OMA OTE -hankkeen tuloksia opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen etenemisten tukemiseksi korona-aikana

Teksti | Jaana Akiola , Anna Nykänen , Ann-Marie Suvisaari

Tässä artikkelissa kerromme OMA OTE – Opiskelijan hyvinvointitoimijuuden ja opintojen edistymisen tukeminen koronatilanteessa Laureassa –hankkeen toimenpiteistä. Koronan takia ohjaustarve on lisääntynyt ja se on haastanut korkeakoulut kehittämään toimintaansa.

OMA OTE -hankkeessa toteutetut toimet nivoen ne osaksi Laurean palveluita ja opintotarjontaa. Hanke toteutui pääasiassa vuoden 2021 aikana jatkuen helmikuuhun 2022. Sitä rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö.  Iso osa toimista jatkuu hankkeen päätyttyä, mutta osa ei ottanut tuulta alleen ja jäi näin kokeiluiksi. Tässä artikkelissa peilaamme toteutuneita toimia suunnitelmiin (ks. Akiola, Niemi, Nykänen & Suvisaari 2021) ja nostamme esille erityisesti onnistuneita kehittämistoimia.

Monitoimijaisuus tuki hankkeen onnistumista

kuvituskuva.
Kuvaaja fauxels palvelusta Pexels

OMA OTE -hankkeen tavoitteiden saavuttaminen vaati monialaista ja -toimijaista yhteistyötä. Hankkeen toteuttamat tukitoimet opiskelun, opiskelijoiden elämänhallintataitojen ja hyvinvoinnin tukemiseksi tuotettiin pääosin verkon välityksellä. Suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana opettajatuutoreina toimivia lehtoreita, opintotoimiston, opintoasianhallinnon ja koulutusprosessin asiantuntijoita, opiskeluhyvinvointipalveluista vastaavia kuten suunnittelija, erityisopettaja ja opintopsykologeja sekä tuntitöitä tehnyt Laurean opiskelija. Toimien viestinnässä ja markkinoissa auttoi Laurean viestintä.

Hankkeen neljän työpaketin kautta opiskelijoille toteutettiin eritasoisia palveluita. Osa palveluista kosketti kaikkia opiskelijoita, osa tarjosi lisätukea tarvitseville, ja osalla pyrittiin tarjoamaan tehostettua tukea. Toimia ideoitiin mm. opiskelijoille suunnatun Mitä kuuluu -kyselyn pohjalta, joka hankkeen aikana toistettiin kahdesti lokakuussa 2020 toteutuneeseen kyselyyn perustuen.

Seuraavassa kerromme kehittämistoimista.

Kaikille suunnattua perusohjausta tehostettiin

Perusohjausta kehittävillä toimenpiteillä pyrimme tukemaan laajalti Laurean opiskelijoita. Tämä tapahtui neljän eri kokonaisuuden kautta:

MOOCista työkaluja itsensä johtamiseen

Tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuden osallistua DigiPoint-hankkeessa kehitettyyn opintojaksoon Itsensä johtamisen työkalut, joka tarjosi uutta osaamista opiskelukykyä tukemaan. Opintojakso oli mahdollista aloittaa omassa aikataulussa joustavasti.

Heinäkuussa saimme käyntiin myös opintojakson englanninkielisen toteutuksen. Opintojakson podcastit voit kuunnella Soundcloudista.

Tukea etäopiskeluun erityisopettajan työpajoista

Sekä keväällä että syksyllä 2021 järjestettiin Zoomissa tapaamisia suomeksi ja englanniksi etäopiskelun tueksi erityisopettajan ohjauksessa. Vertaistukiryhmiä markkinoitiin erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Työpajoissa opiskelijoita osallistettiin eri menetelmin. Ne tarjosivat tilan jakaa omaa opiskeluarkea muiden opiskelijoiden kanssa pandemiatilanteessa.

Hyvinvointipalvelujen näkyvyyttä lisättiin

Perusohjauksen kulmakiviä on ajankohtaisen tiedon saaminen palveluista. Hankkeen alkupuolella linjattiin, että opiskelijoille viestitään hankkeesta Laurean toimintana eikä viestinnässä korosteta hankkeen toimintaa.

Tärkeitä kanavia viestinnässä olivat käyttöön otetut uutiskirjeet (8) ja viikkokoosteet (48), joita julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi.  Hyväksi koettu Hyvinvointi-info -uutiskirje ilmestyy jatkossakin noin kerran kuussa. Viikkokoosteen lukijamäärä jäi kuitenkin vähäiseksi, mistä syystä sen julkaisua ei jatketa.

