Avoimuus & vastuullisuus 14.1.2021

Avointa kulmaa oppimiseen – avoin tiede ja tutkimus

Teksti | Aino Helariutta , Minna Fred

Koronaepidemian puhjettua maailmanlaajuiseksi pandemiaksi alkuvuodesta 2020 lisääntyi tarve saada uudesta ja vieraasta viruksesta luotettavaa tutkittua tietoa. Monet kansainväliset korkean tason tiedelehdet avasivatkin vuoden 2020 alkupuolella ripeällä aikataululla COVID-19-virusta käsitteleviä tutkimusartikkeleita avoimiksi suurelle yleisölle. Tämä koronaviruksen aikaansaama tutkimusartikkelien avaaminen saattoi olla sysäys voimakkaalle käänteelle tutkitun tiedon avaamiselle – maksumuurien takana ei tutkimusartikkeli yllä lähellekään yhtä suureen näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen kuin silloin, jos se on julkaistu avoimesti verkossa. Koronaepidemia saattoikin olla osaltaan edistämässä tutkitun tiedon avoimempaa saatavuutta.

Avoin tiede on kattotermi liikkeelle, joka pyrkii edistämään avoimia toimintamalleja tieteessä ja tutkimuksessa. Avoin tiede on keskeinen tapa edistää tiedettä ja tutkimusta sekä lisätä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Avointa tiedettä ja tutkimusta on Suomessa edistetty jo useiden vuosien ajan osana avoimen tieteen koordinaatiota ja erilaisia kehittämishankkeita. Koordinaatiossa ja kehittämishankkeissa on edistetty tutkimustuotosten mahdollisimman avointa saatavuutta edistämällä mm. tutkimusaineistojen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusjulkaisujen avoimutta.

Käsillä oleva artikkeli on osa Laurea Journalissa julkaistavaa artikkelisarjaamme, joka käsittelee avointa oppimista avoimen oppimisen EU-viitekehyksen (kuva 1.) näkökulmasta. Avoimen oppimisen EU-viitekehyksen näkökulmasta avoin tiede ja tutkimus sijoittuvat viitekehyksen tutkimus-ulottuvuudelle. Tarjoamme tässä artikkelissa ajankohtaisen katsauksen avoimen tieteen linjauksiin ja suosituksiin ja esittelemme Laurea-ammattikorkeakoulun toimintamalleja avoimen tieteen ja tutkimuksen osa-alueella.

Tutkimus EU:n avoimen oppimisen viitekehyksessä

EU:n avoimen oppimisen viitekehyksessä (kuva 1.) tutkimuksen avoimuus tarkoittaa tietojen ja tutkimustulosten saatavuuden esteiden poistamista sekä tutkimukseen osallistumisen laajentamista. Tutkimuksen avoimuudessa on kyse paradigman muutoksesta tutkimuksen ja tieteen toimintatavoissa, joka vaikuttaa koko tutkimusprosessiin. Perusajatuksena on edistää tiedettä ja tutkimusta mahdollisimman nopeasti jakamalla ja tekemällä yhteistyötä. Tutkijat voivat edistää avointa tutkimustoimintaa esimerkiksi osallistumalla projekteihin tai kommentoimalla toisten tutkimusideoita. (Inamorato dos Santos, Punie & Castano Muñoz 2016, 27) Laajoissa tutkimusverkostostoissa tutkija voi meritoitua alan asiantuntijana.

sisältö avattu tekstissä.
Kuva 1: Avoimen oppimisen ulottuvuudet EU:n määrittelyn mukaisesti (mukaillen Inamorato dos Santos, Punie & Castano Muñoz 2016).

Inamorato dos Santos ym. (2016, 58) jakavat avoimen tutkimuksen neljään osa-alueeseen: avoimeen saatavuuteen, avoimeen tutkimusyhteistyöhön, avoimeen tietoon ja kansalaistieteeseen. Osa-alueet ovat toisiinsa kietoutuneita ja niitä voidaan tarkastella niistä saatavien hyötyjen kautta:

Avoin saatavuus (open access) tarkoittaa sitä, että tutkijoiden tieteelliset tuotokset tulevat suuremman lukijaryhmän saataville ja heidän työnsä saa näkyvyyttä. Tutkijat ja oppijat voivat lisäksi hyödyntää avoimesti saatavilla olevia tutkimusaineistoja tiedonkeruun ja analyysin eri vaiheissa. (Inamorato dos Santos 2019, 47)

Avoimella tutkimusyhteistyöllä tarkoitetaan tutkijoiden laajamittaista, usein etänä tapahtuvaa alueellista, kansallista tai kansainvälistä yhteistyötä. (Inamorato dos Santos ym. 2016, 58) Korkeakoulujen maine kasvaa, kun se edistää henkilöstönsä avointa tutkimusta.

