työhyvinvointitapahtuma Luovuus, vuorovaikutus ja luottamus – sanoja vai tekoja? järjestettiin Metropolian Arabian kampuksella 23.9.2022. Tapahtuma on osa hankkeen kolmen työhyvinvointitapahtuman sarjaa, jossa pureudutaan yhteisöllisyyteen ja resilienssin vahvistamiseen. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Eloisa-hanke tukee COVID 19-pandemiasta kärsineiden työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä työkaluja yritysten ja heidän työntekijöiden arkeen. Hankkeessa kohtaavat ammattitaiteilija/ luovan alan ammatinharjoittaja, opiskelijat sekä yrityksen työntekijät. Interventio mahdollistaa taiteen hyödyntämisen suunnittelun ja taidetoiminnan käynnistämisen organisaatiossa. Hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima ja Laurea-ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana. Anne Suvitie toimii hankkeessa Laurean projektipäällikkönä ja Anniina Honkonen projektityöntekijänä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101261640

Jaa sivu