Opiskelijaintraa kehitettiin paremmin saavutettavaksi opiskelijalle. Keväällä järjestettiin Laurean opiskeluhyvinvoinnin, ura- ja muun ohjauksen esittelytilaisuudet suomeksi ja englanniksi vararehtorin kutsulla. Uusille opiskelijoille suunnatussa verkko-orientaatiossa kerrottiin syksyllä hankkeen toiminnoista.

Hanketoimista viestittiin myös omilla Facebook- ja Instagram-profiileilla. Päätettyämme, että viestimme toimista nimenomaan Laurean toimintana, siirsimme viestinnän painopisteen Laurean somekanaville. Kokeilimme myös maksullista somemarkkinointia, mutta se ei tuottanut juuri tuloksia.

Yksi viestintään ja hyvinvointipalveluiden näkyväksi tekemiseen liittyvä innovaatio on ollut viedä viesti sinne, missä opiskelijat ovat eli sähköiseen oppimisympäristöömme Canvasiin. Saimme opettajatuutoreilta pääsyn uusien opiskelijaryhmien Canvas-työtiloihin. Syksystä alkaen olemme viestineet opiskelijoille suoraan ajankohtaisista asioista yhteisen profiilitunnusten takaa muistuttaen samalla opiskelijaintran seuraamisen tärkeydestä.

Kokosimme myös opiskelijaintraan opiskelijan palvelukartan, jolla esitellään palveluita teemoittain. Teemat nousevat CREAR-palvelutarvekyselystä. Palvelukarttaan on koottu tukea ja ohjausta tarjoavat toimijat, ryhmämuotoinen tuki, opiskelukykyä tukevat opintojaksot ja itsehoitomateriaalit.

Viestinnän kehittymistä kuvaa se, että Mitä kuuluu -kyselyiden tulokset parantuivat 10 prosenttiyksikköä sen suhteen, kuinka hyvin opiskelijat tietävät Laurean tai opiskelijaterveydenhuollon tarjoamasta avusta jaksamisongelmiin (Laurea 2021a).

Palvelumuotoilulla saatiin esille opiskelijoiden tarpeita ja käyttäytymismalleja

Palveluiden kehittämistä kannattaa tehdä palvelumuotoillen ja opiskelijoita osallistaen, sillä se lisää asiakasymmärrystä ja kartuttaa erilaisia tarpeisiin perustuvia ideoita palveluiden kehittämiseksi.   Erilaisia palvelumuotoilun työpajoja pidettiin opiskelijoiden kanssa neljä opintojaksoihin integroituen. Lisäksi opiskelijat tuottivat meille oppimistehtävinä ideoita sekä olemassa olevien että uusien palveluiden kehittämiseksi. Tuloksena syntyi mm. empatiakarttoja ja analyyseja palvelutarpeista ja palveluiden hyödyistä sekä kipukohdista. Lisäksi merkittävän aineiston muodosti hankkeen aikana kerätty Mitä kuuluu? -palaute. Ymmärrystä täydennettiin toteuttamalla fokushaastatteluja opiskelijoille valituista teemoista.

Näistä aineistoista kiteytettiin neljä käyttäytymisprofiilia, joiden mukaan opiskelijoidemme palvelutarpeet eroavat opiskeluhyvinvoinnin ja opintojen etenemisen mukaan (ks. Hansen & Nykänen 2022). Nämä profiilit auttavat palveluiden kehittämisessä sekä kohdentamisessa.

Tietoa opiskelijoiden kokemuksista pandemian vaikutuksesta hyvinvointiin (Suvisaari, Sorri & Makkonen 2021) sekä millaiset tekijät ylläpitävät toivoa ja tuovat uskoa tulevaisuuteen kerättiin myös laadullisen kyselyn avulla (Suvisaari, Sorri & Makkonen 2022).  Ymmärrys opiskelijoiden voimaannuttavista tekijöistä sekä voimavaroja heikentävistä tekijöistä on tärkeää, jotta vahvuuksia voidaan edelleen vahvistaa ja heikentäviin tekijöihin pyrkiä puuttumaan. (Suvisaari, Sorri & Makkonen 2021, 2022)

Koronan vaikutuksia ja opiskeluhyvinvointipalveluita kuvataan myös hankkeelle tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä (Parviainen-Vilo 2022). Työssä tarkasteltiin kansainvälisten opiskelijoiden palvelutarpeita korona-aikana.