Avoin tieto tai avoin data, on aineistoa, joka on ilmaista, sitä voidaan käyttää uudelleen ja levittää siihen liitetyn avoimen lisenssin vaatimusten mukaisesti. Avoin data kasvattanee tutkimusyhteistyötä. Yhteiskunta hyötyy tieteellisten julkaisujen lisääntyneestä saatavuudesta, kun ne julkaistaan ​​avoimesti. Lisäksi avoimen tiedon saatavuus madaltaa kynnystä kansalaistieteeseen. (Inamorato dos Santos 2019, 47)

Kansalaistieteellä tarkoitetaan tutkimusta, jossa tutkija osallistaa kansalaisia tutkimusyhteistyöhön (Inamorato dos Santos ym 2016, 58). Näin tutkimusprosesseista tulee osallistavampia ja samalla saavutettavia kaikille. Inamorato dos Santos (2019, 47) ehdottaa, että kansalaisia osallistettaisiin tutkimukseen erityisesti sosiaalisen median kautta.

Unescon avoimen tieteen suositusluonnos

Unescossa eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä on parhaillaan valmisteilla avoimen tieteen suositus. Suositusluonnoksen ensimmäinen versio on ollut loppuvuodesta 2020 aikana jäsenvaltioissa kommentoitavana. Suositusluonnos lähtee siitä ajatuksesta, että avoin tutkittu tieto on vaatimus ihmiskunnan kehitykselle ja edistymiselle kohti planetaarista kestävyyttä. Avoimen tieteen merkitystä ei luonnoksessa nähdä pelkästään tieteen sisäisenä asiana, vaan suositus korostaa, että avoin tutkittu tieto on edellytys koko ihmiskunnan hyvinvoinnille. Avoin pääsy tutkittuun tietoon nostetaan luonnoksessa esille ihmisoikeuskysymyksenä ja globaalin tasa-arvon kysymyksenä. (Unesco 2020a.)

Unescon suosituksen tavoitteena on tarjota kansallisille avoimen tieteen linjauksille ja käytänteille kansainvälinen viitekehys ja kannustaa jäsenvaltioita kehittämään rakenteita avoimen tieteen edistämiseksi. Suosituksen periaatteena on:

  • tehdä tutkitusta tiedosta kaikille vapaasti saatavaa ja saavutettavaa
  • lisätä tieteellistä yhteistyötä ja tiedon jakamista tieteen ja yhteiskunnan hyväksi
  • avata tieteellisen tiedon tekemistä ja levittämistä yhteiskunnassa

Suositusluonnoksen arvopohjana esiin nousevat vastuullisuuden, yhteisöllisyyden, tasavertaisuuden ja moninaisuuden teemat.  (Unesco 2020a.)

sisältö avattu tekstissä.
Kuva 2. Avoin tiede Unescon suositusluonnoksessa (UNESCO 2020b).

Kuva 2. esittelee Unescon suositusluonnoksen avoimen tieteen määritelmää. Avoin tiede määritellään suositusluonnoksessa varsin moniulotteisesti, määritelmään sisältyvät laajasti tutkitun tiedon:

  • avoin saatavuus
  • avoimet tutkimusaineistot
  • avoimet ohjelmistot, avoin lähdekoodi ja avoimet laitteistot
  • avoimet infrastruktuurit
  • avoin arviointi
  • avoimet oppimateriaalit
  • yhteiskunnallisten toimijoiden avoin osallistuminen – kansalaistiede
  • avoimuus tiedon moninaisuudelle

Unescon suositusluonnos listaa seitsemän toiminta-aluetta avoimen tieteen edistämiseen:

  1. avointa tiedettä koskevan yhteisen ymmärryksen kehittäminen
  2. avointa tiedettä mahdollistavan linjausympäristön kehittäminen
  3. infrastruktuureihin ja palveluihin panostaminen
  4. avoimeen tieteeseen liittyvän osaamisen kehittäminen
  5. tutkimuskulttuurin ja kannustimien muuttaminen avoimen tieteen mukaisiksi
  6. uutta luovien avoimen tieteen toimintatapojen edistäminen tutkimusprosessin eri vaiheissa
  7. avoimen tieteen kansainvälisen yhteistyön edistäminen. (Unesco 2020a.)

Kansallisia linjauksia

Suomen kansallisen tason avoimen tieteen linjaukset ja suositukset valmistellaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan avoimen tieteen koordinaatiossa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025

sisältö avattu tekstissä.
Kuva 3. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus (Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020).

