Esittelemme tässä artikkelissa oppimista ja yhteisöllisyyttä tukevan ympäristön, dialogisen tilan, ja miten se limittyy opiskelijoiden tiedollisen hyvinvoinnin tukemiseen.   Artikkelissa yhdistyy kuraattorin käytännönläheinen, pragmaattinen näkökulma ja kirjaston tiedollinen, teoreettinen näkökulma. Kuraattorina ja tietoasiantuntijana olemme työskennelleet pitkään kampuksella yhdessä ja pyrkineet vaikuttamaan opiskelijoiden hyvinvointiin. Painotamme artikkelissa fyysisten tilojen käyttöä. 

Kuva: Kaisa Puttonen

Johdanto 

Korkeakouluopiskelijoiden oppimistilat ovat vakiintuneen ajattelutavan mukaan saavutettavat fyysiset ja saavutettavat virtuaaliset oppimisympäristöt (Kosunen 2021). Näiden lisäksi korkeakouluissa on dialoginen tila. Sen elementit toteutuvat kirjaston tiloissa, joiden käyttö liittyy tiedolliseen hyvinvointiin. Tässä artikkelissa yhdistämme dialogisen tilan ja tiedollisen hyvinvoinnin. Yhdessä ne mahdollistavat oppimista ja lisäävät hyvinvointia kampuksella.

Aihetta tarkastellaan kuraattorin näkökulmasta, jossa työote on pragmaattinen ja perustuu pitkälti sosiaaliseen havainnointiin kampuksella. Havainnot tukevat tiedollista hyvinvointia.

Kuraattorin havainto:

”Dialogisen mielentilani ydintä on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoja ja muistuttaa heitä toimijuudesta ja toivonkipinästä. Usein pidän avokonttoria kirjaston edustalla. Moikkailen ja kyselen kuulumisia myös avoimissa pienryhmätiloissa. Siinä voi syntyä spontaaneja dialogisia kohtaamisia, sellaista vuorovaikutusta, mitä ei synny silloin, kun ohjaus on oven takana.”

Dialogisten tilojen ja tiedollisen hyvinvoinnin pohdinnalle on tarvetta. Aivotutkijoiden (esimerkiksi Huotilainen & Saarikivi 2020, Huotilainen & Peltonen 2017, 134) mukaan opiskelu- ja työympäristö on vahvasti tietointensiivinen, mikä vähentää opiskelijoiden keskittymiskykyä opintoihin ja vaikuttaa hyvinvointiin.

Mitä ovat dialoginen tila ja tiedollinen hyvinvointi? 

Dialoginen tila muodostuu fyysisestä, ajallisesta, sosiaalisesta, henkisasenteellisesta ja diskursiivisesta tilasta. Siinä korostuu turvallisen ilmapiirin merkitys fyysisessä tilassa, johon ihmiset ovat tasavertaisesti tervetulleita. Kohtaamiset tapahtuvat myönteisessä ilmapiirissä toinen toistaan kunnioittaen. Yhteisön jäsenten kohtaaminen ja keskinäinen inhimillinen vuorovaikutus ovat toiminnan keskiössä. Se on merkityksellistä, koska oppiminen ja toiminta eivät tapahdu kulttuurisesti neutraalissa tilassa, vaan yhteisön jäsenet omalta osaltaan vaikuttavat tilan tunnelmaan ja toiminnan sujuvuuteen. (Arnkill 2020.)

Dialogisen tilan periaatteiden mukaan toimiva tila mahdollistaa ja vahvistaa monimuotoisen korkeakoulumme jäsenten kohtaamisia ja toisiinsa tutustumista. Yhteisömme jäsenet ovat kotoisin eri maailmankolkista, jolloin dialoginen tila voi edistää sopeutumista ja yhteenkuuluvuudentunnetta omaan korkeakouluun niin sanotussa arvottamisneutraalissa tilassa. Myös eri ikäisten ja elämäntilanteissa olevien vuorovaikutus on antoisaa.    

Kuraattorin havainto:

”Seinät ja tekniset laitteet eivät yksinään riitä. Dialogisesti suunnitellut ja toteutetut tilat luovat keskustelevan ja osallistavan ympäristön, joka edistää oppimista, lisää yhdenvertaisuutta ja turvallisuuden tunnetta monimuotoisessa korkeakouluyhteisössä. Tilojen moninaisuuden ymmärrys lisää toiminnan saavutettavuutta, etenkin sosiaalisen hyvinvoinnin ja hyväksyvän ilmapiirin osalta. Dialoginen tila on toimintamalli ja mielentila.”

Laurea-kirjasto tukee opiskelijoita tiedollisen hyvinvoinnin avulla.  Käsite ankkuroituu kirjaston ydintehtävään. Tehtävä on mahdollistaa opiskelijoiden pääsy tietoon ilman, että kognitiivinen kuorma kasvaa sekä tarjota ohjausta, vuorovaikutusta ja turvalliset tilat. Näitä tarjoamalla luomme olosuhteet, jotka vaikuttavat myönteisesti oppimiskokemukseen ja sitä kautta koettuun tiedolliseen hyvinvointiin. Tiedollinen hyvinvointi on hyvän olon ja onnellisuuden tila, jossa tiedontarve on tyydytetty, tarvittava tieto löydetty ja käytetty. Tiedollinen hyvinvointi kuuluu sekä fyysiseen että virtuaaliseen tilaan. (Puttonen 2024, Lahtinen 2024.) Siihen sisältyvät myös informaatiolukutaito ja kyky hallita tiedontulvaa. Rauhallinen ja aistiystävällinen tunnelma kirjastossa vahvistaa tiedollista hyvinvointia.

Kuraattorin havainto:

”Kirjasto on opiskelijoille korkeakoulun turvallinen tila, kuin mummolaan tulisi.  Kirjastossa opiskelijat kokevat olevansa yhdenvertaisia. Opiskeluhyvinvoinnin kulmasta pohdittuna, dialogisten tilojen ja tiedollisen hyvinvoinnin moninaisuuden ymmärrys lisää opiskelijoiden onnistumisen tunnetta. Opiskelijat uskaltavat jutella asioistaan, kysyä neuvoa, yrittää ja erehtyä.  Kun ihmiset rentoutuvat, tuntevat olevansa turvassa, oppiminenkin on sujuvampaa.”

Tilat – yksin ja yhdessä 

Yhteisön hyvinvoinnissa on oleellista, että opiskelijoilla on käytössään vaihtoehtoisia oppimiseen ja palautumiseen soveltuvia tiloja. Yhdelle se on rauhoittumiseen tarkoitettu hiljainen huone, toiselle se on kampusparkin yleiset tilat, kolmannelle kirjastontilat.  Dialogisen tila-ajattelun mukaan opiskelijoille on viisasta tarjota tiloja eri mielentilojen mukaan päivän aikana, olkoon rentouttavia ja virikkeellisiä vaihtoehtoja sekä tiloja itsenäiseen- ja ryhmätyöskentelyyn.

Opiskelijat käyttävät kirjastotilaa kahdella tavalla stressin vähentämiseksi. Ongelmanratkaisu-malli (problem-focused coping) on tavoitteellinen. Opiskelijat tulevat kirjastotilaan, kun tehtäviä on saatava tehtyä. Kirjastoympäristö kannustaa opiskelemaan ja siellä pystyy keskittymään. Tämä pätee niin yksilöön kuin ryhmiin, joiden yhteinen fokus on opiskella yhdessä kirjastotilassa. Opiskelijat myös tietävät, että tilasta löytyy tarvittavaa tietoa ja apua kirjaston henkilökunnalta tai muilta opiskelijoilta. (Johnson 2023.) 

Toinen tapa käyttää kirjastotilaa stressin vähentämisessä perustuu tunteisiin (emotion-based-coping). Silloin käyttö on ei-akateemista ja tilaan tullaan rentoutumaan, päästämään opiskelusta irti hetkeksi, löytämään elämyksiä. Siellä voi vuorovaikuttaa ja viettää aikaa muiden kanssa, hengailla. On erittäin tärkeää, että kirjastotila tarjoaa erilaisia tiloja, joissa opiskelija oman senhetkisen mielentilansa mukaan voi olla stressittä. Opiskelijoiden kokemus kirjastosta tilana kuuluu tiedolliseen hyvinvointiin.  (Johnson 2023, Puttonen 2024.) 

Rauhallista, virikkeetöntä ja aistiärsykkeetöntä ympäristöä tarvitaan, koska aivotutkijoiden (Huotilainen & Saarikivi 2018, Aulankoski 2022) mukaan, nykyihmisen kognitiiviset taidot eli ajatustyö opiskelussa ja työelämässä ovat ajoittain stressaavia.  Aivot, toiminnanohjauksen keskus, on koetuksella käsitellessään eri lähteistä nopeasti virtaavaa informaatiota. Opiskelijat ovat jatkuvasti tilanteessa, jossa joutuvat tietoisesti välttämään turhaa tai haitallista tietoa samalla kun etsivät luotettavaa tietoa. Ilman taitoa hallita tilannetta, he kokevat informaatioähkyä ja kuormitusta. Informaatiolukutaitoisella opiskelijalla on kyky ajatella kriittisesti ja tehdä harkittuja päätöksiä löytämänsä tiedon suhteen, jolloin informaatioresilienssi vahvistuu. Tämä puolestaan vahvistaa tiedollista hyvinvointia. (Matersja 2025, Kisilowska-Szurminska 2025.)

Kuraattorin havainto:

”Ärsykeympäristön rajaaminen ja nollaaminen ovat opittavia taitoja. Opiskelijat hallitsevat ympäristön viriketulvaa hakeutumalla hiljaisiin tiloihin, joissa ei ole melua eikä kovaa puhetta. Kirjaston ohjaus ja tilat, pienryhmätilat ja yleiset tilat, antavat opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä työskentelyyn: hiljaisuus on merkittävä rauhoittava dialogisten tilojen ja tiedollisen hyvinvoinnin elementti. Kirjaston toiminnan periaatteita voisi helposti soveltaa kampuksen muihin oppimistiloihin.”

Kirjastotila koetaan kodinomaiseksi ja turvalliseksi paikaksi, mihin jokainen on tervetullut omana itsenään. Kirjastotilat on tunnistettu kolmanneksi tilaksi, tilaksi kodin ja opetustilojen välissä, jossa tapahtuu myös epämuodollista oppimista yksin ja ryhmässä. Sosiaalinen vuorovaikutus on läsnä, vaikka opiskelija opiskelisi yksin. Ympärillä olevat muut opiskelijat koetaan vertaisiksi. Tietoisuus siitä, että muut ovat samassa tilanteessa kannustaa omaa tekemistä. Ilmapiiriä voi luonnehtia ”ollaan samassa veneessä” opiskeluilmapiiriksi. Myös fyysisen kokoelman näkeminen vaikuttaa myönteisesti opiskeluun. Vaikka opiskelijat eivät käyttäisi kirjoja, he kokevat olevansa helposti saavutettavan tiedon keskellä ja oppineisuuden ympäristössä. (Cox 2017, Samo & Agcito 2024.)

Tiedollinen hyvinvointi kirjastotilassa ja vuorovaikutus dialogisessa tilassa kuuluvat kaikille. Kirjastotilan monipuolinen käyttö on etenkin kansainvälisten opiskelijoiden suosiossa. Monimuotoisessa korkeakouluyhteisössämme opiskelee ja työskentelee ihmisiä kymmenistä eri kulttuureista.  Arnkilin (2020, 124) mukaan monikulttuuristen ryhmien ohjaus vaatii dialogisten taitojen ja dialogisten tilojen osaamista, kulttuuritaustojen ymmärrystä ja soveltamista työskentelyyn. Sosiaalisen havainnoinnin perusteella voi kehittää ja täsmentää ryhmille sopivia ohjausmenetelmiä, osaltaan edistää opiskelijoiden kotoutumista ja osallisuutta monimuotoisessayhteisössä.

Yhteistyö erilaisissa tiloissa lisää opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta 

Olemme tehneet opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä, jossa yhdistyy kummankin ammatillinen asiantuntijuus. Olemme hyödyntäneet kirjaston fyysisiä tiloja ja dialogisen tilan periaatteita.  Seuraavassa esimerkkejä yhteistyöstämme.

Vuodesta 2022 kirjastossa on ollut buffét kuraattorin pitämien stressinhallintakurssien yhteydessä. Siinä kirjastoon laitetaan tarjolle eri näkökulmista hyvinvointia käsitteleviä kirjoja ”buffétpöytään”. Opiskelijat valikoivat tietoasiantuntijan kanssa itselleen niistä mieluisan ja saavat halutessaan lisää vinkkejä. Tämän jälkeen opiskelijat esittelevät lukemansa ja keskustelevat yhdessä kuraattorin johdolla. Stressikurssien tuotoksena syntyneet valokuvat ovat olleet kirjastossa esillä. Opiskelijat kokevat luottamusta vuorovaikutuksessa, vaikka aihe on henkilökohtainen.

Olemme esitelleet opiskelijoille rinnakkain pop-upeissa kirjaston tiloissa, kuinka tuemme omalla ammatillisella osaamisellamme hyvinvointia. Pop-upeja järjestetään valtakunnallisina teemapäivinä, kuten Saavutettavuuspäivä, Luki-viikko ja Opiskelijoiden mielenterveysviikko. Olemme myös järjestäneet tapahtumia kirjastossa tavoitteena antaa tilaa erilaisille kohtaamisille.   

Kuraattorin havainto:

“Yhteistyömme alkaa ja pelaa intuitiivisesti, olipa kyseessä Kalevalanpäivän tapahtuma tai monikulttuurisuuspäivä. Dialoginen vuorovaikutus ja ohjaus on työmme kovinta ydintä.   Dialogisen tilan periaatteet ovat tiedostamattomasti olleet työskentelymme lanka, sillä lähtökohtaisesti ymmärrämme monimuotoisen kampuksen kulttuurikirjon ja opiskelijoiden erilaiset taustat ja tarpeet. Tiedollisen hyvinvoinnin ymmärtäminen kuuluu oleellisesti kokonaisuuteen.” 

Keskustelun avaus kehittämistarpeista

Kirjaston ja kuraattorin havainnot sekä toimivat käytännöt voidaan soveltaa eri kampustiloihin. Aikaisempien käytäntöjen hyödyntäminen yhdessä kampustoimijoiden kanssa voi luoda uutta ajattelua ja päivettyjä toimintoja. Hyvien käytäntöjen jakamiselle, keskustelulle ja ideoiden kirjaamiselle tulisi olla paikka ja tila. Dialogisen tilan ajattelutavan mukaan voidaan pohtia, kuinka yhteisön jäsenten kanssa pyritään suunnitelmallisesti kehittämään yhteistoimintaa, tavoitteena yhteinen ymmärrys järjestelyistä ja ohjaustilanteista. (Arnkil & Seikkula 2014, 202–206, 209.)

Dialogisen tilan ja siihen liittyvän tiedollisen hyvinvoinnin konseptointi ja toteuttaminen on melko kevyt prosessi, kunhan nämä hyvät, yhdessä toteutetut käytännöt ja niistä saatava hyöty nähdään uusissa yhteyksissä.

Lähteet

• Arnkil, E. 2020. Kunnioittava ja toivoa herättävä kohtaaminen. Ennakointidialogin vetäjien käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Arnkil, E. & Seikkula, J. 2014. ”Nehän kuunteli meitä!”: dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Teema 23.  Juvens Print – Suomen yliopistopaino Oy.
• Aulankoski, S. 2022. Tietotyön taidot: teoriaa ja tehtäviä sujuvan työskentelyn tueksi. Helsinki: Duodecim. 
• Cox, A.M. 2018. Space and embodiment in informal learning. Higher Education 75, 1077-1090. 
• Johnson, B. 2023. Using the physical academic library to cope with stress. Journal Library Outreach and Engagement 3, 35-49. 
• Huotilainen, M. & Peltonen, L. 2017. Tunne aivosi.  Helsinki: Otava.
• Huotilainen, M. & Saarikivi, K. 2018. Aivot työssä. Helsinki: Otava.  
• Kisilowska-Szurminska. 2025. From information resilience to information well-being: A concept for communication and information studies.  Roczniki nauk spolecznych, 27-41. 
• Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. 
• Lahtinen, H. 2024. Korkeakouluyhteisön tiedollinen hyvinvointi pulppuaa tietomaisemassa. Kreodi 3. 
• Materska, K. 2025. The concept of information well-being in the context of information threats.  In Issues in Information Science, 1A(125A), 9-23.  
• Puttonen, K. 2024. Opiskelijahyvinvoinnista tiedolliseen hyvinvointiin. Kreodi 3. 
• Samo, S. & Agcito, M.R. 2024. Library support: Implication on student well-being. British Journal of Multidisciplinary and Advanced Studies, 2, 1-17.