Palvelumuotoilu toi muun muassa näkyväksi, että viestintä on edelleen yksi iso teema, johon Laureassa täytyy tarttua. Hankkeen lopulla otimme työstettäväksi, miten jatkossa viestintää voidaan konseptoida, jotta tieto tukitoimista tavoittaisi nykyistä paremmin. Tiedämme jo Mitä kuuluu -kyselyyn perustuen, että tietoa etsitään todella monista lähteistä (ks. OMA OTE -hanke 2022), mutta emme vielä, mitä viestintäkanavia opiskelijat aktiivisimmin seuraavat ja kuinka usein.

Tarjolle täydentävää ohjausta lisätukea tarvitseville

Täydentävän ohjauksen toimilla tuettiin niin opiskeluhyvinvointia kuin opintojen etenemistä tarpeen mukaan. Pyrimme toimilla lisäämään yhteisöllisuuden tunnetta ja vähentämään koettua yksinäisyyttä. Seuraavaksi kerromme lyhyesti näistä toimista.

Tukea opiskeluarkeen Zoomissa pistäytyville

Hankkeessa lanseerattiin nykyään Poikkeamon (engl. Popup Guidance) nimellä kulkeva Laurean sisäinen “ohjaamo” (ks. Akiola, Niemi & Martikainen 2021). Paikalle Zoomiin saa tulla kysymään ohjausta tai neuvoa. Tuki on ollut helmikuusta 2021 lähtien opiskelijoiden käytettävissä kolme kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Ohjaajina ovat toimineet Laurean opintopsykologi, erityisopettaja, opettajatuutori, kolme koordinaattoria sekä kaksi suunnittelijaa.

Kevään aikana Mitä kuuluu -Zoom  -nimellä palvelu ei onnistunut tavoittamaan vielä suurta opiskelijajoukkoa, mutta syksyn uuden lanseerauksen jälkeen kävijöitä oli lähes joka viikko 1-6 opiskelijaa. Poikkeamon toiminta jatkuu ja sitä kehitetään edelleen.

Vertaistukiryhmistä saatiin ryhtiä päivään

Etäopiskellessa opiskelijat ovat kokeneet yksinäisyyttä ja yhteisön puutetta (Laurea 2021). Koska opiskelijat eivät tapaa toisia opiskelijoita kampuksella, tarjottiin ratkaisuksi erilaisia vertaisista koottavia ryhmiä (ks. Akiola, Niemi & Kallionpää 2022).

Kokeilimme kolmea erilaista toiminnan muotoa:

  1. Itsenäisesti toimivia eri alojen opiskelijoista koottuja vertaisopiskeluryhmiä (10 kpl),
  2. asiantuntijoiden ohjaamaa vertaisryhmää, joka kokoontuu viikoittain sovitun ajan ja
  3. hankkeessa projektityöntekijänä työskentelevän opiskelijan koordinoimaa vertaisryhmää opinnäytetyötä tekevien tueksi.

Palautteen mukaan ryhmiin osallistuminen toi rakennetta opiskeluviikkoon, vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja sekä myös sosiaalista painetta päästä eteenpäin omissa opiskelutehtävissä (ks. myös Laurea 2021b).

Runsas verkkotyöpajojatarjonta opintojen edistymisen ja hyvinvoinnin tueksi

Opiskelijoita tuettiin järjestämällä verkkotyöpajoja erilaisista teemoista:

  • HOPSin suunnitteluun ja opintojen löytämiseen sekä ilmoittautumiseen liittyen,
  • opinnäytetyön aloittamisen vaikeus -teemalla,
  • erityisopettajan työpajoja eri teemoilla ja
  • opintopsykologit tarjosivat viisi työpajaa eri teemoilla

Yhteensä työpajoihin osallistujia oli 691.  Verkkotyöpajat järjestettiin Zoomin välityksellä. HOPS-suunnittelua tukevat työpajat olivat kaikkien suosituimpia, sillä aloittavien opiskelijoiden tilaisuudet oli aikataulutettu suoraan opiskelijoiden kalenteriin (ks. Martikainen 2021). Suosituimmat muut työpajat liittyivät opinnäytetyön aloittamiseen, ajanhallintaan ja opintojen suunnitteluun. Osaan työpajoista ei ollut kiinnostusta tai se oli vähäistä. Valtaosa järjestettiin suomeksi, mutta myös englanninkielisestä tarjontaa oli.

