Kansallisessa dialogissa vankilaturvallisuuden kannalta keskeisiä elementtejä ovat yhteisöllisyys ja osallistuminen. Ne tarjoavat vangeille mahdollisuuksia rakentaa uusia suhteita ja saada tukea kuntoutumiseen. Samalla tämä tukee vankilaturvallisuutta ja edesauttaa vankeja valmistautumaan elämään laitoksen ulkopuolella sekä integroitumaan osaksi yhteiskuntaa.
Kuva: Milad Fakurian / Unsplash
Tässä artikkelisarjassa käsittelemme vankilaturvallisuuden ajankohtaisia teemoja, jotka nousivat esiin toukokuussa 2024 järjestetyssä Kansallisessa Dialogissa. VoimaProfi-hankkeen puitteissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa eri taustoista ja näkökulmista vankilaturvallisuutta tarkastelevat asiantuntijat pohtivat yhdessä turvallisuuden keskeisiä kysymyksiä. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityimme vankilasulkujen ja henkilökunnan kohtaamistapojen merkitykseen vankilaturvallisuuden kannalta. Toisessa osassa käsittelimme sidosryhmien roolia ja prosessien hitauden vaikutuksia turvallisuuteen. Artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastelemme yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien vaikutusta vankilaturvallisuuteen. Yhteisöllisyys ja osallistuminen nousivat Kansallisessa Dialogissa esiin keskeisinä tekijöinä, jotka voivat parantaa vankilaympäristön turvallisuutta ja tukea vankien kuntoutumista. Pureudumme näihin teemoihin, esitellen näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten osallistava ja yhteisöllinen lähestymistapa voi edistää turvallisuutta vankiloissa.
Vankiyhteisöön liittyvät jännitteet
Dialogiin osallistunut vangin äiti toi keskustelussa esille, miten ensikertalaisen vangin itsetunto on heikko vankilahierarkiassa. Vankilassa on vankien muodostama yhteisö ja henkilökunnan muodostama yhteisö. Käytännössä vangin tulisi vankilassa ansaista luottamus molemmissa yhteisöissä. Vangin toiminta vartijoiden kanssa saattaa kuitenkin heikentää luottamusta vankiyhteisössä.
Entinen vanki toi keskustelussa esille, että vankila on niin sanotusti naamareidenpitopaikka ja naamareita on vaikeaa riisua. On tärkeää, ettei vangin tarvitse ottaa rikollisen roolia vaan voi toimia siten, että aidosti uskaltaa tavoitella päihteettömyyttä ja rikoksetonta elämäntapaa. Näkökulma korostikin vankien sijoittelun tärkeyttä. On tärkeää tarjota sellainen ympäristö vangeille, joka tukee heidän tavoitteitaan ja kuntoutumistaan.
Yhteisöllisyys tukee muutostyöskentelyä
Entinen vanki muistutti keskustelussa, että kun vanki menee uutena ryhmään, niin yksilön on vaikeaa muuttaa ryhmää, jos se ei ole sitoutunut päihteettömyyteen. Jos päihteettömyys on ryhmän päämääränä, niin yksilön on helppo lähteä ryhmän mukaan. Keskustelussa entinen vanki toi esille, että rikollisuudesta irrottautumisen prosessissa on tärkeää saada uusia ihmissuhteita aiempien rikollisten verkostojen tilalle. Hän muistutti, että myös yksilön itse on sitouduttava pysymään erossa rikosmyönteisistä sosiaalisista suhteistaan kuntoutukseen osallistuessaan.
Luottamuksen rakentaminen edellyttää aikaa. Eräs kokemusasiantuntija toi esille, miten hän oppi vankilan päihteettömissä yhteisökuntoutuksissa luottamaan ja toimimaan sekä käsittelemään konflikteja. Yhteisöllinen toiminta tarjoaa mahdollisuuden harjoitella toimimista erilaisten ihmisten kanssa. Luottamuksen kannalta on tärkeää, että myös vangeille annetaan uusia mahdollisuuksia. Vaikka olisi tehnyt laitosrikkeitä, niin pidettiin tärkeänä, että myöhemmin voidaan tarjota mahdollisuus esimerkiksi avolaitossijoitukseen. Uusien mahdollisuuksien antamista pidettiin tärkeänä asiana. Tämä tuli esille sellaisten vankien kohdalla, jotka olivat tehneet laitosrikkeitä. Uusilla mahdollisuuksilla ylläpidetään vankien motivaatiota ja toiveikkuutta.