Laurea-ammattikorkeakoulu on toiminnassaan sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen tavoitteena on tukea ja korostaa avoimuutta tutkimuksen ja tieteenteon perusarvona. Kuva 3. esittelee avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen vision, mission ja julistuksen sijoittumisen suhteessa avoimen tieteen koordinaatiossa tuotettaviin linjauksiin. Julistuksen vision mukaan avoin tiede ja tutkimus ovat saumaton osa tutkijoiden arkea ja tukevat paitsi tutkimustulosten vaikuttavuutta myös tutkimuksen laatua. Julistuksen missiona on edistää avoimuutta tieteen perusarvona kaikessa tutkimusyhteisön toiminnassa, vahvistaa yhteiskunnan sivistystä ja innovaatiotoimintaa ja parantaa tieteellisen ja taiteellisen tutkimuksen tuotosten ja niihin perustuvien oppimateriaalien laatua sekä tutkimustulosten sujuvaa liikkuvuutta ja vaikuttavuutta koko yhteiskunnassa. (Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020.)

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus määrittelee suomalaisen tutkimusyhteisön, johon ammattikorkeakoulutkin kuuluvat. Ammattikorkeakoulut kuuluvat suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin, joihin kuuluvat Suomen laeissa ja asetuksissa määritellyt yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset, tutkimusryhmineen ja yksittäisine tutkijoineen. Julistusta täydennetään avoimen tieteen koordinaatiossa syntyvillä linjauksilla ja suosituksilla. (Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020.)

Avoin toimintakulttuuri avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäjänä Laurea-ammattikorkeakoulussa

Avoin TKI –toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä organisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, joka pyrkii siihen, että projekteissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa kaikkien halukkaiden käytettävissä (Tieteen termipankki 2020.).

Avoin TKI on ammattikorkeakoulujen vastine avoimelle tieteelle ja tutkimukselle. Avoin TKI sisältää TKI-toiminnassa syntyvien aineistojen, tulosten ja julkaisujen avoimuuden ja avoimen TKI-toiminnan avulla pyritään edistämään yritys- ja työelämäyhteistyön avoimuutta. Tarkoituksena on, että avoimen TKI-toiminnan toimintatavat helpottavat osaamisen siirtymistä ammattikorkeakouluista työelämään ja takaisin. (Marjamaa & Latvanen 2017.)

Viisas avoimuus – 3AMK-avoimuuspolitiikka

3AMK:n eli Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian ammattikorkeakoulujen strateginen liittouman Rehtorikollegio on marraskuussa 2017 hyväksynyt 3AMK:n yhteiset avoimuuden lupaukset ja periaatteet. Nämä lupaukset ja periaatteet on julkaistu Viisas avoimuus – 3AMK yhteiset avoimuuden lupaukset –dokumentissa. (3AMK 2017.)

Viisas avoimuus –dokumentissa määritellään lupausten kantavaksi teemaksi yhteiskunnallinen vaikuttavuus, jota tavoitellaan saavutettavaksi TKI-toiminnan, oppimistoiminnan ja liiketoiminnan avoimuudella. Lupausten taustalla on Euroopan Komission avoimen saatavuuden periaate “As open as possible, as closed as necessary”. (3AMK 2017.)

TKI-hankkeiden aineistonhallinta

TKI-aineistoilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää varsinaisen tutkimusprosessin aikana kerättävän tutkimusdatan lisäksi metatietoa eli kuvailevaa tietoa datan rakenteesta sekä hallinnollista tietoa datan käyttöehdoista. TKI-hankkeiden aineistot voivat olla esimerkiksi kysely- ja haastatteluaineistoja, erilaisia mittaus-, kartoitus-, ja havaintoaineistoja sekä video-, kuva-, ääni- ja tekstiaineistoja. Kaikkia ammattikorkeakoulujen TKI-prosessissa syntyviä potentiaalisia aineistoja ei välttämättä tunnisteta ja tällaisten esimerkiksi yhteiskehittämisen prosessissa syntyvien aineistojen dokumentointia kannattaakin tulevaisuudessa kehittää. (Marjamaa & Latvanen 2017.)

Aineistonhallintapolitiikassa määritellään TKI-aineistojen hallinnan periaatteet ja organisaatiokohtaiset käytännöt. Aineistojen hallinnan perusta muodostuu lainsäädännöstä, yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyistä sopimuksista, tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvää tieteellistä käytäntöä ja tutkimusetiikkaa koskevista ohjeista sekä henkilötietolain ja EU:n tietosuoja-asetuksen noudattamisesta. (Marjamaa & Latvanen 2017.)

