Artikkelissa tarkastellaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden yrittäjäksi ryhtymiseen ja siihen, miten yrittäjyys kehittyy valmistumisen jälkeen. Lisäksi käsitellään sitä, mitä osaamista ja lisäkoulutusta yrittäjinä toimivat ammattikorkeakoulusta valmistuneet kokevat tarvitsevansa tai ovat hankkineet.
Uraseurantakyselyllä tietoa työllistymisen laadusta
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupoliittisissa linjauksissa (OKM 2021) todetaan, että korkeakouluille tulee käyttöön uraseuranta, joka on osa sopimuskauden 2021-2024 rahoitusmallia. Uraseurantakysely toimii työllistymisen laatua kuvaavana mittarina.
ESR-rahoitteisessa AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön-hankkeessa on toteutettu kysely tähän mennessä valtakunnallisella tasolla kolme kertaa viisi vuotta aiemmin valmistuneille (2013, 2014 ja 2015 valmistuneet). Hankkeessa on luotu myös valtakunnallinen toimintamalli systemaattiselle uraseurantatiedon keruulle jatkossa. Vuodesta 2021 alkaen kyselyjen toteutus siirtyy ammattikorkeakoulujen (uraseurantaverkosto) vastuulle. Lisätietoja uraseurannasta ja tiedonkeruusta löytyy uraseurannat.fi – sivustolta (Uraseurannat).
Tässä artikkelissa on hyödynnetty ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen uraseurantakyselyn yrittäjyystuloksia syksyltä 2019. Silloin toteutettiin vuonna 2014 valmistuneiden kysely ja siihen vastasi yhteensä 8 535 alumnia (vastausprosentti 34,3 %). Yrittäjiksi katsotaan tässä artikkelissa maininnat ”itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer”. Samoja tuloksia on hyödynnetty myös kirjoittajien syksyllä 2020 Yrittäjyyskasvatuspäivillä pitämässä esityksessään.
Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden yrittäjyysprofiili
Uraseurantakyselyn mukaan valmistumisajankohtana yrittäjinä toimi 2,6 % vastaajista ja viisi vuotta myöhemmin 4,3 %. Yrittäjinä toimivien lisääntynyt määrä johtuu ainakin osittain siitä, että yrittäjyys näyttäytyy monille realistisena vaihtoehtona vasta sen jälkeen, kun oman alan kokemusta ja osaamista on kertynyt lisää tai on syntynyt liikeidea, joka luo pohjaa kannattavalle liiketoiminnalle. Yhteensä 56,4 % valmistumishetkellä yrittäjinä toimineista oli vastaushetkellä edelleen yrittäjiä. Valmistumishetkellä yrittäjiksi lähteneet näyttäisivät sitoutuneen yrittäjyyteensä, sillä niin moni heistä toimi yrittäjinä vielä viisi vuotta myöhemmin.
Yrittäjyys on hieman muita yleisempää henkilöillä, joilla on valmistumishetkellä ollut useita työsuhteita tai jotka ovat työskennelleet apurahalla tai olleet työllistettynä. Tämä ei kuitenkaan päde työttömänä työnhakijana olleisiin, joten tulkintaa ns. pakkoyrittäjyydestä ei voida tehdä.
Kuvio 1: Yrittäjinä toimivien osuus viisi vuotta valmistumisen jälkeen (Tina Lauronen 30.9.2020, Yrittäjyyskasvatuspäivät)
Kuten kuviosta 1 näkyy, alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat useammin yrittäjiä (4,5 %) kuin ylemmän tutkinnon suorittaneet (3,9 %). Tämä on mielenkiintoista, koska yleensä yrittäjiksi ryhtyvät hankkivat usein ensin käytännön kokemusta omalta alaltaan eli ovat kokeneempia. Toisaalta yrittäjinä toimivat harvemmin suorittavat YAMK-tutkintoa. Koulutuksensa monimuotototeutuksena (5,4 %) suorittaneet olivat useammin yrittäjiä kuin päivätoteutuksena (4,2 %) opiskelleet. Monimuotototeutuksen aikana opiskelijat ovat luultavammin pystyneet kokeilemaan yrittäjyyttä opintojen ohella. Englannin (6,8 %) ja ruotsinkielisistä (6,8 %) koulutusohjelmista on lähtöisin enemmän yrittäjiä kuin suomenkielisistä (4,1 %). Englanninkielisten kohdalla syynä on mahdollisesti kansainvälisten opiskelijoiden huonompi työllistyvyys ja ruotsinkielisten kohdalla mahdollisesti pitkät perinteet yrittäjyydestä. Koulutusaloista korostuvat maa- ja metsätalousalat (14,1 %) sekä humanistiset ja taidealat (11,6 %), joilla monilla yrittäjyys voi olla ainoa tapa työllistyä. Vähiten yrittäjiä on terveys- ja hyvinvointialoilla (2,2 %).
Yrittäjinä toimivien osaamistarpeet ja lisäkoulutus valmistumisen jälkeen
Jokaisen työelämässä toimivan olisi hyvä tarkastella ja tunnistaa omaa osaamistaan ja sen kehittämistarpeita säännöllisesti. Maailma muuttuu ympärillä ja samoin myös työelämässä tarvittavat osaamiset. Näin on myös yrittäjien kohdalla. Yrittäjien tulee miettiä myös, mitä osaamista yritys tarvitsee, mutta hyvin usein se on yhtä kuin yrittäjien oma osaaminen ja sen kehittäminen.
Uraseurantakyselyssä kartoitettiin työelämän osaamistarpeita kysymyksellä ”Kuinka tärkeitä seuraavat osaamiset ovat nykyisessä työssäsi?”
