Vuorovaikutusta tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla. Työelämässä ja hanketyössä sen merkitys ja tarve korostuu, koska päivittäinen työarki nojautuu tai rakentuu jollain tapaa yhteistyöstä ja yhdessä toimimisesta. Ilman vuorovaikutusta työn tekemisestä tulisi hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Tässä artikkelissa käsittelemme vuorovaikutuksen merkitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä sitä, miten vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää hanketyössä.

Kuva: insta_photos / Adobe Stock (Laurean education lisenssi)

Opetushallituksen “Osaaminen 2035” raportissa tuodaan esiin tulevaisuuden osaamistaitoja. Raportin mukaan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista onkin vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatiotaidot.  Muun muassa digitalisaation myötä tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen on kasvanut entisestään, jonka vuoksi vuorovaikutustataitojen merkitys on korostunut työelämässä entistä enemmän. (Opetushallitus 2021, 33.) Vuorovaikutustaitoja voidaan kuvata seuraavasti: “Kyky tietojen, ideoiden, käsitteiden, ajatusten ja tunteiden vaihtamiseen tai välittämiseen kasvotusten tai viestinnän työkalujen avulla” (Opetushallitus 2021, 48).    

Millaisia vuorovaikutustaitoja tarvitaan hanketyössä?

Vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa moneen osa-alueeseen. Yksi tärkeä hanketyön edellytys on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen ja sen saavuttamisessa vuorovaikutus on avainasemassa. Vuorovaikutus tukee avointa ja turvallista keskustelukulttuuria, jossa jokainen uskaltaa tulla kuulluksi. Aidolla kuuntelemisella ymmärtää paremmin toisia näkökulmia, erilaisia tarpeita ja oppii tulkitsemaan erilaista ajatusmaailmaa. Avoimessa vuorovaikutuskulttuurissa myös palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta tulee luontevampaa ja rakentavampaa. Onnistuessaan vuorovaikutus luo perustukset kestävälle yhteistoiminnalle. (Seppänen, Sillanpää, Takanen & Viljanen 2024)

Hyvän hanketyön anatomia -podcast-sarjan jaksossa “Vuorovaikutus hanketyössä” Sanna Kortesmaa ja Karoliina Nikula toivat esiin dialogisen kuuntelemisen taidon ja merkityksen. Sen lisäksi, että kuuntelemme toista, meidän on tärkeää pyrkiä myös ymmärtämään toista, hänen näkökulmiaan ja sitä kautta rakentaa yhteistä merkitystä. Vuorovaikutus on parhaimmillaan avoin prosessi, jossa dialogin kautta syntyy uusia oivalluksia, ideoita, yhteisiä näkemyksiä, kun dialogin osalliset ovat olleet valmiita muuttamaan omaa ymmärrystään tai ajatusmaailmaansa. (Seppänen ym. 2024)

Empatialla ja tunneälyllä on vuorovaikutuksessa myös tärkeä rooli. Empatia on kykyä ymmärtää ja parhaimmillaan myötäelää muiden ihmisten kokemuksia. Lisäksi se auttaa hahmottamaan toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemuskenttää sekä saa meidät välittämään heidän hyvinvoinnistaan. (Aaltola & Keto 2017, 7.)

Tunneäly puolestaan on taito, joka auttaa ihmistä tunnistamaan ja hallitsemaan omia ja muiden tunteita. Sen avulla voidaan parantaa itsetuntemusta, itsehallintaa, sosiaalista tietoisuutta ja suhteiden hallintaa. (Suomen psykologinen instituutti 2024)

Empatia- ja tunneälytaitoja voidaan kehittää ja harjoitella. Ne ovat taitoja, jotka edesauttavat ja tukevat vuorovaikutusta hanketyössä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi empatian avulla voi helpommin asettua toisen asemaan ja kokea asian toisesta näkökulmasta, joka on tärkeää dialogisessa kuuntelemisessa.

Omaa vuorovaikutusta voi kehittää

Vuorovaikutus on taito, joita voi kehittää harjoittelemalla. Laurea-ammattikorkeakoulussa sovelletaan Vesa Nissisen (2004) kehittämää DeepLeed – Syväjohtamisen mallia esihenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittämisessä. Tarve vuorovaikutuskulttuurin kehittämiseen on kummunnut henkilöstökyselyistä ja malli on otettu käyttöön vuonna 2020 (Koski 2023).  

