Artikkelissa tarkastellaan Lauren ja Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyöhankkeen tavoitteita, toimintaa sekä kokemuksia ja näkemyksiä avoimesta varhaiskasvatuksen kohtaamispaikasta, Pikku Liitosta. Vuosina 2018-2020 hankkeessa on toteutettu monialaista yhteistyötä ja osaamisen jakamista.
Pikku Liito – Laurean ja Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyöhanke
Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksen ja Vantaan kaupungin Kasvatuksen ja opetuksen toimialan Varhaiskasvatuspalvelut ovat tehneet yhteistyösopimuksen, mikä on ollut voimassa syys 2018 – kevät 2020 ja liittyy avoimen varhaiskasvatuksen yhteistoimintaan. Pikku Liito suljettiin maaliskuussa 2020 Covid-19 pandemian vuoksi. Yhteistyösopimusta on tavoitteena jatkaa syys 2020 – kevät 2021 toimikautena. Peruspilareina yhteistoiminnalle ovat olleet hyvä asiakasmäärä ja asiakastyytyväisyys sekä osallisuutta vahvistavan lapsi- ja perhelähtöisen toimintamallin luominen.
Pikku Liito on avoimen varhaiskasvatuksen kohtaamispaikka tiistaina ja torstaina aamupäivällä Tikkurilassa Lummetie 2b, 01300 Vantaa. Pikku Liiton toimintaan voivat osallistua alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa, isovanhempansa sekä muut läheiset. Pikku Liiton toiminta toteutuu Tikkurilan nuorisotoimen tiloissa, Monitoimitila Liitossa.
Pikku Liito tarjoaa Laurean opiskelijoille mahdollisuuksia kohdata pieniä lapsia ja vanhempia, kokeilla ja ohjata lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta tukevia luovia toimintoja sekä keskusteluja vanhempien toivomista teemoista. Laurean opiskelijat yhdessä avoimen päiväkoti Ukko-Pekan varhaiskasvatuksen opettajan ja lastenhoitajan kanssa ovat suunnitelleet ja toteuttaneet osallisuutta vahvistavaa toimintaa.
Pikku Liitossa työelämän ja koulutuksen integroiminen tuottaa aitoa ja asiakaslähtöistä Learning by Developing, LbD – toimintaa, jossa kokeillaan, arvioidaan ja kehitetään arjessa toimintamalleja yhdessä osallistujien ja toimijoiden kanssa. Yhteistoimintaa arvioidaan säännöllisesti ohjausryhmässä, johon osallistuu Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluiden asiantuntija, päiväkodin johtaja, avoimen päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja, lastenhoitaja sekä Laurean opiskelijoita, lehtoreita ja kehittämispäällikkö.
Toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet
Avointa varhaiskasvatusta on nimitetty leikkitoiminnaksi 1970-luvulta lähtien. 2000-luvun aikana käsitteeksi yleistyi avoin varhaiskasvatus. (Alila & Portell 2008.) Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018), mikä astui voimaan 1.9.2018, käyttää käsitettä avoin varhaiskasvatustoiminta. Varhaiskasvatuslaki (13.7.2018/540, 4 §, 10 §) määrää lapsen edun huomioimisesta palvelua suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä sekä kehittävästä, oppimista edistävästä ja turvallisesta varhaiskasvatusympäristöstä.
Periaatteena on, että kukin lapsi ja aikuinen saa toimia omilla ehdoillaan. Pikku Liiton tarjoaman avoimen varhaiskasvatustoiminnan avulla perheille tarjoutuu mahdollisuus tutustua muihin lapsiperheisiin ja saada tuntumaa varhaiskasvatustoimintaan ennen päiväkotiuran aloitusta. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kontaktien luomiseen ja vertaistuen saamiseen turvallisessa ympäristössä. Osalla perheistä ei välttämättä ole muita saman ikäisiä lapsia lähiympäristössään, osalla tukiverkosto voi olla kauempana. Vanhemmat voivat keskenään jakaa iloja ja murheita sekä saada vinkkejä lapsen kasvatukseen ja arkeen toisiltaan. Lapset puolestaan oppivat sosiaalisia taitoja ja leikin alkeita muilta lapsilta.
Yhdeksi toiminnan tavoitteeksi on asetettu lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen. THL (2019) määrittelee osallisuuden oikeudeksi saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä ja niiden perusteluista sekä mahdollisuudesta vaikuttaa näihin asioihin. Osallisuus ja vaikuttaminen ovat vastavuoroista toimintaa, jossa osallisuudesta tulee konkreettista tekemistä. (THL 2019.)
Sekä lapsella että vanhemmilla on oltava mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Lapsen toiveet on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Vanhemmille on puolestaan annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatukseen sekä yleisesti varhaiskasvatukseen suunnitteluun ja arviointiin. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 20§.)
Osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin ovat näkyvillä Pikku Liitossa. Toiminta on avointa; sinne saa tulla ja sieltä saa lähteä vapaasti. Vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus itse päättää osallistumisestaan toimintaan. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan vanhempien ja lasten toiveet ja ideat sekä pienten lasten yksilöllinen kehitys, sillä toimintaa suunnitellaan vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ja syventämiseksi.
“Iloiset, oppivat ja osallistuvat lapset kasvavat kestävään tulevaisuuteen” – on Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluiden visio. Visio on perustana työn suunnittelussa sekä tekemisessä ja antaa merkityksen yhteiselle työlle. Pikku Liiton arjessa ovat läsnä Vantaan Varhaiskasvatuspalveluiden neljä arvoa, jotka ovat yhteisöllisyys, avoimuus, rohkeus ja vastuullisuus. Nämä arvot tarkoittavat, että yhdessä toimitaan yhteisiin tavoitteisiin pohjautuen ja osallisuutta vahvistaen, perusteltuja päätöksiä tehden, uutta kokeillen ja päätöksien takana seisten. (Vantaan kaupunki n.d.)
Laurea kumppanina Pikku Liiton toiminnassa
Toimintaan on osallistunut Laurean sosionomi-, terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja tradenomiopiskelijoita. Opiskelijat ovat suorittaneet harjoittelua, opinnäytetyötä ja opintojaksojen projektiopintoja.
Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat ovat järjestäneet pienryhmissä keskusteluja vanhempien ja muiden aikuisten kanssa mm. seuraavista teemoista: Jaksaminen esikoisen ja useamman lapsen kanssa, Unikoulu, Parisuhde ruuhkavuosina, Imetys, Ravinto.
Tradenomiopiskelijat ovat projektina toteuttaneet asiakasmarkkinoinnin selvitystä toimenpide-ehdotuksineen syksyn 2020 aikana.
Syksy 2018 – syksy 2019 välisenä aikana harjoittelemassa oli yhteensä kuusi sosionomiopiskelijaa työparina ja alkukeväästä 2020 yksi sosionomiopiskelija. Harjoittelijoiden tehtävänä on ollut koordinointi, tiedottaminen ja asiakasmarkkinointi, moniammatillinen tiimi- ja verkostoyhteistyö ja toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen yhteistyössä avoimen päiväkodin johtajan ja työntekijöiden kanssa.
Sosionomiopiskelijat ovat ohjanneet luovaa ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa lapsille ja heidän vanhemmilleen, isovanhemmilleen ja muille läheisilleen. Opiskelijat ovat kartoittaneet osallistujien tarpeita ja palautteita toiminnasta keskustellen, kyselyin ja toiveiden kirjaamisella.
Sosionomiopiskelijat ovat tehneet Pikku Liitosta postereita jakeluun mm. Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalveluihin, neuvoloihin, perhekoutseille ja Tikkurilan kirjastoon. Lehtorit ovat mainostaneet toimintaa ja opiskelumahdollisuuksia Laurean opiskelijoille lukukausittain. Opiskelijat ovat kutsuneet mukaan perhekoutseja kertomaan heidän palveluistaan Vantaalla ja keskustelemaan vanhempien kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä. Vantaan kaupunki. Perhekoutsit
Laurean Tikkurilan kampuksen lehtori Liisa Lassila ja lehtori Maarit Koskinen ovat toimineet työparina yhteistyössä avoimen päiväkoti Ukko-Pekan henkilöstön kanssa ja Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluiden asiantuntijoiden ja johdon kanssa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa työskentely ja asiakkaiden kohtaamiset ovat avanneet uudenlaisia mahdollisuuksia ymmärtää avoimen varhaiskasvatuksen arkea ja toiminnan merkitystä lapsiperheiden hyvinvoinnille ja lapsen kasvulle ja kehitykselle.
Lehtoreiden kokemuksien mukaan toiminta on ollut antoisaa opiskelijoille ja osallistuville lapsille vanhempineen, isovanhempineen. Lehtoreille on ollut innostavaa päästä mukaan toimimaan vuorovaikutuksessa pienten lasten, vanhempien, isovanhempien ja muiden lasten lähteisten kanssa. Ilahduttavaa on ollut kokea ja nähdä opiskelijoidemme luovaa ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa sekä opiskelijoiden osaamisen kasvua ja ammatillisen identiteetin löytymistä.
Varhaiskasvatuksen opettaja Katja Savolan ja päiväkodin johtaja Maarit Raunio odottavat Laurean opiskelijoilta mm. seuraavia: rohkeaa ja uudistavaa ajattelua, oma-aloitteisuutta, monipuolista suunnittelua ja toiminnan variointia perheiden ja eri ikäisten pienten lasten hyväksi. Opiskelijat voisivat kokeilla arvioinnin toteuttamista toiminnallisesti. (Raunio & Savola, 2020.)
Laurean opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä osaamisensa ja oppimisensa kehittymiseen osallistuessaan Pikku Liiton toimintaan. Olemme saaneet pääosin positiivista palautetta paitsi toimintaan osallistuvilta varhaiskasvatuksen työntekijöiltä ja vanhemmilta myös Vantaan kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden johdolta ja asiantuntijoilta.
Tila, toiminta ja asiakkaat
Liiton Nuorisotoimen tiloissa lapsilla ja vanhemmilla on käytössään iso tila tutkimista ja touhuamista varten sekä tanssistudio liikkumista ja laulamista että keskusteluja varten.
Pikku Liiton valttikortteja ovat avara, esteetön tila ja sen tuoma rauhallisuus ja monet mahdollisuudet, mistä useat vanhemmat ovat olleet kiitollisia. Tila houkuttelee sisään avoimuudellaan ja värikkyydellään. Lattioiden karvalankamatot tarjoavat pehmeyttä ja turvaa pienille varpaille ja rapiseville säkkituoleille on mukava hypähtää. Useampi sohvaryhmä tarjoaa mahdollisuuden lukuhetkille, laulutuokioille, rentoutumiselle tai tarvittaessa pienelle lepohetkelle.
Tilan koko ja kävijämäärät ovat mahdollistaneet tilan käyttämisen pienemmissä osissa, jolloin lelujen jakaminen mahdollistuu ja lapset voivat hakeutua haluamaansa leikkipaikkaan. Vanhemman on helppo seurata lapsensa touhuamista avarassa tilassa. Tilan avoimuus innostaa lapsia omatoimiseen leikkiin ja tutkimiseen heidän säilyttäessään näköyhteyden vanhempaan.
Asiakkaiden toivomuksesta on toteutettu muskaria, jossa lapset ja aikuiset laulavat ja musisoivat lyömäsoittimin. Kuvallista ilmaisua on harrastettu monipuolisesti: maalaamista sormivärein, soseilla, piirtämistä väriliiduilla, muovailua ja askartelua. Suosittuja ovat olleet liikunnalliset toiminnat, kuten temppurata, satujumppa, eläinjooga. Toiveiden mukaan on toteutettu tarinoita, satuhetkiä, loruja, aistiharjoituksia ja draamaesityksiä.
Toimintaa on ollut syksystä 2018 keväälle 2020 saakka. Avajaispäivänä tiistaina 2.10.2018 Pikku Liitossa vieraili kahdeksan kävijää, mikä oli vähiten koko avajaiskautena. Heti seuraavalla kerralla torstaina 4.10.2018 kävijöitä oli huimat 55, mikä oli avajaiskauden maksimäärä. Kävijämääristä nähdään, että Pikku Liito on ollut suosittu kohtaamispaikka, jolle on tarvetta. Pikku Liitossa asiakkaat vaihtuvat toiminnan ollessa avointa ja lasten siirtyessä päiväkotien asiakkaiksi.
Taulukko 1. Kävijämäärät syksy 2018 – kevät 2020
Pikku Liito näkyväksi
Pikku Liitosta tehtiin lokakuussa 2018 Vantaan Sanomiin artikkeli, jossa haastateltiin sosionomiopiskelija Kaisa Jakobssonia Vantaan Sanomat 2018. Ukko-Pekan Facebookissa syys 2018 – syys 2019 on mainostettu toimintaa asiakkaille. Keväällä 2020 Ukko-Pekan varhaiskasvatuksen työntekijöiden toimesta perustettiin Pikku Liiton oma Facebook. Laurean toimesta uusittiin mainospostereita. Keväällä 2020 oli tavoitteena perustaa Pikku Liitoa varten nettisivu Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluiden toimesta. Covid-19 pandemian vuoksi Vantaan kaupungin avoimien varhaiskasvatuksen toimintapaikat suljettiin maaliskuussa 2020. Ukko-Pekan avoin toiminta
Syksyllä 2018 ensimmäisen mainoksen yhteistyössä Ukko-Pekan henkilökunnan ja Laurean lehtoreiden kanssa teki sosionomiopiskelija Kaisa Jakobsson, joka suunnitteli myös mainoksen ulkoasun.
Kuva 2. Pikku Ukko-Pekan mainos syksy 2018. Laurean sosionomiopiskelija Kaisa Jakobsson
Kaisa Jakobsson teki keväällä 2019 tietokonegrafiikkaa hyödyntäen toisen version, jonka tekstejä sosionomiopiskelija Neea Kettunen muokkasi kevättä 2020 varten.
Kuva 3. Pikku Liiton mainos kevät 2020. Laurean sosionomiopiskelijat Kaisa Jakobsson, Neea Kettunen
Asiakkaiden kokemuksia Pikku Liitosta
Sosionomiopiskelijat Kaisa Jakobsson ja Saila Lamminen tekivät Pikku Ukko-Pekan (nykyinen Pikku Liito) asiakastyytyväisyydestä opinnäytetyönsä keväällä 2019. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asiakkaat viihtyivät ja olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä sijaintiin sekä Pikku Ukko-Pekan tarjoamaan avoimeen varhaiskasvatustoimintaan. Asiakkaat kokivat sen tuovan lisänsä alueella tarjottaviin avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin. He kokivat paikan viihtyisäksi ja tarjoavan heille sopivaa toimintaa. Toiminnan sisällön miellettiin vastaavaan suurelta osin tarpeeseen, joita lapsiperheillä on. (Jakobsson & Lamminen 2019, 36 –38, 41-42, 46.)
Opinnäytetyössä nousi merkittäväksi vanhempien osallisuuden edelleen vahvistaminen ja tilan turvallisuuden varmistaminen. Avoin varhaiskasvatus mahdollistaa lapsille ja vanhemmille sekä vapaata että ohjattua yhdessäoloa ja toimintaa ja kontaktien luomista muihin perheisiin, mikä on merkittävää vanhempien, lasten ja koko perheen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Vantaan kaupunki on korostanut avoimen kohtaamispaikkojen merkitystä. (Jakobsson & Lamminen 2019, 47, 54-56.)
Jakobssonin & Lammisen opinnäytetyön (2019, 52-53) tuloksista suorina lainauksina kahden vanhemman vastauksia kysymykseen, mitä avoin varhaiskasvatus on:
”Jaa-a, tuota tuota…mitäs mä nyt sanoisin? Semmosta helposti lähestyttävää, tavotettavaa toimintaa, johon on mukava ja helppo, yksinkertainen lähteä mukaan ja joka tukee sitä lapsen semmoista tervettä ja tasapainoista kasvua.”
” Olin ajatellut, et se on semmoista holhoavaa ja jotenkin semmosta, kun se tuli neuvolasta se suositus et kannattaa, että voisitte tekin tyyliin jossain käydä. Vähän silleen niinkun ajattelin, et semmoista päiväkotimaista ja jotenkin semmosta…synkkää. Tai jotenkin semmoista painostavaa. Ja sit se olikin ihan erilaista. Et on ollut aina kiva, kiva tulla ja olla. On saanu tosissaan vertaistukea tuolta muilta äideiltä ja sitten toisaalta teiltäkin (ohjaajilta.)”
Sosionomiopiskelija Jonna Ballard työskenteli Pikku Liitossa keväällä 2020 sen sulkemiseen asti. Ballardin kokemuksen mukaan vanhemmat ovat olleet kiitollisia Pikku Liitosta ja järjestetystä toiminnasta. Toiminta on ollut mielekästä, kun vanhemmat lapsineen ovat saaneet osallistua oman aikataulun puitteissa.
Ballardin mielestä oli erityisen ilahduttavaa nähdä, miten lapset ja vanhemmat viihtyivät ja miten heistä oli mukava tulla Pikku Liitoon. Lapsille jatkuvuus ja pysyvyys ovat tärkeää, joten tutustuminen heihin helpottui jokaisen käynnin jälkeen. Ballard koki erityisiä ylpeyden hetkiä, kun uusi perhe tuli uudestaan käymään.
Ballardin mukaan jo lyhyessä ajassa oppii huomaamaan avoimen varhaiskasvatuksen merkityksen pienten lasten perheille. Alkuun ujo lapsi rohkaistuu kerta toisensa jälkeen ja tulee vähitellen ulos kuorestaan. Lapset ovat innoissaan nähdessään muita lapsia ja uusia leluja, joita ei välttämättä kotona ole. On upeaa nähdä lapsen hymy ja riemu, kun hän oivaltaa tai pääsee kokemaan uutta.
Sosionomiopiskelija Ansaar Ahmad ja terveydenhoitajaopiskelija Rebeka Manase aloittivat opinnäytetyötään tavoitteenaan tutkia pienten lasten vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä Pikku Liiton toiminnasta. Pandemian vuoksi opinnäytetyö muutettiin kuvailevaksi kirjallisuuskatsaukseksi. Ahmad ja Manase tekivät helmikuussa 2020 Pikku Liiton toimintaan liittyvän sähköpostikyselyn avoimen päiväkodin Ukko-Pekan varhaiskasvatuksen opettaja Katja Savolalle ja päiväkodin johtaja Maarit Rauniolle.
Varhaiskasvatuksen opettaja Katja Savolan ja päiväkodin johtaja Maarit Raunion mukaan Pikku Liiton päätavoitteina on tarjota avoin kohtaamispaikka, hyvää palvelua ja mielekästä toimintaa perheille ja isovanhemmille. Pikku Liitossa kohdataan tasavertaisesti asiakkaita, mallinnetaan lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta sekä toimitaan matalalla kynnyksellä perheen jaksamisen tukena. (Raunio & Savola, 2020.)
Savolan ja Raunion mukaan asiakkaiden vaihtuvuus avoimessa varhaiskasvatuksessa on suurta ja siksi asiakkaiden osallisuuden tarpeet myös vaihtelevat. Osa vanhemmista on ollut innostuneita laulamisesta ja askartelusta lapsensa kanssa ja osa taasen kiinnostuneita toistensa kohtaamisesta ja aikuisten seurasta lapsensa hoitamisen lomassa. (Raunio & Savola, 2020.)
Pikku Liiton tulevaisuus
Tavoitteena on kehittää osallisuutta vahvistavia, luovia arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan nostaa esiin monipuolisesti osallistujien kokemuksia ja hyödyntää niitä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Pedagogista dokumentointia tarvitaan, jotta lapset ja heidän kokemuksensa nousevat entistä paremmin toiminnan keskiöön. Kehittävän ja avoimen arviointikulttuurin luominen yhteistyössä on visiona. Yhteisen kehittämisen perustaksi tulee jatkuvasti arvioida, mitkä ovat Pikku Liiton toiminnan hyvät käytänteet ja vahvuudet ja mitä voisimme tehdä toisin. (Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteet 2018, 61; Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset 2018, 34: Rintakorpi K, 2018, 54,58.)
Tarvitaan moninaista näkemystä vanhemmuudesta yhteiskunnalliskulttuurisessa kontekstissa sekä vanhemmuuden tarkastelua yhteisöllisyyttä, perhelähtöisyyttä että yksilöllisyyttä painottavista näkökulmista. Laurean monialainen koulutuksemme voi tuoda uudenlaista näkemystä ja mallinnusta vanhemmuuden vahvistamiseen.
Olimme keväällä 2020 päässeet hyvään vauhtiin kehittämisideamme tuomiseksi todeksi, kun pandemia pysäytti toiminnan. Olemme edelleen uusimassa suunnitelmia. Tavoitteinamme ovat perustaa Pikku Liiton nettisivu Vantaan kaupungin viestinnän asiantuntijoiden kanssa sekä tiivistää yhteistyötä muun muassa Vantaan neuvolan, perhekoutsien ja kulttuuripalveluiden kanssa ja alueella toimivien järjestöjen kanssa.
Kokemukset yhteistyöstä Vantaan kaupungin toimijoiden kanssa ovat olleet innostavia, haasteisiin on yhdessä vastattu ja vaihtoehtoja on kehitetty ratkaisukeskeisesti ja toistemme voimavaroja kunnioittaen.
Asiakkailta saatu myönteinen ja rakentava palaute innostaa toimintaa toteuttamaan ja kehittämään. Olemme saaneet mukaan useamman sukupolven aikuisia, jotka voivat tukea arjessa toisiaan. Mukaan on tullut miehiä että naisia – moninaisia vanhempia toisiaan kuunnellen ja vertaistukea toinen toisilleen antaen. Asiakkaat ovat kertoneet, että he toivovat pääsevänsä taasen Pikku Liitoon.
Tulevaisuuden kristallipallo on hämärä Covid-19 pandemian vuoksi! Toivottavasti saamme yhdessä toteuttaa avointa varhaiskasvatuksen kohtaamispaikkaa – missä, milloin ja miten – emme tätä artikkelia kirjoittaessa vielä tiedä. Yhteinen tahtotila Pikku Liiton tulevaisuudesta elää vahvana Laureassa ja Vantaan kaupungin Varhaiskasvatuspalveluissa!
Lähteet
Julkaisematon lähde:
Päiväkodin johtaja Maarit Raunio ja varhaiskasvatuksen opettaja Katja Savola. Vantaan kaupunki. Varhaiskasvatuspalvelut. Sähköpostivastaukset 18.3.2020
