”Me ollaan jatkuvassa muutoksessa” on usein kuultu sanonta. Muutoksen konkreettinen toteuttaminen vie aikaa ja on vaikeaa huomata, milloin muutos sitten todella tapahtuu. Tarpeita uusiin muutoksiin ilmenee jatkuvasti; muutoksen kohde muuttuu ja karkaa koko ajan käsistä. Näin pitää ollakin, jos kerran olemme jatkuvassa muutoksessa. Opetus suuntautuu yleensä tulevaisuuteen. Sen odotetaan vastaavan tulevaisuuden muutostarpeisiin ja erityisesti työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Laurean PEDA-toimijat pohtivat pedagogisissa aamuissa opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden integraation (TKIO) mahdollistamaa oppimista ja muutosta. PEDA-toimijat ovat opetus- sekä tutkimus- ja kehittämishenkilökuntaa, jotka esittelevät opetukseen integroituja tutkimus- ja kehittämishankkeita koko henkilökunnalle kerran kuussa pedagogisissa aamuissa Teamsin välityksellä.
Kuva: Shock / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Ammattikorkeakouluilla on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotehtävä (TKI) suhteessa työelämään. Learning by Developing (LbD) oppimismallin mukaisesti tutkimus- ja kehittämishankkeiden liittäminen opintojaksoille on rakenne, jossa muutoksia voidaan edistää korkeakoulun pedagogiikan, opetuksen ja työelämäoppimisen näkökulmasta. Koulutusorganisaation tulevaisuustietoisuus on tärkeää ja siinä auttavat hyvät työelämäyhteydet. Työssä tapahtuviin haasteisiin ja muutoksiin paneudutaan opintojaksoilla, projekteissa ja ulkoisesti rahoitetuissa TKI-hankkeissa.
Muutos on yhdessä oppimista
Mikael Seppälä haastoi pohtimaan LbD:n ulottumista TKI-hankkeiden ekosysteemeissä yhteistoiminnalliseen kehittämiseen ja toimintaan. Samalla kun tavoitellaan muutosta (transformaatio), tulisi pohtia, miten yksilöt voidaan valjastaa kohti yhteistä toimijuutta (Seppälä 2022). Hänen mukaansa yksittäisten projektien toteuttamisesta tulisi päästä laajempien hankekokonaisuuksien toteuttamiseen, jolloin useat samansuuntaiset innovaatiot toisivat mukanaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, miten muodostetaan sellaisia ekosysteemejä, joissa on monenlaista osaamista. Käytäntöhän on ammattikorkeakoulun työkenttä, joka muodostaa monenlaisen osaamisen ekosysteemin. On tärkeää siis tehdä sitä, mitä osataan, mutta on myös hyvä huomata, mitä ei osata ja hankkia sellaista osaamista mukaan, jonka avulla muutosta voidaan viedä haluttuun suuntaan.
Virpi Lundin ja Soile Juujärven mukaan Yhteisöpajojen menetelmän avulla voidaan käynnistää muutokseen johtava oppimisprosessi, jossa monenlaiset toimijat, kuten oppilaitokset, organisaatiot ja opiskelijat kohtaavat TKIO-työskentelyssä. Suunniteltu interventio tukee osallistujia kestävien muutosten (change) aikaansaamiseen omassa toiminnassa tarjoamalla välineitä ongelmien ratkaisuihin. Yhteisöpajat mahdollistavat alueellisten toimijoiden yhteistyön rakentamisen. Muutostyöhön tarvitaan osallistujia, jotka ovat perehtyneitä johonkin asiaan, joilla on käytännön kokemusta asiasta ja jotka ottavat tilanteen vakavasti. He pystyvät analysoimaan ja käsitteellistämään käytännössä kohdattuja haasteita, minkä seurauksena tilanne aletaan nähdä systeemisenä ongelmana yhteiskunnassa ja johon syntyy muutostarve. Ongelman ratkaiseminen puolestaan edellyttää eri tasoilla toimivien tahojen kollektiivista toimijuutta ja oppimista. Onkin tärkeää löytää ihmisiä, joilla on ensikäden tietoa toiminnan kohteena olevasta jännitteisestä asiasta ja yhteydet sellaisiin tahoihin, joiden avulla ongelmat voidaan ratkaista. Nämä tahot, kuten kansallisen, kaupunkien, järjestöjen ja ruohonjuuritason toimijat voivat ratkoa suunnitellun intervention avulla kollektiivisesti yhteisen toiminnan esteenä olevia ristiriitoja ekspansiivisesti ja saada aikaan kestäviä muutoksia (kts. Lund & Juujärvi 2023).
Muutoksen työstämiseen tarvitaan yhteinen tila
Living Labit ovat eläviä laboratorioita, jotka haastavat opiskelijat ratkaisemaan aitoja työelämän ongelmia, oppimaan niistä ja kehittämään asiakkaita voimaannuttavia käytäntöjä. Yhteisöllinen oppiminen on välttämätöntä innovaatiojärjestelmien kehittymiselle. Tieto syntyy moniäänisessä vuoropuhelussa, joka edistää yksilöiden ja organisaatioiden oppimista ja muutosta. Living Labit ovat aitoja kehitysympäristöjä, joissa edistetään luovuutta, monipuolista oppimista sekä näkyvyyttä kestävän kehityksen, teknologisten, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden välillä. Ne synnyttävät käytäntöön perustuvia innovaatioita ja tukevat ideoiden nopeaa kokeilua.