Asiantuntijaorganisaatioon sovellettua syväjohtamisen mallia kutsutaan Laureassa Tavoitteellisen vuorovaikutuksen malliksi ja tavoitteena on luoda organisaatioon yhtenäinen vuorovaikutus- ja palautekulttuuri, LaureaShip.  (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025)

LaureaShip -valmennuksen tavoitteena on myös vahvistaa työkulttuuria, jossa arvostava ja rakentava palaute on osa arkea. Jokainen ansaitsee saada palautetta, ja jokainen on omalta osaltaan vastuussa työyhteisön avoimen ja turvallisen vuorovaikutuskulttuurin kehittämisestä. (Koski 2023)

Palautteen avulla kohti vuorovaikutuksen kehittymistä

LaureaShip -vuorovaikutusvalmennuksessa osallistujat muodostavat saamansa niin sanotun 360-palautteen perusteella oman kehittymislauseensa, jonka he jakavat palautteen antajille ja jota he vaalivat arjen työssä.  Palautteen voi kerätä tietyn ajan kuluttua uudestaan ja tehdä havaintoja, onko kehittymistä tapahtunut. Palaute herättää usein monenlaisia tunteita ja palautetta voi käsitellä oman pienryhmän, valmentajan ja esihenkilön kanssa.

Vuorovaikutuspalautteessa ei anneta palautetta ihmisen persoonallisuuden piirteistä, vaan siitä, miten ihmisen käyttäytyminen ja vuorovaikutus koetaan eri tilanteissa. Palautteen perusteella työntekijälle voi aueta uusia puolia itsestään eli Joharin ikkunan mukaan (Puolustusvoimat 2022, 69) hänen niin sanottu sokea alueensa itsetuntemuksesta pienenee. Yllätyksenä voi esimerkiksi tulla se, että henkilö tiedostamatta puhuu toisten päälle tai ei malta kuunnella, mitä muilla on sanottavaa.

Toisaalta palautteensaajan itsetunto ja ammatillinen identiteetti vahvistuvat, kun hän saa palautetta niistä asioista, mitkä hän itsekin tietää omina vahvuuksinaan. Positiivinen palaute innostaa ja motivoi palautteensaajaa jatkamaan työtään.

Hanketoimijoiden haasteena on palautteenantajien vaihtuminen hankkeen päättymisen jälkeen. Uusi hanke ja uudet hankekumppanit muodostavat usein täysin uuden toimintaympäristön, jossa henkilön oma käyttäytyminen ja vuorovaikutustapa voi muuttua.  

Vuorovaikutuksen kehittyminen on todennäköisempää silloin, kun palautteen antajan ja vastaanottajan vuorovaikutus on avointa, luottamuksellista ja arvostavaa (Puolustusvoimat, 2022, 61). Avoimen vuorovaikutuksen aikaansaaminen on siksi tärkeää jokaisen hankkeen aikana.

Kielitietoisuus edistää vuorovaikutusta

Vuorovaikutuksessa kielenkäytöllä ja sanojen valinnalla on suuri merkitys. Tietyn ammattikunnan kesken käytettyä kieltä voidaan sanoa jargoniksi. Jargonin käyttö yhdistää alan osaajia, se on luonnollinen osa sosiaalista kanssakäymistä ja helpottaa heidän vuorovaikutustaan (Niemi 2004), mutta sen ulkopuolella oleville se voi olla vaikeasti ymmärrettävää ja aiheuttaa ärtyneisyyttä. Jos hankkeessa on esimerkiksi paljon eri taustoista tulevia asiantuntijoita, yhteisen kielen löytäminen on tärkeää, ettei kukaan tuntisi itseään ulkopuoliseksi.

Kun hanke alkaa, jokainen hanketoimija on hankkeessa uudessa työympäristössä. Siksi on tärkeää käyttää kieltä, jota kaikki ymmärtävät ja välttää tai avata epäselviä termejä ja ilmaisuja, jotka kuuluvat tietyn alan jargoniin. Näin luodaan yhteenkuuluvaisuutta ja turvallisuuden tunnetta, eikä kukaan koe jäävänsä vuorovaikutuksessa ulkopuoliseksi.

Miten monikulttuurisuus vaikuttaa vuorovaikutukseen?

Monikulttuurisuustaidot ovat vuorovaikutustaitojen ohella yksi tulevaisuuden tärkeä työelämätaito (Opetushallitus 2021).  Monikulttuurisella työyhteisöllä ei välttämättä tarkoiteta vain eri kansallisuuksia edustavien ihmisten työyhteisöä, vaan se voi tarkoittaa myös työyhteisöä, jossa on edustettuna esimerkiksi eri alueellisia tai uskonnollisia alakulttuureja.

Toimivan vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää ymmärtää, mitkä kulttuurisidonnaiset seikat ovat oman ja muiden käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen taustalla. Tätä kykyä tulkita tilanteita ja reagoida tilanteen vaatimalla tavalla voidaan kutsua kulttuuriälyksi (Wallin 2013). Hanketyöskentely tarjoaa osallistujille hyvän toimintaympäristön oman kulttuuriälyn ja monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen. 

Vuorovaikutus ja sen onnistuminen on yhteisvastuullista

Jokainen meistä törmää vuorovaikutukseen pakostakin kaikkialla, siltä ei voi välttyä. Perusarkeemme kuuluu paljon yhdessä toimimisen elementtejä. Vuorovaikutus ja yhteistyö kulkevat käsi kädessä ja työyhteisöissä sen merkitys korostuu erityisesti.

Hanketyön onnistumisen edellytykset löytyvätkin vuorovaikutuksesta. Luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri saavutetaan vain kommunikoimalla. Toistemme kuunteleminen, tarpeiden tunnistaminen sekä näihin vastaaminen ovat erittäin tärkeitä taitoja ja edesauttavat turvallisen ja avoimen toimintakulttuurin luomisessa. Meillä jokaisella on vastuu siitä, millaisia vuorovaikuttajia olemme ja miten tuemme hyvän hanketyön toteutumista. Vuorovaikutustaitoja ei kannata pitää itsestään selvyytenä – niitä voi ja kannattaakin kehittää.

Hyvän hanketyön anatomia

Voit kuunnella aiheesta lisää podcastista ”Onko kuunteleminen hanketyön supervoima?”. Podcastissa keskustelevat Jenni Viljanen ja Karoliina Nikula Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä Sanna Ala-Kortesmaa Tampereen yliopistosta. Podcast-jakson voit kokonaisuudessaan kuunnella täällä: Spotify – Podcast jakso 2.

Hyvän hanketyön anatomia on Työsuojelurahaston tukema viestintätuote, jossa tuotetaan kahdeksan (8) podcast-jaksoa. Tavoitteena on tuottaa kohderyhmäänsä (hanketyötä tekevät ja siitä kiinnostuneet) aidosti kiinnostavaa sisältöä, joka saa aikaan myös uusia oivalluksia ja sitä kautta edesauttaa hyvien sekä vaikuttavien hankkeiden toteuttamista. 

Hyvän hanketyön anatomia –hankkeen podcasteja pääset kuuntelemaan täältä.

Lähteet

• Aaltola, E. & Keto S. 2017. Empatia: Myötäelämisen tiede. Helsinki: Into.
• Koski, J. 2023. Korkeakoulu vuorovaikutus- ja palautekulttuuria kehittämässä. Blogikirjoitus.  Viitattu 26.2.2025.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2025. Osaamisen kehittäminen. Intranet. Ei julkaistu.
• Niemi, L. 2024. Työlämän tyhjänpuhujat: Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan.
• Nissinen, V. 2004. Syväjohtaminen. Talentum: Helsinki.
• Opetushallitus. 2021. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 6.3.2025.
• Puolustusvoimat. 2022. Johtajan käsikirja. Viitattu 7.3.2025.
• Seppänen, M., Sillanpää J., Takanen, J. & Viljanen, J. 2024. Onko kuunteleminen hanketyön supervoima? Podcast. Hyvän hanketyön anatomia, Laurea-ammattikorkeakoulu. Julkaistu 25.11.2024.
• Suomen psykologinen instituutti. 2024. Tunneäly – mitä se on ja miten sitä voi kehittää? Blogikirjoitus 5.8.2024.
• Wallin, A. 2013. Monikulttuuriosaaminen: Uudistuvan työyhteisön valttikortti. Klaava media.