Osaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen hissipuheeksi on oleellinen työelämätaito muuttuvassa toimintaympäristössä, jonka merkitystä nopea teknologinen kehitys on vauhdittanut. Toisen asteen ja vapaan sivistystyön opettajat innostuivat osaamisen kehittämisestään. He kehittivät omaa osaamistaan uusien 3D-teknologioiden ja virtuaalisen oppimisympäristön parissa Opetushallituksen rahoittamassa Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana -hankkeessa.

Teknologinen kehitys muuttaa työtehtäviä kiihtyvällä vauhdilla (SITRA 2019; SITRA 2022; Työ- ja elinkeinoministeriö 2019) ja digitaaliset työkalut ovat arkipäivää teollisuudessa, esimerkiksi suunnittelu tapahtuu yhä useammin 3D- ja virtuaalityökaluilla. Teknologinen kehitys työelämässä ja muualla yhteiskunnassa (SITRA 2019) heijastuu myös opettajien työhön ja digitaalisten työvälineiden osaaminen on yhä suurempi osa opettajan arkea. Tämä näkyy myös toisen asteen oppilaitoksissa, jossa työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä kehitetään opetuksessa (Manner 2022; SITRA 2022). Sidos työelämän ja oppilaitosten välillä on tiivis. Työelämän ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä edistetään työssä tapahtuvaa oppimista. Se on osa tulevaisuuden osaamisen kehittämistä (SITRA 2022). Digitaalisten työkalujen mahdollisuudet antavat tilaisuuden kehittää opettajan omaa työtä. Ennen oman työn kehittämisen aloittamista on hyvä kiinnittää huomiota perusteisiin: oman osaamisen tunnistamiseen.

Mitä hyötyä ja miten tunnistaa omaa osaamista?

Perusta oman osaamisen kehittämiselle luodaan oman osaamisen tunnistamisella. Se auttaa omien kehittämistarpeiden määrittämisessä. Oman osaamisen tunnistaminen voi olla vaikeaa hahmottaa tai sen sanoittaminen voi olla haastavaa (Ketamo, Ollila & Paaso 2022). Osaaminen työelämässä on kontekstisidonnaista, joten osaamisen tarkastelu voi vaihdella riippuen organisaatiosta ja toimintakulttuurista (Helakorpi 2009). Oman osaamisen tunnistamisessa osaamisen jakaminen eri osa-alueisiin auttaa hahmottamaan työelämässä tarvittavaa erilaista osaamista. Yksi tapa jaotella osaamista on tarkastella omaa osaamista Asiantuntijan kuuden osaamisalueen näkökulmasta, joita ovat yleiset työelämätaidot, kommunikaatiotaidot, liiketoimintaosaaminen, kulttuurinen tai markkinaosaaminen, sosiaaliset taidot ja tekniset taidot (Carver 2006; Jokela, Knuuti & Pyykönen 2021).

Asiantuntijan työelämän osaamisesta on kehitetty osana ESR-rahoitteista Chief Expert Engineering (CEE) -hanketta Osaamisen kartoituslomake (Jokela, Knuuti & Pyykönen 2021), joka auttaa tunnistamaan työelämäosaamista sosiaalisena osaamisena ja kommunikaatiotaitoina sekä erityisosaamisena, johon kuuluvat tekniset taidot, liiketoimintaosaaminen ja markkinaosaaminen.

Myös Joharin ikkuna (Ingman & Luft 1955; Peda.net) tarjoaa tukea oman osaamisen hahmottamiseksi. Joharin ikkuna muodostuu nelikentästä, jonka avulla tarkastellaan osaamista avoimena, kätkettynä, sokeana ja tuntemattomana. Avoin tarkoittaa sitä, että osaamisen havaitsevat muut sekä itse; kätketty tarkoittaa sitä, että itse tuntee osaamisen, mutta muut eivät; sokea tarkoittaa sitä, että muut tuntevat osaamisen, mutta itse ei ja tuntematon tarkoittaa, että osaaminen on tuntematon muille sekä itselle.