Heidi Wallinin mukaan Kiertotalous Living Labiin on koottu kiertotalouteen liittyvä koulutus, tutkimus ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen (Laurea 2024). Se toimii yhteistyöalustana sekä oppimis- ja kehittämisympäristönä opiskelijoille, opettajille, henkilöstölle, kumppaneille ja kansainvälisille verkostoille kampuksella sekä verkossa. Living Lab tarjoaa opiskelijoille ympäristön, jossa TKIO mahdollistuu tarjoten kiertotalouteen liittyviä opintojaksoja ja oppimissisältöjä, kehittämis- ja opinnäytetyöprojekteja sekä yhdistämällä tiedon ja tutkimuksen organisaatioiden kehittämiseen.
Emilia Risu kertoi kuntatoimijoiden, opetuksen ja opiskelijoiden kohtaamisesta kuntalähtöisessä Living Labissa, joka on hyvä alusta TKIO-työskentelyyn (Risu & Sitomaniemi 2023). Hän kertoi hankkeesta, jossa on kehitetty maaseudun yritystoiminnan kehittämistä palveleva Lyckan-innovaatioalusta Lapinjärvellä. Tässä tulevaisuushubissa pyritään muutoksiin, jotka vahvistavat kestävää yrittämistä maaseudulla. Tulevaisuus- ja ennakointitaidot jalkautettiin paremmin yritysten saataville, koottiin yhteistyöverkosto, yhdistettiin toimijoita biokiertotaloudesta, matkailusta ja luovilta aloilta.
Muutokseen pyritään myös henkilöstön täydennyskoulutuksilla, jotka kohdentuvat työelämän määrittelemään muutostarpeeseen. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen henkilöstölle suunnatussa täydennyskoulutuksessa henkilöstö kehittää ja vahvistaa käytännön digitaitoja osana omaa työtään (Pohjasniemi & Merimaa 2024). Koulutuksessa tieto- ja viestintäteknologian, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen taitoja ja osaamista opettava Pirjo Pohjasniemi kertoo, että koulutuksen aikana työpaikkojen digisuunnitelmat konkretisoituvat arjen toiminnaksi.
Oppimateriaaleihin ja opetukseen liittyvä yhdenvertaisuus muuttaa opettajan työtä. Terhi Kärpäsen ja Kaisa Puttosen johtamat saavutettavuustyöpajat opetushenkilöstölle lisäävät tietoa ja osaamista oppimateriaalien saavutettavuudesta ja siihen liittyvän lainsäädännöstä, esimerkiksi verkko-opintomateriaalien rakentamisessa (Kärpänen, Loikkanen & Puttonen 2023). Saavutettavuusvaatimusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta pystymme tuottamaan erilaisia oppijoita tukevaa opetusmateriaalia.
Muutos syntyy yhdessä tekemällä
Muutokseen tarvitaan aika, tila, tarve ja osaavat ihmiset. Muutos ei synny yksin tekemällä, vaan siihen tarvitaan kollektiivinen ymmärrys muutoksen kohteesta ja paljon yhdessä tekemistä. Laurea-ammattikorkeakoulussa jatkuvaan muutokseen vastataan työelämän kanssa yhdessä opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen integraatiolla. Työelämän muutokset ovat laajoja ja jatkuvia, joihin vastaaminen tehostuu, jos useat organisaatiot toimivat samaan suuntaan samaan aikaan.
Koulutuksessa, opetuksessa, oppimisessa ja työelämässä tapahtuvaa muutosta voidaan tutkia 3AMK toimijoiden, Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian kanssa yhdessä. Työelämän suuret muutokset, kuten digitalisaatio, vihreä siirtymä, väestömuutokset ja hyvinvointiyhteiskunnan haasteet, vaikuttavat kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun koulutukseen ja pedagogiikkaan. 3AMK:n ammattipedagogisen tutkimus- ja kehittämiskampuksen toimijoiden tavoitteena on tukea opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja uudistumista osana 3AMK-yhteisöä (Lund, Laine & Kunnari 2023). Kampus kokoaa ammattipedagogiikan tutkimus- ja kehittämistyöstä kiinnostuneita henkilöitä yhteen, jolloin on mahdollista tuoda esiin uutta, monipuolista ja monitieteistä näkökulmaa ja uudenlaisia avauksia pedagogiikkaan. Näin voidaan hyödyntää omaa ja toisten osaamista ja viedä muutosta haluttuun suuntaan. 3AMK on ekosysteemi, jossa on monenlaista osaamista ja sen voi valjastaa kohti yhteistä toimijuutta muutokseen vastaamisessa.
Taulukko 1. PEDA-aamujen TKI-hankkeiden esiintyjät materiaaleineen.
Lähteet
- Kärpänen, T., Loikkanen, O. & Puttonen, K. 2023. Oppiminen kuuluu kaikille -työkirja. Oppiminen kuuluu kaikille -työkirja (theseus.fi)
- Laurea. 2023. Kiertotalous Living Lab. Laurea Kiertotalous Living Lab – Laurea-ammattikorkeakoulu
- Lund, V. & Juujärvi, S. 2023. Monipaikkaisen digituen ristiriidat ja ekspansiivinen oppiminen yhteisöpajoissa. Kasvatus 54(3), 221–236.
- Lund, V., Laine, P. & Kunnari, I. 2023. Ammattipedagoginen tutkiminen ja kehittäminen – mitä se voisi olla? Ammattipedagoginen tutkiminen ja kehittäminen – mitä se voisi olla? | Laurea Journal
- Pohjasniemi, P. & Merimaa, M. 2024. Kohti uusia monilukutaitoja – varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digitaalinen osaaminen (julkaisuprosessissa). Laurea Julkaisut.
- Risu, E. & Sitomaniemi, S. 2023. Kuntalähtöisen Living Lab -toiminnan käsikirja pienille kunnille. Tulevaisuuden elävää maaseutua rakentamassa. Theseus.
- Seppälä, M. 2022. Transformatiivisten kyvykkyyksien kehittäminen ekosysteemisenä oppimisena. Theseus.