Aineistonhallintasuunnitelma on tärkeä suunnittelun lähtökohta TKI-hankkeelle. Aineistonhallintasuunnitelma kattaa aineiston koko elinkaaren ja on hyvän tieteellisen käytännön mukaista. Aineistonhallintasuunnitelman työkaluna AMK-sektorilla toimii DMPTuuli, jonka avulla suunnitelma on mahdollista toteuttaa. (Marjamaa & Latvanen 2017.)

Laureassa TKI-hankkeissa syntyvää aineistoa eli dataa hallinnoidaan ja julkaistaan avoimesti Laurean aineistonhallintasuunnitelman mukaisesti. Aineistonhallintasuunnitelmaan liittyy kysymys aineistojen avoimuudesta ja avaamisesta. Avoimiksi voidaan ajatella haluttavan sellaisia aineistoja:

  • Aineistot, jotka hyödyntävät aluekehitystä ja yritysten menestystä
  • Aineistot, jotka sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävää dataa
  • Aineistot, jotka sisältävät suuria datamassoja
  • Hankkeiden kyselyaineistoja

Aineistojen jatkokäytön tarpeellisuuden lisäksi aineistojen avaamista edistää se, että monet tutkimusrahoittajat velvoittavat rahoittamansa TKI-hankkeen aineistojen avaamista. (Marjamaa & Latvanen 2017.)

Pitkittäisdatan kerääminen opintojaksoilta

Laurean strategisena valintana on vaikuttavuuden rakentaminen integroimalla opetus ja TKI-toiminta. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2019). Lukuvuoden avajaisissa vuonna 2019 esitetty holistinen malli viedään nyt käytäntöön uudenlaisella toimintatavalla, jossa tutkintoon johtavassa koulutuksessa kerätään systemaattisesti pitkittäistä tutkimusdataa kaikilla korkeakoulun osaamisalueilla, joita ovat uudistuva sosiaali- ja terveysala, digitalisoituva ja teknologistuva yhteiskunta, vastuullinen palveluliiketoiminta ja kokonaisturvallisuus. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2019). Pitkittäisen tutkimusdatan keruun tavoitteena on muodostaa tutkimusdata-aineisto, jonka Laurea voi avata yhteiskunnan ja koko maailman käyttöön. Uudessa toimintatavassa opiskelijat siirtävät datan omistusoikeuden Laurealle, joka voi julkaista valitsemansa tiedon, tuotokset ja aineistot avoimena (Vuolteenaho 2020.)

Opiskelijoiden keräämällä pitkittäisdatalla on yhteys kansalaistieteeseen, mutta miten? Ovatko opiskelijat tutkijoita vai kansalaistieteen määritelmän mukaisia kansalaisia, jotka osallistuvat tutkimukseen? Ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on aluekehitys ja yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Laurean kehittämispohjainen oppiminen (LbD) korostaa aitoja tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa usein hyödynnetään palvelumuotoilumenetelmiä ja -prosessia. Palvelumuotoilussa palveluiden käyttäjät osallistetaan mukaan tutkimukseen ja he voivat esimerkiksi kerätä tietoa omasta ympäristöstään päiväkirjojen muodossa. Voidaan siis ajatella, että palvelumuotoilu ja LbD edistävät yhteiskehittämisen kautta myös kansalaistieteen toteutumista.

Opinnäytetyöt

Laurean strategian mukaan korkeakoulussamme tavoitellaan sitä, että oppimisessa hyödynnetään avoimia tutkimusaineistoja avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita noudattaen. Opinnäytetöissä käytetään jo olemassa olevia avoimia tietovarantoja sekä Laurean opiskelijoiden toimesta kerättyä pitkittäisdataa.  (Laurea-ammattikorkeakoulu 2019) Tämä tavoite korostaa avoimen tiedon hyödyntämistä osana oppisprosessia, jossa tieto on myös avoimesti saatavilla. Kiinnostavaa on lisäksi pohtia, miten opinnäytetyöprosessissa kerätyt aineistot, menetelmät ja tuotokset voitaisiin tuoda avoimesti saataville.

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hankkeessa on kehitetty opinnäytetöiden nk. sopimusreppu, jossa otetaan kantaa opinnäytetyöprosessin aikana syntyneen datan oikeudellisiin reunaehtoihin ja siihen, miten dataa saataisiin avattua yhteiskunnan käyttöön. Laurean opinnäytetyöprosessi on uudistumassa ja sopimukset on suunniteltu otettavan käyttöön keväällä 2021. Myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan asiantuntijaryhmissä on nostettu esiin kansallisen opinnäytetöitä koskeva linjauksen tarve. Asiantuntijaryhmissä keskustellaan vielä tässä vaiheessa siitä, pitäisikö opinnäytetöitä käsitellä julkaisuina vai osana avointa oppimista. Toimivatko samat avoimuutta edistävät suositukset niin ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä kuin yliopistojen pro gradu –tutkielmissa tai jopa väitöskirjoissa?