Pääosin työpajojen ohjaajat ovat olleet Laurean henkilöstöä, mutta marraskuussa järjestimme webinaarin teemalla adhd-oireet ja korkeakouluopiskelu, jossa oli järjestäjänä myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja puhujana lisäksi kokemusasiantuntija.

Toimintaa jatketaan suosituimmaksi osoittautuneiden verkkotyöpajojen osalta.

Hyvinvointia tukevat yhteisölliset kävelyt eivät tavoittaneet opiskelijoita

Hyvinvointikävelyiden ideana oli tukea hyvinvointia liikkuen ja luonnossa oleskellen sekä yhteisöllisyyttä osallistujien välille luoden. Kampuksilta lähteneille kävelyille saatiin muutamia osallistujia, mutta koronatilanteen pahennuttua etäyhteyden välityksellä tapahtuvat juttuhetket kävellen eivät kiinnostaneet opiskelijoita. Näin ollen hyvinvointikävelyitä ei ole jatkettu kevään 2021 jälkeen.

Tehostettua ohjausta kehitettiin

Hankkeen kolmas työpaketti koostui kolmesta toimesta, joilla tarjottiin erityistukea sitä tarvitseville. Seuraavassa kerromme näiden toimien päätuloksista.

Etsivän toiminnan työtavat kehittyivät erilaisia toimia kokeillen

Aloitimme keväällä 2021 työn tunnistaaksemme datasta ne opiskelijat, joiden opinnot ovat viivästyneet Korona-aikana. Hankkeen aikana testasimme sekä tekstiviestejä (ks. Martikainen, Nykänen, Mäkelä & Aho 2021), sähköpostia (ks. Nykänen, Pyykkö, Viitala & Martikainen 2022) että puheluita näiden opiskelijoiden tavoittamiseksi (ks. Hämäläinen, Martikainen, Nykänen, Pyykkö & Viitala 2022).

Näiden toimintatapojen pohjalta jatketaan etsivää toimintaa vuonna 2022 ja pyritään kehittämään sellaisia toimintatapoja, joita voidaan myös jatkossa toteuttaa.

Opintoihin paluuta helpotettiin HOPSeja päivittäen

Opintojen viivästyessä on tärkeää, että opiskelija ohjautuisi jatkamaan opintojaan ajantasaisen HOPSin avulla. Tämän takia yksi tavoite oli ajantasaistaa HOPSeja. Tämä on kuitenkin yhtä hanketta isompi haaste (ks. Nykänen 2020, 2021). Päätimmekin lähestyä asiaa paitsi yhteisillä työpajoilla, joita edellä kuvattiin (ks. Martikainen 2021), myös varmistellen opettajatuutoreiden HOPS-osaamista sekä selkiyttäen HOPSiin liittyviä vastuista.

Merkittävin HOPSien ajantasaistamiseen liittyvä toimi oli toteuttaa HOPSeihin massamuutoksia, jossa poistettiin opiskelijoiden HOPSeilta 147 vanhaa opintoa sekä korvattiin muuttuneiden opintojen tilalle toinen opinto (194 korvattua opintoa; ks. Nykänen 2021). Massamuutoksia tehdään jatkossa amk-koulutuksessa opetussuunnitelmien muutoksiin perustuen.

Vapaaehtoisuuteen perustuva kauppa-aputoiminta oli käytettävissä

Kolmannen toimenpiteen idean lainasimme Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalta VAMOKilta (VAMK 2020). Myös Laureassa tarjosimme kauppa-apua karanteenissa oleville vapaaehtoisverkostoon perustuen. Tuen tarve oli kuitenkin lähes olematon, joten palvelu lopetettiin hankkeen tuntityöntekijän työsuhteen päättyessä.

Työ jatkuu osin Koppi!-hankkeessa

Tämän hankkeen aikana kehittyneitä toimia jatketaan osin uudessa OKM-rahoitteisessa hankkeessa Koppi! Korona-ajan opinnot valmiiksi opiskelijalähtöisellä ohjauksella ja Poikkeamon tuella. Korona-ajan haastamana olemme pystyneet moninaisesti uudistamaan Laurean ohjauspalveluita sekä tarjoamaan uudenlaista tukea verkon kautta.

Lisätietoa:

Hankkeen prosessiportfolioon voi tutustua osoitteessa https://www.bulbapp.com/Omaote/portfolio.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031723984

Jaa sivu