Naisten vankilassa vankina aiemmin ollut kertoi, että Vanajan vankilassa naisvangit saivat mahdollisuuden ohjata toisilleen erilaisia ryhmiä. Kun pääsee luomaan jotain omaa, niin se rakensi turvallisuuden kokemuksia ja rakensi yhteisöllisyyttä vankien keskuudessa. Eräs keskustelija kertoi esimerkin, miten vartijat osallistuivat yhteisökuntoutusosaston toimintaan. He olivat mukana osaston kuntoutustyössä ja lähtivät osaston vankien kanssa salille treenaamaan. Yhteisöllisyys voi olla keskeinen elementti vankien muutostyöskentelyssä ja kuntoutuksessa. Yhteisölliset toimintatavat osastoilla auttaisivat vankeja rakentamaan luottamusta koko yhteiskuntaa kohtaan ja oppimaan uusia taitoja, jotka ovat heille tärkeitä myös vapautumisen jälkeen.
Vankilataustaa omaava kokemusasiantuntija toi esille näkökulman, että vankiloiden osastoilla olisi mahdollista lisätä yhteisöllistä toimintaa. Yhteisöllinen toiminta voi opettaa vangeille tärkeitä taitoja, kuten sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja erilaisten konfliktien ratkaisemista. Näiden taitojen avulla vangit voivat paremmin hallita tunteitaan ja käyttäytymistään, mikä vähentää väkivaltaisuuksia ja parantaa vankilan yleistä turvallisuutta. Yhteisöllisyys ei ainoastaan tue yksilön muutosta, vaan luo myös turvallisemman ja inhimillisemmän vankilayhteisön kaikille, jotka siellä ovat.
Osallistumista mahdollistava toimintakulttuuri
Eräs ulkomailla vankeudessa aiemmin ollut toi keskustelussa esille, että asiat ovat meillä länsimaissa varsin hyvin. Suomessa vanki ei ole vankiloissamme vain liikuteltava objekti, joka ei voi vaikuttaa omiin asioihinsa. Henkilökunta näyttäytyi ulkomailla vankilassa vihamiehenä ja sen merkitys ilmanpiiriin oli valtava. Ulkomailla protokolla korostui ja vartijat eivät olleet läsnä vankien arjessa. Sen sijaan vankien keskinäinen vuorovaikutus ja hierakia olivat korostuneessa asemassa.
Keskustelussa korostettiin, että vankiloissa tulisi edistää osallistumismahdollisuuksia. On tärkeää tunnistaa vankien vahvuudet, kuten esimerkiksi kirjelmien laatimisen taito. Tämänkaltaiset taidot ovat arvokkaita vankiyhteisöille. Keskustelussa esitettiin, että vankien vahvuuksiin perustuvaa toimintaa tulisi tukea, sillä se tarjoaa heille onnistumisen kokemuksia. Luottamuksen syntymisen ja säilymisen kannalta on haitallista, jos vankien osallistumista tarkastellaan ainoastaan turvallisuusriskeinä. Keskustelussa mainittiin myös, että toki vangeilla itsellään on ollut usein myös osuutta siihen, että valvontatoimia on jouduttu kiristämään.
Lopuksi
Kansallinen dialogi vankilaturvallisuudesta toi esille monia tärkeitä näkökulmia vankien ja henkilökunnan turvallisuuden parantamiseksi. Luottamuksen rakentaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja osallisuutta tukeva toimintakulttuuri tunnistettiin tärkeinä elementteinä vankilaturvallisuuden näkökulmasta. Rikosseuraamusalan ammattilaisen työssä keskeistä on hyvinvoinnin, osallisuuden sekä toimintakyvyn tukeminen. Myös rikoksettoman elämäntavan ja yhteiskuntaan kiinnittymisen edistäminen ovat osa tätä työtä. (Laurea.) Myönteinen ja rakentava suhtautuminen vankeihin edistää heidän kuntoutumistaan. Kun vangit tuntevat, että heidän tarpeitaan ja huoliaan kuunnellaan, ja että heitä kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti, heidän luottamuksensa järjestelmään vahvistuu. Panostamalla näihin tekijöihin voidaan luoda vankilaympäristö, joka tukee vankien paluuta yhteiskuntaan.
Mikä hanke?
VoimaProfi-hanke tuottaa ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoistumisen haasteisiin tutkien ja kehittäen. Kirjoittajat ovat toimineet projektitutkijoina yhdessä hankkeen osatutkimuksessa, joista on tutkittu rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden ammatillista kehitystä.
Lähteet