Julkaisujen avoimuus

Laurea-ammattikorkeakoulun avoin toimintakulttuuri on hyvin kehittynyttä erityisesti julkaisujen avoimen saatavuuden osalta. Korkeakoulujen kypsyystasoselvityksetkin sen jo kertovat: Laurea sai vuoden 2019 korkeakoulujen kypsyystasoselvityksessä korkeat pisteet ja sijoittui selvityksen mukaan avoimuuden korkeimmalle tasolle ja erityisesti julkaisujen avoin saatavuus oli selvityksessä katsottu Laureassa olevan korkealla tasolla. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)

Laureassa toteutetaan avointa julkaisemista eurooppalaisen Plan S julistuksen –periaatteiden mukaisesti (Merimaa 2019) kolmella tavalla:

  • Laurean tuottamat julkaisut Laurean julkaisut -sarjassa ja Laurean verkkolehdessä Laurea Journalissa julkaistaan avoimesti verkossa. Laurea Journalin ja Laurean julkaisut –sarjan artikkelit lisensoidaan CC BY-SA 4.0 -lisenssillä
  • Laurean henkilöstön tuottamat julkaisut rinnakkaistallennetaan ja julkaistaan avoimesti julkaisujen alkuperäisen kustantajan antamien oikeuksien puitteissa julkaisuarkisto Theseuksessa
  • Tärkeäksi katsotut Laureassa tuotetut tieteelliset artikkelit ostetaan avoimiksi maksamalla artikkelin julkaiseman lehden tieteelliselle kustantajalle ns. APC-maksu (Laakkonen 2020).

Lopuksi

Avoin tiede ja tutkimus muuttaa perinteistä käsitystämme aineistojen, menetelmien ja tutkimustulosten omistajuudesta. Tarvitaan korkeakoulukohtaisia, kansallisia ja kansainvälisiä ohjeistuksia ja linjauksia, jotta korkeakouluyhteisön jäsenet osaavat toimia uudenlaisessa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa koko korkeakouluyhteisön osaamistason kehittämistä mm. aiheista lähdekriittisyys, tutkimusetiikka, EU:n tietosuoja-asetus ja oikeuksiensiirtosopimukset. Tämän lisäksi olisi hyvä käydä avointa keskustelua avoimuudesta meritoitumisesta, jotta tutkimuksen avaaminen näyttäytyisi merkityksellisenä.

Laurealainen avoin toimintakulttuuri on EU-viitekehyksen avoimen oppimisen tutkimus-ulottuvuuden ja Unescon avoimen tieteen suositusluonnoksen avoimen tieteen määritelmän näkökulmasta pitkälle kehittynyt tutkimustuotosten avoimen saatavuuden ja avoimen tutkimusyhteistyön osalta. Kehitysvaiheessa on vielä tutkimustiedon avoimuus, mutta sitä edistetään mm. pitkittäisdatankeruu-pilottien kautta ja hankkeiden aineistonhallintaa avataan siinä määrin kuin se on rahoittajan kannalta mahdollista.  Sen sijaan kansalaistieteen osalta ollaan vielä alkuvaiheessa – vai ollaanko? Laureassa olisikin tarpeen määrittää selkeästi, mitä kansalaistiede tarkoittaa korkeakouluyhteisössämme, jotta ymmärrys sen toteutumisesta olisi kaikilla sama.

Avoimen tieteen osa-alueita kehitetään korkeakouluissa uusien avoimuuden linjausten ja suositusten pohjalta. Laurean uusi palvelukokonaisuus Avoin kulma ja sen verkosto koordinoi ja tukee avoimen toimintakulttuurin kehittymistä Laureassa. Avoin kulma on mukana kansallisen tason linjausten ja suositusten valmistelussa ja tuo linjausten ja suositusten mukaista toimintaa laurealaiseen toimintakulttuuriin.

Artikkelisarja on osa OKM:n rahoittamaa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hanketta. Kirjoittajat toimivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan Oppimisen avoimuus -asiantuntijatyöryhmissä.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101141758
henkilökuva.
Aino Helariutta
aino.helariutta(at)laurea.fi
tietoasiantuntija
henkilökuva.
Minna Fred
minna.fred(at)laurea.fi
lehtori

avoin tiede avoin toimintakulttuuri avoin tutkimus

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu