Laureassa on aloitettu työ opetussuunnitelmien uudistamiseksi vuodelle 2027 (ks. Nykänen 2025). Osana uudistusta tarkasteluun on otettu korkeakoulusta valmistuvien yhteiset yleiset työelämäkompetenssit, joita on tarkoitus jatkossa vahvistaa kaikilla koulutusaloilla. Tässä artikkelissa pysähdyn pohtimaan tarkemmin vuorovaikutus- ja viestintäosaamiseen lukeutuvia keskeisiä taitoja, jotka vaikuttavat niin opiskeluun kuin kykyyn toimia tavoitteellisesti ja laadukkaasti työelämässä amk-tutkintokoulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Tarkastelussa ovat palaute- ja arviointitaidot niin opiskelijan taitoina kuin oppimisprosessiin suunniteltuna toimena.
Kuva: LuxeShutter24/peopleimages.com / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Artikkelin kirjoittamista on inspiroinut Pesosen ja Niemisen teos Huomioi oppimisen esteet (2021), jossa palaute- ja arviointitaitoja käsitellään pedagogisesta näkökulmasta. Pesosen ja Niemisen kirja antaa neuvoja inklusiivisen opetuksen kehittämiseksi korkeakouluissa. Inklusiivisen opetuksen suunnittelun perimmäinen ajatus on suunnitella opetusta ja opiskelua siten, että oppimisen haasteisiin liittyviä erityisjärjestelyjä ei tarvittaisi. Tällöin opetusta ja oppimisprosessia suunnitellaan siten, että se olisi kaikille sopivaa. (Pesonen & Nieminen 2021.) Teemana inklusiivinen opetus nivoutuu osaltaan Laurean Pedagogisen ohjelman (2023) tavoitteeseen huomioida monimuotoisen opiskelijajoukkomme tarpeet. Monimuotoisuusosaamisen kehittäminen koskettaa koko yhteisöämme – niin henkilöstöä kuin opiskelijoita.
Opiskelijat toivovat palautetta ja annamme palautetta – entä sitten?
Opiskelijat tuovat jatkuvasti esille palautekyselyissä, että he toivoisivat opettajilta enemmän palautetta. Laureassa on tartuttu tähän haasteeseen mm. arviointirubriikkeja kehittäen. Näin sanallisen palautteen määrää ja laatua on saatua nostettua. Näillä toimilla valmistuvien amk-opiskelijoiden opiskelijapalaute näyttäisi parantuneen (AVOP 2024), mutta vaikuttaako tämä palaute opiskelijan osaamiseen.
Pesonen ja Nieminen (2021, 221–222) tuovat esille Winstonen ja Carlessin (2019) nimeämän ilmiön nimeltä palautteen hautausmaa. Tällä he viittaavat siihen, että oppimisprosesseissa palautteen anto ajoitetaan usein opinnon loppuun, jolloin sen hyödyntäminen jää vähäiseksi. Valitettavan usein palaute jää kokonaan lukematta.
Samaan aikaan toivomme opiskelijalta rakentavaa palautetta opintojaksojen järjestelyistä. Pyydämme opiskelijoita antamaan kehittävää palautetta toisilleen. Opetustehtävissä olleina varmasti tunnistamme usein haasteen, että palaute ei kuitenkaan aina kohdennu niihin asioihin, joihin toivoisimme tai se ei ole rakentavasti annettua. Mitä voisimme tehdä palautteenantotaitojen kehittymiseksi sekä palautteen hautausmaailmiöille?
Palautetaitojen kehittäminen vaatii harjoittelua ja tietoperustaa
Jos koulutuksen kehittäjinä mietimme työelämätaitona palautteen pyytämistä ja käsittelyä, mieleemme varmasti tulee erilaiset oman työyhteisön kokoukset ja työryhmät, joissa yhdessä pyrimme hakemaan ratkaisua johonkin asiaan ja kuulemaan kollegoiden näkemyksiä siitä. Asian äärelle kokoontuneiden monialainen osaaminen tuo esille välillä runsaastikin eri näkökulmia, joista osa huomioidaan tehtävässä ratkaisussa ja osa tulee syystä tai toisesta ohitetuksi prosessissa. Ehdotusta käsiteltäessä kuitenkin pyritään dialogiin eli mahdollisimman hyvän ymmärryksen saavuttamiseen asiasta. Palautteen pyytäminen ja käsittely ovat tässä esimerkissä luonnollinen osa toiminnan kehittämistä. Se on osa kehittämisprosessia, ei valmiin tuotetun ratkaisun lopussa odottava toimi, jossa arvioidaan, kuinka onnistunut ratkaisu saatiinkaan aikaan ja mitä paranneltavaa ratkaisussa olisi ollut.
Tästä näkökulmasta koulutusta kehitettäessä on tärkeää kytkeä oppiminen autenttisiin tilanteisiin, joissa palautteenanto rakentuu oppimisprosessiin (ks. Pesonen ja Nieminen 2021, 199–214). Autenttisten oppimistilanteiden hyödyntäminen on yksi inklusiivisen oppimisen periaatteista ja se sopii hyvin laurealaiseen kehittämispohjaisen oppimisen malliin (ks. Laurea 2024). Palaute tulee saada oikea-aikaisesti, jotta se on mahdollista hyödyntää. Palautteen tulisi ennemmin katsoa eteenpäin eli olla ediste, siis feedforward, sen sijaan, että katsomme vain peräpeiliin mennyttä ja tapahtunutta korjaten (Pesonen ja Nieminen 2021).
Laadukkaan asioita edistävän palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat työelämätaitoja, joita opiskelija voi opintojen aikana harjoitella ja johon voimme ohjata. Palautteenantotaitojen kehittämiseksi löytyy tietoperustaa. Tätä heijastaa myös Laurean laatupalveluiden hiljattain julkaisemat palautteen antamisen ja vastaanottamisen pelisäännöt (Laurea 2025). Näitä pelisääntöjä voidaan tulkita opiskelijoiden kanssa yhdessä keskustellen.
Moni Laurean työntekijä on pysähtynyt viime vuosina omien vuorovaikutustaitojensa kehittämisen äärelle osallistuessaan LaureaShip-valmennusohjelmaan. Tässä koulutuksessa annettu viitekehys, jossa tarkastellaan vuorovaikutuskäyttäytymistä syväjohtamisesta tuttujen ulottuvuuksien kautta, antaa toimivan viitekehyksen myös palautetaitojen kehittämiselle. Viitekehyksessä (Deep Lead 2024) tarkastellaan, miten vuorovaikutuskäyttäytymisellä tuodaan esille omaa ammattitaitoa sekä luodaan luottamusta, innostusta, oppimista ja arvostusta. Samalla tarkastellaan, miltä oma kontrolloivuus ja passivisuus kielteisinä ilmiöinä mahdollisesti toisille näyttäytyvät. (Deep Lead 2024.) Uskoisin, että myös opiskelijaa puhuttelisi kysymys, miten hän itse ryhmän jäsenenä luon luottamusta, tuo innostusta ja tukee yhteistä oppimista ja osoittaa arvostusta toisia kohtaan. Palautetta toisillemme antaessamme on tärkeää muistaa nämä näkökulmat.
Opiskelijan itsearviointitaidot kehittyvät arviointiperusteita käsittelemällä
Amk-opiskelijoita ohjeistetaan opintojen alusta alkaen arvioimaan. Opiskelijoita pyydetään arvioimaan aiempaa osaamista suhteessa opintojen tavoitteisiin ja laatimaan itsearviointeja ja vertaisarviointeja opinnon tavoitteiden saavuttamisesta. Erona palautteen antamiseen arvioinnissa arvotetaan. Arvottamisen tulisi perustua sovittuihin kriteereihin, joihin suoritusta verraten arvo, esimerkiksi arvosanaehdotus tai hyväksytty tai hylätty suoritus, annetaan. Arviointi tulisi tehdä suhteessa opinnon tavoitteisiin ja annettuihin arviointikriteereihin. Helppoa? Ei varmastikaan, mutta tätäkin taitoa voi ohjatusti opetella.
Kyky arvioida työn laadukkuutta on taito, jota opiskelija tarvitsee myös työelämässä (Pesonen ja Nieminen 2021, 240). Työelämässä tarvitaan kykyä arvioida omaa ja toisten osaamista esimerkiksi koulutus- tai avuntarpeen tunnistamiseksi. Omaa osaamista tulee osata kuvata realistisesti ja esimerkein työnhaussa ja palkkaneuvotteluissa. Oma osaaminen tulee osata tuoda ilmi tilanteissa, joissa toisilla ei ole samaa osaamista, mutta osaaminen tarvitaan asiaan ratkaisuun. Kun kyky arvioida omaa osaamistasoa kehittyy, kehittyy myös kyky tämän tietoisuuden hyödyntämiseksi, itseluottamus sekä oma osaamisidentiteetti.
Opetussuunnitelmassa opintojen tavoitteissa on kuvattu osaaminen, joka opiskelijan tulee saavuttaa. Kuvaus yhdessä arviointikriteerien kanssa ohjaa opiskelijan oppimista – kertovathan tavoitteet siitä, mikä on oleellista ja mihin kannattaa keskittyä. Opiskelija voi olla tässä oppimisprosessissaan kuskin paikalla ainoastaan silloin, kun hän ymmärtää tavoitteet ja miten hän voi itse arviointikriteereitä hyödyntäen tarkastella sitä, miten hänen osaamisensa kehittyy. Tähän tarvitaan ohjausta opintojen alussa, jotta itsearviointiin opitaan (Pesonen & Nieminen 2021, 190–193). Jos osaamistavoitteet ja arviointikriteerit jäävät epäselväksi, opiskelija ei voi itse ohjata oppimisprosessiaan ja osaamisensa kehittämistä kohti tavoitetilaa. Opetuksen inklusiivisuutta lisääkin arviointiperusteiden avaaminen ja opiskelijan itsearviointitaitojen kehittäminen (ks. Pesonen & Nieminen 2021, 189–198).
Arviointitaitojen kehittäminen opintojen aikana siis tukee opiskelijan oppimista ja opiskeluprosessia, mutta on aivan keskeinen taito myös työelämässä. Ei voida olettaa, että opiskelijalla on synnynnäinen kyky itsearviointiin.
Palaute- ja arviointitaitojen kehittämisen nostaminen opetussuunnitelman osaamistavoitteiksi olisi perusteltua
Yhteenvetona voidaan todeta, että edellä esitetyn perustella koulutusta kehitettäessä on tärkeää siis vahvistaa opiskelijoiden palaute- ja arviointitaitoja. Nämä taidot on tärkeää sisällyttää osaksi opintojen osaamistavoitteita. Samalla on keskeistä kehittää yhä autenttisimpia oppimisprosesseja, joissa sekä palaute- ja arviointitieto tulevat hyödynnetyiksi.
Jotta opiskelijalle kehittyisi kyky käsitellä saamaansa palaute- ja arviointitietoa kriittisesti, olisi hyvä lisäksi pysähtyä eri tietokäsitysten äärelle. Esimerkiksi opiskelijoiden antama palaute siitä, että opintojaksolla toimivat opettajat antavat toisistaan poikkeavia ja joskus ristiriitaisiakin neuvoja tehtäviin, selittynee osin sillä, että opiskelijan on vaikea arvioida saadun palautteen merkitystä kriittisesti. Opettajalta odotetaan totuutta sen sijaan, että ymmärrettäisiin ohjauksessa saadut neuvot näkökulmina ja mielipiteinä, joita on mahdollista hyödyntää tehtävänsä laadukkuuden nostamiseksi sekä oman osaamisensa kehittämiseksi. Eri tietokäsitysten lisäksi hyödyksi voisi olla yhdessä määritellä, mitä käsitteet palaute, arviointi, ohjaus ja neuvonta tarkoittavat.
Opetussuunnitelmien kehittämisen näkökulmasta palaute- ja itsearviointitaitojen kehittäminen nivoutuu erityisesti vuorovaikutustaitoihin kykynä käydä dialogia kohteena olevasta asiasta sekä jatkuvan oppimisen taitoihin. Hedelmällistä maaperää voisi olla yhdistää taitojen kehittämiseen myös monimuotoisuustaidot. Ymmärrys siitä, että palaute kertoo antajansa tarpeista ja mielipiteistä, voi auttaa palautteen sulattelussa ja huomioimisessa. Erilaisten tarpeiden tunnistaminen taas luo siltaa esimerkiksi palvelumuotoilu- tai saavutettavuusosaamisen merkityksen ymmärtämiseksi työelämässä ja luo motivaatiota näiden taitojen kehittämiseen.
Lähteet
Julkaisemattomat lähteet
- AVOP 2024. Avop amk valmistuvien palaute. Power Bi-raportti. Laurean sisäinen tietojärjestelmä.
- Deep Lead 2024. Syväjohtaminen ®-profiilin tulkintaohje. Osallistujille jaettu koulutusmateriaali. Vantaa.