Oman osaamisen kartoittaminen ja tunnistaminen koulutuksessa

Opetushallituksen rahoittamassa ja Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUT:n yhteistyönä toteuttamassa Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana -hankkeessa tuotetun koulutuskokonaisuuden tavoitteena on monipuolisen 3D-teknologian, lisäävän todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden osaamisen kehittäminen ja oppiminen soveltamaan niitä osana opetusta ja taitojen oppimista. (Laurea, 2022.) Lisäksi koulutuskokonaisuudessa tuetaan osallistujien osaamisen tunnistamista ja sanoittamista osana henkilökohtaista tavoitteellista oppimista, sillä muuttuva yhteiskunta ja teknologisoituminen muuttavat työn arkea nopeasti (SITRA 2022; Työ- ja elinkeinoministeriö 2019). Oman osaamisen tunnistamisesta on tullut merkittävä osa modernia työelämäosaamista. Hankkeen toteutusaika on 3.11.2021–30.6.2023 ja sen aikana on toteutettu kaksi 13 opintopisteen laajuista samansisältöistä koulutuskokonaisuutta. Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkemmin ensimmäistä ajalla 8.9.–15.12.2022 toteutettua koulutuskokonaisuutta.

Syksyn 2022 aikana toteutetussa 3D-teknologioiden koulutuksessa oli 17 osallistujaa. Koulutuksen alussa ja lopussa osallistujat kartoittivat omaa osaamistaan sekä määrittivät kehittymistavoitteet koulutuksen sisällön puitteissa omalle opiskelulleen. Osallistujat hahmottivat osaamisen tunnistamista ja kehittymistä pääasiassa kahden jäsennyksen mukaan: Asiantuntijan kuuden osaamisalueen osaaminen sekä laaja-alainen Osaamisen kartoituslomake.

Oma osaaminen tiivistyy hissipuheessa

Koulutuksen loppupuolella osaamisen sanoittamista harjoiteltiin laatimalla oman osaamisen hissipuhe, joka tiivistää osaamisen helposti esitettävään muotoon. Hissipuhetta työstettäessä hyödynnettiin koulutuksen aikana oman osaamisen kehittymisen tueksi laadittuja oppimistehtäviä: oma kehittymissuunnitelma ja oman osaamisen reflektointi, oppimispäiväkirjat sekä koulutuksen aikana kartoitettu ja koulutuksen loppupuolella päivitetty laaja-alainen osaamisen kartoitus (Kuva 1).  Koulutuksen aikana laadittujen tehtävien hyödyntäminen mahdollisti pitempiaikaisen oman osaamisen kehittymisen huomioimisen osana hissipuheen sisältöä.

Osaamisen sanoittamisen tueksi laadittu hissipuhe jakautui kuuteen osaan:

• itsensä esittely
• oman toimintaympäristön kuvaaminen ja oman osaamisen kuvaus
• oman osaamisen konkretisointi
• oman elämän tavoitteiden kuvaus sekä
• kuulijan aktivointi hissipuheen lopussa.

Koulutuspäivän aikana jokainen esitti muotoilemansa hissipuheen ja esityksestä sekä sen sisällöstä sai palautetta sekä vertaisoppijoilta, että koulutuksen ohjaajilta. Muiden hissipuheiden kuuleminen ja palautteen saaminen innostivat osallistujat ideoimaan uusia soveltamiskohteita hissipuheen käytölle. Hissipuhe osana kurssin sisältöä koettiin tarpeelliseksi, kaikki loppukeskusteluun osallistuneet (40 %) olivat sitä mieltä, että hissipuheen työstäminen oli hyödyllistä.

Oman osaamisen kehittymisen arviointi ja sanoittaminen hissipuheeksi ei tapahdu hetkessä, vaan edellyttää aitoa halua ja kiinnostusta pysähtyä ja syventyä oman osaamisen tunnistamiseen ja reflektointiin. Kuvassa 1. on havainnollistettu prosessia ja siihen kuuluvia osatekijöitä, joiden avulla koulutuksen osallistuneiden osaamisen kehittymisen arviointia ja sanoittamista tuettiin. Osaamisen sanoittamisessa ja tiivistämisessä tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä omasta osaamisesta ja sen kehittymisestä. Oppiminen tehostuu hyödyntämällä henkilökohtaisen reflektion rinnalla vertaisoppijoilta saatavaa palautetta oman osaamisen tunnistamisen sanoittamisessa ja hissipuheen jatkokehittämisessä.

Yhteenveto

Palaute koulutuksesta toteutettiin sekä palautekyselynä että palautekeskusteluna viimeisellä tapaamiskerralla. Palautekeskustelun tulokset osaamisen kartoituksesta luokiteltiin dikotomisesti hyödylliseksi tai ei niin tarpeelliseksi. Kaikki loppukeskusteluun osallistuneet (40 %) kokivat osaamisen kartoituksen tarpeelliseksi, sillä työelämän muutos muuttaa osaamisen tarvetta jatkuvasti, ja lisäksi osaaminen karttuu koko ajan. Tästä syystä koettiin, että osaamisen kartoitus olisikin hyvä tehdä noin kerran vuodessa. Oman osaamisen kartoitus koettiin myös yllättävän haastavaksi (13 % osallistujista). Osallistujien kokemus oli, että osaamiskartoituksen avulla pystyi hahmottamaan omaa osaamistaan hyvin.

Osallistujien kokemus siitä, että oman osaamisen tunnistaminen on myös haasteellista, oli saman suuntainen aiemmin tehdyn muistion (Ketamo, Ollila & Paaso 2022) kanssa. Oman osaamisen tunnistamisesta syntyi hyvä lähtökohta oman osaamisen kehittämiselle. Ketamo, Ollila ja Paaso (2022) toteavatkin, että osaamisen tunnistaminen varsinkin silloin, kun se on hankittu muutoin kuin virallisen koulutuksen yhteydessä, on haastavaa. Tähän voi vaikuttaa se, että osaaminen on kontekstisidonnaista (Helakorpi 2009). Osaaminen ei myöskään ole staattista, vaan se muuttuu ja kehittyy (Ketamo, Ollila & Paaso 2022). Koulutuksen osallistujat tunnistivatkin tarpeen jatkossa päivittää oman osaamisen kartoitusta ja sanoittamista säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain.

Osaamisen näkyväksi tekeminen edellyttää osaamisen tunnistamista ja sanoittamista. Sanoittamisen työkaluna koulutuksessa käytettiin hissipuhetta. Osallistujat kokivat hissipuheen laatimisen sekä sen esittämisen kurssipäivän aikana erityisen hyödyllisenä tapana keskustella osaamisesta. Osallistujien kokemus on samansuuntainen kuin mitä Ketamon, Ollilan ja Paason (2022) muistiossa tiivistetään: keskeistä työyhteisössä on tunnistaa erilainen osaaminen, sillä erilaisuus ja erilainen osaaminen mahdollistavat paremmat saavutukset kuin mitä samankaltaisten osaajien joukko voi tavoittaa. Työyhteisöissä voitaisiin paremmin havaita erilainen osaaminen ja ottaa se käyttöön.

Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat nopeasti muuttuvassa työelämässä oleellisia työelämän taitoja. Oman osaamisen tunnistaminen luo perustan ja täten mahdollisuuden kehittymiselle. Osaamisen sanoittaminen puolestaan antaa mahdollisuuden osaamisen tunnistamiselle myös työyhteisössä, mistä niin osaaja kuin työyhteisö voivat luoda menestystä. Keskeistä on tahto ja kyky pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan omaa osaamistaan sekä taito rakentaa työyhteisöihin toimintamalleja, jotka tukevat aktiivista osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen hyödyntämistä.

Lähteet:

• Carver, E. 2006. Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut, & Turun yliopiston humanistinen tiedekunta. Humanisti valmis työelämään: Oppiaineiden ja työnantajien näkökulmia työelämävalmiuksien kehittämiseen humanistisessa reaaliainekoulutuksessa. Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut.
• Helakorpi, S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä haasteena. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu Osaaja.net, 4. Viitattu 16.5.2023.
• Jokela, J., Pyykkönen, M. ja Knuuti, K. 2021. Oman osaamisen tunnistaminen Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeessa. Laurea Journal 22.4.2021.
• Jokela, J., Pyykkönen, M. ja Knuuti, K. 2021. Oman osaamisen tunnistaminen Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeessa. Laurea Journal.
• Ketamo, H., Ollila, J., Paaso, L. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Helsinki: SITRA.
• Laurea 2022. Opettaja modernien 3D-teknologioiden osaajana. Viitattu 16.5.2023.
• Manner, M. 2022. Niskaote osaajapulasta – Raahe kuulee yritysten ja oppijoiden tarpeet. Opettaja 6/2022.
• Peda.net. Oppilaan ohjaus. 4.5.10 Joharin Ikkuna (9. lk). Pedagogiikkaa netissä. Viitattu 9.5.2023.
• SITRA 2019. Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. SITRA.
• SITRA 2022. Kahdeksan pilottihanketta: Työssä tapahtuva oppiminen syntyy avoimissa verkostoissa. SITRA.
• Työ- ja elinkeinoministeriö 2019. Work Up! : Tulevaisuuden työ. TEM oppaat ja muut julkaisut.