Kuvio 2: Yrittäjien osaamistarpeet nykyisessä työssä (Tina Lauronen 30.9.2020, Yrittäjyyskasvatuspäivät)
Kuviosta 2 voi havaita, että ei-yrittäjiin verrattuna yrittäjillä on odotetusti enemmän tarvetta yrittäjyysosaamiselle sekä budjetointi- ja liiketoimintaosaamiselle. Myös verkostoitumistaidot sekä kehittämisosaaminen ovat tärkeämpiä yrittäjille, samoin kuin itsenäinen työskentely ja ajanhallinta sekä oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus. Sen sijaan moniammatillisissa ryhmissä ja monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen on yrittäjille vähemmän tärkeää kuin ei-yrittäjille. Tämä voi johtua siitä, että mikroyritysten (alle 10 henkeä) osuus on Suomessa 93 % ja yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 68 %. (Suomen Yrittäjät 2021). Harvoilla mikroyrityksillä on moniammatillista tiimiä eivätkä ne toimi monikulttuurisessa ympäristössä tai useinkaan harjoita kansainvälistä liiketoimintaa. Tosin nähtäväksi jää, lisääntyykö kansainvälisen osaamisen tarve verkkoliiketoiminnan ja alustatalouden myötä. Monet listatuista taidoista ovat käytännössä yhtä tärkeitä yrittäjille ja ei-yrittäjille. Osaamisiin liittyvän avoimen kysymyksen vastauksista nousivat edellä mainittujen lisäksi esiin vielä käytännön kokemus ja osaaminen sekä jatkuvan oppimisen taidot. Molemmat näistä ovat yrittäjille hyvin tarpeellisia taitoja.
Kuvio 3: Lisäkoulutuksiin osallistuminen (Tina Lauronen 30.9.2020, Yrittäjyyskasvatuspäivät)
Yrittäjillä on selkeitä ajatuksia siitä, mitä osaamista he tarvitsevat työelämässä. He ovat hankkineet lisäkoulutusta tutkintonsa suorittamisen jälkeen, joskin hieman vähemmän kuin ei-yrittäjät. Kuviosta 3 näkee, että lisäkoulutuksiin osallistumattomia on yrittäjissä hieman enemmän (33 %) kuin ei-yrittäjissä (29,8 %). Ammatillinen lisäkoulutus, pätevöitymiskoulutus sekä toisen asteen ammatillinen koulutus näyttävät yrittäjillä olevan yleisempiä kuin yliopisto-opinnot tai YAMK-opinnot. Jonkin verran on alakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi lyhyempiin koulutuksiin osallistuivat eniten terveys- ja hyvinvointialalta sekä maatalous- ja metsäalalta valmistuneet yrittäjät. Maisteriopinnot kiinnostivat taas tietojenkäsittelyn ja tietoliikennealalta valmistuneita ja YAMK-opinnot palvelualan yrittäjiä. Ammatillista lisäkoulutusta tarvitsivat eniten kaupan ja yleensä palvelualalta valmistuneet yrittäjät. Eniten koulutuksiin osallistumattomia oli tietoliikenteen- ja kasvatusalojen valmistuneissa.
Avoimella kysymyksellä selvitettiin, mitä suunnitelmia valmistuneilla on seuraaville viidelle vuodelle. Vastausten perusteella iso osa yrittäjinä toimivista aikoo jatkaa yrittäjinä ja/tai kehittää yritystään sekä omaa osaamistaan. Vain pieni osa suunnittelee yritystoiminnasta luopumista.
Yrittäjyyden tulevaisuus uraseurantakyselyssä ja korkeakoulujen palveluissa
Uraseuranta jatkuu vuosittain ja yrittäjyyskysymykset ovat jatkossakin osa kyselyä, koska yrittäjyys on alumneille yksi tapa työllistyä tai esimerkiksi jatkaa perheyritystä. Tulevaisuudessa yhä useampi opiskelija ja alumni tekevät palkkatyötä ja toimivat yrittäjinä joko samanaikaisesti tai peräkkäin. Tehtyä työtä voi olla hankalaa erotella pää- ja sivutyöksi, sillä henkilö saattaa kokea ne samanarvoisiksi. (Sekki 2020). Lisäksi yrittäjyyttä on nykyisin aiempaa helpompaa kokeilla tai jopa tehdä harrastusluonteisena, esimerkiksi erilaisilla digitaalisilla alustoilla tai kevytyrittäjänä. Kyselyn avoimista vastauksista näkyy myös yritystoiminnan erilaisuus. Osa puhuu vuosiansioiden nostamisesta köyhyysrajan yläpuolelle ja osa yritystoiminnan kasvattamisesta ja uusien työntekijöiden palkkaamisesta. Nämä asiat on hyvä ottaa huomioon uraseurannan lisäksi myös ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetuksessa ja yrittäjyyden edistämistoimissa, samoin kuin urapalveluissa ja uraohjauksessa. Hyviä toimia on jo tehty korkeakouluissa ottamalla yrittäjyys ja yrittäjyyden edistäminen mukaan uraohjaukseen ja urapalveluiden tarjontaan sekä lisäämällä urapalveluiden ja yrittäjyyden edistämistoimintojen yhteistyötä.
Yrittäjien kuten muidenkin ammattikorkeakoulusta valmistuneiden osaamistarpeita ja jatkokoulutustarpeita on hyvä tarkastella säännöllisesti. Näin varmistetaan se, että ammattikorkeakoulut pystyvät vastaamaan myös yrittäjien jatkuvan oppimisen haasteisiin.
Lähteet:
