Korona-aika on lisännyt opintojen etenemisen ja opiskeluhyvinvoinnin haasteita. Tässä artikkelissa esitellään yleisiä opiskelun vaiheita, joissa on vaarana, että opiskelijan eteneminen hidastuu tai jopa keskeytyy. Näitä vaiheita kutsumme tässä artikkelissa putoamispisteiksi. Esittelemme myös erilaisia tukimuotoja ja interventioita, joita näihin kyseisiin tilanteisiin olemme toteuttaneet tai voisimme jatkossa kokeilla opiskelijan tueksi. Tunnistetut putoamispisteet liittyvät lukuvuosi-ilmoittautumiseen, opintojen etenemiseen sekä ns. portinvartijaopintoihin (ks. myös Väisänen & Nykänen 2022).

Putoamispisteitä tunnistettiin syksyllä 2020 Haaga-Helian Voimaa- ja Laurean Hali -hankkeiden kanssa OMA OTE –hankkeen organisoimassa työpajassa, jossa tarkasteltiin yhdessä, missä eri opintojen vaiheissa opiskelija on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön antama hankerahoitus antanut Laurealle mahdollisuuden kehittää uusia tukitoimia, joissa opiskelijoiden vaikeuksia pyritään estämään etsivän toiminnan keinoin (ks. Martikainen, Nykänen, Mäkelä & Aho 2021; Nykänen, Pyykkö, Viitala & Martikainen 2022; Hämäläinen, Martikainen, Nykänen, Pyykkö & Viitala 2022). Nyt vuonna 2022 kehitystyötä tehdään Koppi! Korona-ajan opinnot valmiiksi opiskelijalähtöisellä ohjauksella ja Poikkeamon tuella –hankkeessa (ks. Nykänen, Nurkka & Wilén 2022).

Lukuvuosi-ilmoittautumiseen liittyvät esteet

Opiskelijan näkökulmasta uudelle lukukaudelle ilmoittautumiseen liittyy tunnistettuja mahdollisia putoamispisteitä, joita ovat:

• lukuvuodelle ilmoittautuminen
• kansainvälisen opiskelijan lukuvuosimaksun maksamatta jättäminen
• poissaolleen opiskelijan uudelleen läsnä olevaksi ilmoittautuminen
• eroaminen

Lukuvuosi-ilmoittautumisen aikana tavoite on, että opiskelija tietoisesti päättää olla joko läsnä oleva tai poissa oleva opiskelija. Jos lukuvuosi-ilmoittautumisen unohtaa tehdä, opiskelija todetaan eronneeksi. Tällöin opiskelijan on kuitenkin mahdollista hakea opinto-oikeuden palautusta, mutta se on maksullista.

Lukuvuosi-ilmoittautumisen aikaan opiskelija voi myös kriittisesti pohtia opintojensa jatkoa. Osalla opiskelijoista opinto-oikeus on päättymässä, mihin liittyy harkinnanvaraisen lisäajan hakeminen tai sen läpikäynti, miten opintoja voisi edelleen jatkaa, vaikka opiskeluoikeus korkeakoulussa on päättymässä. Opiskelija saattaa tarvita tietoa päätöksensä tueksi ja siksi opiskelijaan on hyvä olla yhteydessä tilanteessa, jossa lukukausi-ilmoittautuminen on tekemättä.

Aikaisemmin korkeakoulussa läsnä oleminen oli käytännössä ilmaista. Vuodesta 2021 alkaen myös läsnä olevat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat velvoitettuja maksamaan korkeakouluopiskelijan terveydenhuoltomaksun. Tämäkin saattaa vaikuttaa opiskelijan päätökseen ilmoittautuuko hän läsnä olevaksi vai poissa olevaksi.

Lukuvuodelle ilmoittautumiseen liittyvien ohjaustarpeiden tukemiseksi siirsimme Laureassa lukuvuodelle ilmoittautumista aiempaa aikaisemmaksi keväällä 2022. Ilmoittautuminen ajoittui huhtikuuhun. Tämä mahdollisti Koppi!-hankkeen puitteissa etsivän toiminnan, jota toteutettiin Poikkeamon toimesta: lukuvuodelle ilmoittautumattomia opiskelijoita, joilla opintojen eteneminen oli hidastunut  lähestyttiin tekstiviestein, sähköpostitse tai puhelimitse.

Kansainvälisten opiskelijoiden osalta lukuvuosimaksun maksamatta jättäminen voi olla merkki ohjaustarpeesta. Taloudelliset haasteet voivat olla vaikeita ratkaista, mutta niihinkin voi löytyä uusia ideoita yhdessä keskustelemalla. Ratkaisuna voi joissain tapauksissa toimia välivuosi opinnoista.

Poissa olevien opiskelijoiden osalta tulee varmistaa heidän hakeutumisensa ohjaukseen hyvissä ajoin ennen opintojen alkua, koska pääasiallinen ilmoittautuminen opintoihin on edellisen lukukauden lopulla. Ohjauksella voidaan varmistaa, että jos opetussuunnitelma on muuttunut, opiskelijan henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla olevia opintoja edelleen järjestetään. Hankkeen puitteissa lähetimme poissaoleville tekstiviestin, jossa oli linkki verkkosivulle, johon oli koottu ohjeita opintojen pariin palaamisesta.

Eronneen opiskelijan osalta voidaan tiedustella päätökseen johtanutta syytä. Aina eroaminen ei edes olisi ollut tarpeellista, vaan esimerkiksi poissa olevaksi ilmoittautuminen olisi saattanut olla parempi vaihtoehto.

Opintojen etenemisen esteet

Opintojen etenemiseen liittyviä putoamispisteitä ovat seuraavat:

• opinnot eivät ole edenneet tavoitteen mukaisesti
• opiskelija on valmistumisvaiheessa, mutta jäljellä olevat opinnot tai opinnäytetyö roikkuvat tai ovat vaarassa jäädä kesken
• ilmoittautumiset opintoihin ovat jääneet tekemättä
• henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPS) vaatisi päivitystä

Opintojen tavoitteellisen etenemisen rajana voidaan laskennallisesti pitää sitä, että opiskelija suorittaa vähintään 23 opintopistettä lukukaudessa. Tällöin opiskelija valmistuu vuoden lisäajan puitteissa, joka hänelle myönnetään automaattisesti opintoihin. Opintojen hitaamman etenemisen taustalla voi olla monia syitä, kuten töissä käynti, perhesyyt tai terveydelliset ongelmat. Tästä syystä tilastoihin perustuvat opinnoissaan viivästyneisiin opiskelijoihin yhteydenotot voivat auttaa löytämään tuen tarpeessa olevia opiskelijoita.

Opintojen valmistumisvaiheessa on tärkeä tarkistaa, että opiskelijalle ei ole suorittamatta enää pakollisia opintoja ja että opinnäytetyö etenee. Ohjauksellista tukea voidaan tarjota puuttuvien suoritusten räätälöintiin, jotta opinnot eivät viivästy siksi, että opinto on seuraavan kerran tarjolla vasta puolen vuoden kuluttua.

Opintoihin ilmoittautumiseen voi liittyä monenlaisia haasteita: muistaako opiskelija ilmoittautua, löytääkö hän sopivan opinnon sekä hyväksytäänkö hänet opintojaksolle mukaan.  Muistamista voidaan tukea tiedottaen ja sopivien opintojen löytämistä tukipajoin. Etsivän toiminnan puitteissa tietoa siitä, että opiskelijan ilmoittautuminen on hylätty, voidaan käyttää hyväksi. Tällöin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijalla ei ole kertymässä ilmoittautumisten perusteella niin paljoa opintopisteitä kuin opintojen eteneminen edellyttäisi. Tutustumalla opiskelijan opintotietoihin voidaan saada kuva siitä, johtuuko tilanne esimerkiksi opinnäytetyövaiheesta vai onko havaittavissa opintoihin liittyviä haasteita kuten keskeytettyjä opintoja tai hylättyjä opintosuorituksia. Etsivän toiminnan puitteissa on jopa käynyt ilmi, että opintoihin ei ole kehdattu enää ilmoittautua, mikäli edistymistä ei ole tapahtunut. Nämä opiskelijat ovat olleet huojentuneita, kun heihin on oltu yhteydessä ja keskusteltu tilanteesta heidän kanssaan. Heistä välitetään vieläkin etenemisen takkuisuudesta huolimatta.

Tieto opiskelijan HOPSin tilasta on yksi tilastoista löytyvä informaationlähde, jota voidaan käyttää hyväksi etsivässä työssä sekä vinkkinä siitä, kuka on lisätuen tarpeessa. Jos opiskelija ei ole ollenkaan suunnitellut opintojaan tai hän on valinnut HOPSilleen opintoja ylenmäärin, hänet voidaan ohjata työpajaan, mitä hankkeessa pilotoitiin, tai henkilökohtaiseen ohjaukseen tilanteen korjaamiseksi.

Portinvartijaopintoja ovat ruotsin kieli, työharjoittelu ja opinnäytetyö

Osalla opiskelijoista opintojen eteneminen vaarantuu siksi, että tietyt kriittiset opinnot eivät edisty tai opiskelijalla on ylipäänsä ongelmia päästä alkuun niiden kanssa. Tällaisia ns. portinvartijaopintoja ovat yleisesti harjoittelu, opinnäytetyö sekä pakolliset ruotsin opinnot.

Harjoittelupaikan löytäminen on erityisen haastavaa niille opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea. Myös muilla opiskelijoilla, esimerkiksi tradenomiksi opiskelevilla, saattaa olla vaikeuksia löytää harjoittelupaikka. Harjoittelu pitää saada suoritettua, jotta valmistuminen on mahdollista. Niitä opiskelijoita, joilla harjoittelu puuttuu, voitaisiin kutsua erillisiin tukipajoihin, ettei se muodostu esteeksi valmistumiselle. Joskus myös sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla esteenä harjoittelupaikan löytämiselle. Osa opiskelijoista hyötyisi tukitoimista, jossa harjoittelu aloitetaan tuettuna. Esimerkiksi yhteiset käynnit harjoittelupaikalla voisivat toimia riittävänä tukena.

Opintojen valmistumisvaiheessa opinnäytetyön aloittamisen vaikeus voi viivästyttää opintoja tai johtaa lopulta jopa opintojen keskeytymiseen. Opinnäytetyö saattaa pelottaa. Laureassa tehdään paljon ryhmätöitä ja opinnäytetyö saattaa olla ensimmäinen isompi työ, jonka opiskelija tekee itsenäisesti. Hankaluutensa voi olla myös aiheen puuttuminen tai yhteistyökumppanin löytyminen. Kaikkiin edellä mainittuihin kognitiivisiin ja käytännön esteisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi infotilaisuuksia tai työpajoja järjestämällä, jolloin prosessi ja eri tavat toteuttaa opinnäytetyö tulevat tutuksi.

Osalla opiskelijoista on lisäksi epävarmuutta laajojen tietotekstien kirjoittamisesta ja mahdollisista kielioppivirheistä. Näissä tilanteissa apuna voisivat olla tekstinkäsittelyohjelmien korjaavien työkalujen haltuun ottaminen, mutta ennen kaikkea säännöllisen ohjauksen tarjoaminen.

On myös tapauksia, joissa valmistuminen on hankaloitunut sen takia, että ruotsin kielen pakolliset opinnot ovat suorittamatta. Opiskelija on saattanut yrittää läpäistä ruotsin opinnot moneen kertaan. Jossain vaiheessa tuleekin vastaan piste, jossa täytyisi käydä ohjauksellinen keskustelu siitä, täytyykö opiskelija vapauttaa ruotsin kielen opinnoista. Koska tähän päätökseen liittyy myös sen sopiminen, minkä opinnon opiskelija tekee korvaavana opintona, tätä päätöstä ei tulisi jättää opintojen loppuun. Toinen uhkakuva on se, että opiskelija siirtää ruotsin opinnon aloittamista heikon osaamisensa takia ja opintoaika ei riitäkään opinnon läpäisyyn. Apua haetaan usein lopulta erityisopettajalta. Tilastoista olisi erotettavissa ne opiskelijat, joilla on useita keskeytyksiä tai hylättyjä suorituksia ruotsista tai joilla opinto on vielä aloittamatta, mutta opiskeluaika loppumassa. Heille voisi tarjota erityistukea tähän haasteeseen. Tukitoimin olisi tärkeää helpottaa opiskelijan stressiä ja pelkoa siitä, että tutkintotodistuksen saaminen jää kiinni ruotsin kielen opinnosta.

Lopuksi

Nämä olivat näkökulmia siihen, mihin opintopolun vaiheisiin Laureassa saattaa liittyä erityinen riski opintojen keskeytymiseen tai viivästymiseen, sekä alustavaa pohdintaa, miten tietoa voi ja tulisi hyödyntää ohjaustyössä. Tämän lisäksi opiskelijan elämässä ja terveydessä ja työtilanteessa aiheutuneet muutokset voivat johtaa opintojen keskeyttämiseen ja putoamisriskiin. Aina kun opiskelijan opinnot keskeytyvät on myös vaarana, ettei hän palaa koulun penkille.

Lähteet:

• Hämäläinen, K., Martikainen S., Nykänen A., Pyykkö M. & Viitala M. 2022. Vastaako opiskelija tuntemattomalle? Ohjauskokemuksia etsivän työn toimijoilta opinnoissaan viivästyneiden kontaktoinnista puhelimitse ja Teamsillä. Laurea Journal. Haettu 29.8.2022. https://journal.laurea.fi/vastaako-opiskelija-tuntemattomalle-ohjauskokemuksia-etsivan-tyon-toimijoilta-opinnoissaan-viivastyneiden-kontaktoinnista-puhelimitse-ja-teamsilla
• Martikainen S., Nykänen A., Mäkelä E. & Aho P., 2021. Kokemuksia tekstiviestiin perustuvasta etsivästä toiminnasta opiskelijoiden opintojen edistymisen tueksi. Laurea Journal. Haettu 29.8.2022. https://journal.laurea.fi/kokemuksia-tekstiviestiin-perustuvasta-etsivasta-toiminnasta-opiskelijoiden-opintojen-edistymisen-tueksi
• Nykänen, A. Nurkka, P. & Wilén M. 2022. Hankkeessa otettiin koppi erityistukea tarvitsevista opiskelijoista. Laurea Journal. Haettu 16.11.2022. https://journal.laurea.fi/hankkeessa-otettiin-koppi-erityistukea-tarvitsevista-opiskelijoista
• Nykänen A., Pyykkö M., Viitala M. & Martikainen S. 2022. Opintopsykologin sähköpostista apua opinnoissaan viivästyneiden aktivointiin? Kokemuksia etsivän toiminnan kokeiluista. Laurea Journal. Haettu 29.8.2022. https://journal.laurea.fi/opintopsykologin-sahkopostista-apua-opinnoissaan-viivastyneiden-aktivointiin-kokemuksia-etsivan-toiminnan-kokeiluista
• Väisänen, H. & Nykänen A. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi ja ohjaus. Xamk podcast Putoamispisteet korkeakoulussa. Haettu 16.11.2022. https://soundcloud.com/xamkpodcast/sets/koho