Opintopsykologi kierrättää: käytännön keinoja ahdistuksen lievittämiseen

Teksti | Manne Pyykkö

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin teettämän kyselyn mukaan yli puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista kokee stressin lisääntyneen koronan vuoksi etäopiskeluun siirryttäessä. Lisäksi lähes puolet opiskelijoista ilmoitti jaksamisen olevan huonompaa ja motivaation heikentyneen. (SAMOK 2020.)

Ihmisenä oleminen on ahdistuksen sietämistä, myös opiskelijalle. Yleisesti, meillä on paljon suurempi potentiaali kokea epämieluisia tuntemuksia ja tunteita verrattuna miellyttäviin kokemuksiin. Jatkuva elinvoimainen onnellisuus ja autuus ovat mahdottomia ideaaleja.

Kaikilla orgaanisperäisillä puutostiloilla on psyykkiset vastineensa. Kaupan päälle ihminen kokee myös monia mielensisäisiä ahdistuksen tunteita, jotka ovat välillisemmin yhteydessä omaan ruumiillisuuteen: uhattuna oleminen, ulkopuoliseksi joutuminen, epäonnistumisen pelko ja epävarmuuden sietäminen ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten ahdistavat ajatukset ja tunteet voivat liittyä todellisuuteen, mutta toisaalta ne voivat olla yhtä hyvin myös puhtaasti mielikuvituksemme tuotteita.

Psyykkisen tasapainon ja ahdistuksen sietämiseen perustuvaa lähestymistapaa kutsutaan homeostasian näkökulmaksi. Voimme toki ajoittain toivoa kiihdyttäviä äärikokemuksia tai hiljentyä vaikkapa meditaation avulla, mutta suurimmaksi osaksi ihminen kaipaa suhteellisen ennakoitavaa ja tasaista virittyneisyyden tilaa.

Opiskelijalle tämä on tuttua. Monesti opiskelijat ovat liiankin virittyneessä tilassa – kaikkea on liikaa – ja opintojen ääreen hiljentyminen tuntuu mahdottoman vaikealta. Se, että kurssit menevät päällekkäin ja lomittain, ei välttämättä auta asiaa lainkaan. Mitä määräaikoja tässä nyt onkaan? Ai, tuota en ole edes aloittanut, ja nyt tämä toinen jo pukkaa päälle. Turhauttavinta on ylivireessä muistella, mitä piti muistaa. Paniikkihäiriö ja pakkoajatukset voivat olla kierrosten nostattamisen päätepysäkkejä.

Toisaalta energian puute tai jatkuva alavire eivät myöskään edistä opintoja. Huonosti nukkuneen kokemus on helposti sellainen, että sähkökenttä ei muodostu aivokuorelle normaalisti. Jännite puuttuu. Virta on poissa. Lamaannus ja lannistuminen vaanivat. Miten tarttua uuteen silmät ristissä? Mitä siinä oppii? Tajunnan rajamailta tuotetut tekstit tuskin säväyttävät tiimitovereita yhteisen harjoitustyön koostamisvaiheessa…

Mitä tehdä, jos mieli on kuin pörssikurssit?

Neljä säätöpiiriä

Jos jätetään lääketieteelliset toimenpiteet, lääkkeet ja päihteet pois keinovalikoimasta, jää ihmiselle erilaisia säätöpiirejä, joiden avulla ahdistusta voidaan hillitä ja hallita (Vuorinen 2000).

1. Psyykkinen säätöpiiri

Psyykkinen säätöpiiri on ajattelun voimaa. Koko psykologian juju on seuraava: menneeseen ei voi palata; tehtyä ei saa tekemättömäksi. Voit kuitenkin VALITA suhtautumistapasi tapahtuneeseen ITSE – vaikka se ei useinkaan tunnu vapaalta valinnalta. Juuri valinnanvapaudessa ja mielensisäisessä muokkaamisessa on psykologian mahdollisuus. Ikävästä asiasta ei siis AUTOMAATTISESTI seuraa. Valinta on sinun.

Uusia kulmia, realistisempia linssejä ja sovinnollisempia tulkintoja kannatta hakea. Murheita voi tarkastella esimerkiksi helikopteriperspektiivistä tai suhteuttaa. Masentunut opiskelija voi vaikkapa syventyä hetkeksi avaruusasioihin ja tähtitieteeseen. Taivaanrannan typerryttävät mittasuhteet kutistavat usein omia ongelmia alitajuisesti.

Psyykkisellä säätöpiirillä ja ajattelun voimalla on kuitenkin rajansa. Jokaisella on kokemuksia siitä, miten tyhjänpäiväinen asia on saanut monumentaaliset mittasuhteet, kun asiaa on herännyt pohtimaan yön pimeinä tunteina. Pelkästään psyykkisen työn varassa ihminen on myös altis erilaisille vääristymille. ”Mieleni totuus saa silmäni näkemään väärin” (Shakespeare 1995, 112). Näin ollen tarvitsemme toisia ihmisiä jo ankkuroivan realiteettipeilaamisen nimissä.

2. Sosiaalinen säätöpiiri

Murheet ainakin puolittuvat, kun niistä kertoo jollekin toiselle. Jakaminen auttaa, tunteet tarttuvat. Koira aistiin isäntänsä tai emäntänsä tunnetiloja – miksi sama ei pätisi myös ihmisiin? Peilisolut saavat meidät samalle taajuudelle. Samaistumiskyky ja empatia saavat meidät tiedostamattamme ottamaan toisten tunneperäisiä taakkoja kantaaksemme. Se voi olla paitsi kuluttavaa myös tavattoman antoisaa. Jakaminen nimittäin tekee asioista monesti ”todellisia”.

Pelkkä asian pukeminen sanoiksi voi auttaa. Monelle pahinta on ahdistuneessa tilassa oleva tärinä, johon ei saa mitään otetta. Yhdenkin säikeen verbalisointi pakottaa muodostamaan jonkinlaisen suhteen itse asiaan. Joskus kiusallisen, nolostuttavan tai häpeällisen asian esille tuominen voi vapauttaa paljon. Toinen ei mennytkään rikki. Mitään rangaistuksia ei tullutkaan. Aurinko nousee edelleen idästä.

Toisen ihmisen huomio, kuuntelu ja myötätunto ovat ensisijaisen tärkeitä seikkoja. Otolliseen asetelmaan ja ajankohtaan kannattaa panostaa. Ymmärretyksi tuleminen on yksi elämän suurimmista nautinnoista. Odottamaton myönteinen huomio voi siirtää vuoria. Toiset peilaavat meille myös realiteettia: auttavat ymmärtämään, mikä on totta ja mikä ei. Joskus taas omat asiat voivat tulla ”todeksi”, kun kuulee ne toisen suusta. Toisen sanoista voi oivaltaa jotain ”tiedettyä mutta ei-ajateltua” (”unthought known”, Bollas 2017).

Tämä on yksi ylimääräinen haaste opiskelijalle korona-aikana. Eristys estää tai ainakin rajoittaa sosiaalista säätöpiiriä suuresti. Tästä huolimatta vanha elämän oppitunti pysyy samana: kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin.

3. Fyysinen säätöpiiri

Fyysinen rasitus auttaa stressin ja ahdistuksen purkamisessa. Niin ikään luonnossa liikkuminen laskee stressitasoja tutkitusti, ja japanilaiset vanhukset elävät pidempään, jos lähistöllä on puisto, johon voi mennä tiiliseinään tuijottamisen sijasta (”forest bathing”, Miyazaki 2018). Moni entinen huippu- ja aktiiviurheilija on aliarvioinut fyysisen treenin merkityksen tunne-elämän säätelyn näkökulmasta. Kun kova harjoittelu jää, joutuvat muut säätöpiirit entistä kovemmille – ja elämästä saattaa kadota intohimo kilpailullisuuden kaikotessa. Joukkuelajin edustaja menettää helposti myös ison osan sosiaalista säätöpiiriään.

Korona-aikana monen hyötyliikunta on vähentynyt arjessa. Opiskelijan kannattaa panostaa tähän. Reipas kävelylenkki, vaikkapa näin synkkänä vuodenaikana puolen päivän aikaan, maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Evoluution ja neurologian näkökulmista ahdistus on meille merkki liikkua eteenpäin, jotta saamme suojaa, löydämme vettä ja ruokaa – tai onnistumme jättämään tiimin kanssa kurssitehtävän sisään.

Luonnollisesti fyysistä säätöpiiriä edustavat myös monet muut perustoiminnot. Syöminen ja juominen voivat helposti kääntyä ahdistuksen ja tunne-elämän säätelyn keinoiksi – polttaminen on oma lukunsa. Hyödyllisin yksittäinen nykyihmisen taito lienee ahdistuksen hienovarainen hillitseminen arjessa vaikkapa muutaman rituaalin omaisen, nopean ja huomaamattoman, hengitysharjoituksen avulla. Pelkkä horisonttiin katsominen – panoramanäkymä – rentouttaa ruutuun tuijottamisen sijasta (Huberman, 2020).

4. Symbolinen säätöpiiri

Neljäs säätöpiiri on oman ainutkertaisuuden jalostamista luovaan ilmaisuun. Ei tarvitse säveltää sinfoniaa. Vähempikin riittää. Musiikki, tanssi, teatteri ja kuvataide ovat monille rakkaita harrastuksia, mutta samaa asiaa ajaa myös päiväkirjan pitäminen. Kiitollisuuspäiväkirjan pitämisestä voi myös olla suurta apua: sitä kannattaa jatkaa kärsivällisesti ainakin muutama kuukausi, jotta vaikutukset realisoituvat täysimääräisesti. Hengellinen ja/tai aatteellinen toiminta kuuluu myös symboliseen säätöpiiriin.

Ainutkertaisuuden tavoittelu, leikki ja huumori ovat symbolisen säätöpiirin kulmakivet. Nauru pidentää ikää. Parodiat, pilkkalaulut ja hovinarrien oivaltavat lohkaisut ovat olleet henkireikiä lukemattomille ihmisille aikojen saatossa. Taiteellisessa ja luovassa ilmaisussa on usein monia merkityksiä läsnä samaan aikaan, ja usein tekijä tavoittaa jotain elämän rajallisuudesta.

Somen välityksellä monet meemit leviävät nopeasti. Koronakriisin alussa monet hauskuuttivat itseään ja muita kekseliäillä kuvilla mm. vessapaperin hamstraamisesta. Huumorin lisäksi lievennettiin hätää. Monesti kaikkein kovimmissa paikoissa huumori kukkii eniten. Symbolinen säätöpiiri edustaa jalostuneita mielen puolustus- ja hallintakeinoja.

Miten säätöpiirit toimivat käytännössä?

Harmittaa todella paljon. Pyörittelet asiaa mielessäsi (psyykkinen), mutta ajatus ei tahdo asettua. Ahdistaa. Soitat ystävällesi (sosiaalinen), mutta hän on kiireinen, joten vastakaikua ei ole odotettavissa. Lähdet pitkälle kävelylenkille (fyysinen). Kotiin palattuasi olet rasittunut, mutta asia vaivaa edelleen mieltäsi. Otat koneen esille ja ”oksennat” asian paperille (symbolinen), jotta asiaa ei tarvitsisi miettiä yötä vasten.

Monissa ihmisille tärkeimmissä asioissa säätöpiirit yhdistyvät. Esimerkiksi syvällisissä keskusteluissa viinilasin ääressä tai rakastelemisessa säätöpiirit sulautuvat. Tästä huolimatta – erityisesti ahdistuksen sitomisen kannalta – on tarkoituksenmukaista miettiä säätöpiirejä erikseen. Hyödynnänkö kaikkia neljää? Teenkö sen parhaimmalla mahdollisella tavalla? Yksilöllinen hyvinvointi -kurssilla käsittelemme mm. näitä aiheita.

Lähteet:

  • Bollas, C. 2017. The Shadow of the Object: Psychoanalysis of the Unthought Known. 30th Anniversary Edition. Routledge.
  • Huberman, A. 2020. Change Your Brain: Neuroscientist Dr. Andrew Huberman. Rich Roll Podcast.
  • Miyazaki, Y. 2018. Shinrin Yoku: The Japanese Art of Forest Bathing. Timber Press.
  • SAMOK. 2020. Nuorilla Hätä – mielenterveyspalveluja uudistettava kiireellisesti. https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/nuorilla-hata-mielenterveyspalveluja-uudistettava-kiireellisesti.html?block=5&customer=590
  • Shakespeare, W. 1995. Shakespeare´s Sonnets. Edited by Adrian Raymond. Heineman Poetry Bookshelf.
  • Vuorinen, R. 2000. Persoonallisuus ja Minuus. Ihminen itseään säätelevänä subjektina. 1-6 painos. Sanoma Pro Oy.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101272872

Jaa sivu