Ruoka tuo hyvinvointia ja iloa, sen alkuperä kiinnostaa, se herättää tunteita ja ilman sitä emme voi elää. Se on meille huoltovarmuustekijä ja se luo jatkuvia mahdollisuuksia: ala on lisäksi merkittävä työllistäjä. Ruoka tuo ihmisiä yhteen ja moni tilaisuus onnistuu parhaiten, kun myös ruokatuote on kunnossa. Muistat tilaisuuden varmasti, jos ruoka on ollut hyvää tai jos se oli huonoa, vielä erityisen hyvin.
Kuva: Freepik
Näkyvyyttä monikanavaisuudella ja verkostoinnilla
Suomen ruoka-alan yrityksistä iso osa on pienyrityksiä. Elintarviketeollisuus työllistää noin 40 000 henkilöä ja Suomessa on noin 2 500 elintarvike- ja juomateollisuuden yritystä. Näistä suuri osa oli pieniä ja keskisuuria yrityksiä (Maa- ja metsätalousministeriö 2026a).
Ruokaa tehdään ja kasvatetaan luonnollisesti paljon maaseudun laveammilla alueilla, keskusta-alueiden ulkopuolella. Asiakaskeskittymät sitten ovat yleensä toisinpäin. Kauppojen hyllyjen välistä silmiin osuu erityisen hyvin ne tuotteet, joihin on aiemmin törmännyt markkinoilla tai mainoksissa.
Uusimaalaisen ruokasektorin kannattavuuden ja maaseutualueiden pienyritysten tueksi tarvitaan alueiden aktivointia, tarvelähtöistä digitaalisen ja sosiaalisen median markkinoinnin koulutusta ja alasta viestintää.
Kuva 1. Digimarkkinointia ruoka-alan yrittäjille koulutuksen 15.9.2025 diaesitys asiakaspolusta, minkä on tehnyt kouluttaja Petri Miinalainen Laureasta. Kuva: Susanna Ahonen
Ruoka tuo yhteen -hankkeessa maaseudun ja kaupunkialueiden yhteistyön ja yrittäjyyden tukeminen ja kohtaamisten mahdollistaminen tehdään yhteistyössä Uudenmaan alueella toimivan Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Lapinjärven kunnan yhteistyöllä. Laurea vastaa hankkeesta päätoteuttajana ja koulutusten sekä tilaisuuksien suunnittelijana ja Lapinjärvi tuo osaltaan mukaan aktiivista pienyrittäjäverkostoa ja osaamista maaseudun alue- ja yrittäjyystuesta. Kohderyhmänä hankkeessa ovat Uudenmaan alueen ruoka-alan yrittäjät ja tuottajat, alalle aikovat sekä opiskelijat.
Kahden suurimman kauppaketjumme K-ryhmän ja S-ketjun ruoan sisäänostotavat ovat meillä Suomessa erilaiset. Kummankin valikoimiin päästäkseen ja asiakkaita saadakseen on yrityksen kuitenkin oltava näkyvillä. Yrittäjille ovat tärkeitä sekä näkyvyys digikanavissa että kasvokkain tapahtuvat tilaisuudet, messut ja ruokamarkkinat. Myynnin lisäksi markkinoiden ja tilaisuuksien tarkoituksena onkin erityisesti asiakaskohtaamiset ja tunnettuuden kasvattaminen.
Kuluttajien tiedonhankinta on nykyisin pirstaloitunutta ja tietoa haetaan monesta eri lähteestä. Esimerkiksi markkinointitoimisto Dagmarin tekemän tutkimuksen mukaan (2025) tekoälytyökalujen käyttö on tuplaantunut viimeisien kuukausien aikana. Monikanavaisuus markkinoinnissa toimii siis parhaiten.
Digikanavia voi olla vain yksi, jos aikaa niiden päivittämiseen ei ole. Myös yhden kanavan, esimerkiksi nettisivun voi tehdä niin että se on tarkoituksenmukainen ja riittävä.
Monikanavamarkkinoinnin vaikutuksen olen todennut hyvin myös koskien Ruoka tuo yhteen -hanketta ja kohderyhmämme houkuttelua mukaan tapahtumiin ja kehittämistoimenpiteisiin. Digikanavien kautta lähetettyjen viestien lisäksi pienemmät yrittäjät tavoittaa parhaiten menemällä sinne missä hekin ovat; markkinoille, messuille ja tapahtumiin.
Olen saanut erityisen hyvin kutsuttua yrityksiä mukaan ja sitoutettua hankkeen toimintaan käymällä alan myynti- ja messutilaisuuksissa ja kertomassa hankkeesta henkilökohtaisesti. Käyntikortin tai hankkeen esitteen antaminen niissä on helppoa ja taas linkin hankkeen tapahtumasivuille voi lähettää digikanavien kautta, missä esimerkiksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin hoituu kätevästi. Samalla myös itse pysyn uusimman tiedon aallonharjalla kätevästi.
Olemme viime vuoden aikana osallistuneet ja verkostoituneet useissa tapahtumissa, muun muassa Farmikiepillä Nurmijärvellä, Lapinjärven 450 v. juhlavuoden Puistofestarit -tilaisuudessa, Ruokamessuilla Messukeskuksessa, useassa lähiruokatapahtumassa ja viimeksi Fiskarsissa Maalismarkkinoilla sekä Teurastamon Sadonkorjuumarkkinoilla. Jokaisessa tilaisuudessa on syntynyt uusia kontakteja ja yhteistyön alkuja.
Digistä lisää idistä
Ruoka tuo yhteen -hankkeen tavoitteena on tukea ruoka-alan yritysten digimarkkinointitaitoja, minkä toteuttamiseksi olemme suunnitelleet ja järjestäneet kaksi ”Digimarkkinointia ruoka-alan yrittäjälle”- pilottikoulutusta Leppävaarassa ja Porvoossa (Digimarkkinointitaidot ruoka-alan yrittäjille – Maaseutuverkosto). Koulutus on sisältänyt etä- ja lähiosuuden.
Koulutukseen osallistujat ilmoittautuivat monikanavaisen viestinnän tuloksena, mikä sisälsi sekä sähköpostikirjeet, Facebook-mainonnan, lehti-ilmoittelun, uutiskirjeet sekä henkilökohtaiset käynnit alan tapahtumissa ja webinaareissa. Muun muassa Ruokamessuilla tapasin uusimaalaisen ravintolan omistajan ja keskustelumme seurauksena he osallistuivat digikoulutukseen sekä tulivat luennoimaan yrittäjyydestä. Lähiruokamessuilla tavoitettu tuotepuolen pienyrittäjä osallistui digikoulutukseen henkilökohtaisen kutsun myötä.
Neliosaisen pilottikoulutuksen kokemusten tuloksista tuotetaan itseopiskelumateriaali digimarkkinointitaitojen tukemiseen ruoka-alan yrittäjälle.
Kuva 2. Digimarkkinointia ruoka-alan yrittäjille -koulutus Porvoossa 5.3.2026. Kuva: Susanna Ahonen
Benchmarking-reissulla Saksassa
Hankkeemme tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ruoka-alalla, tuomalla esille sen mahdollisuuksia ja alan yrittäjiä, inspiroidaksemme uutta yrittäjyyttä.
Monelle suomalaiselle yritykselle olisi varmasti mahdollisuuksia Saksan ja muilla Euroopan markkinoilla. Teeman tiimoilta osallistuin maaliskuun puolivälissä Saksassa Euroopan suurimpiin ruoka-alan messuihin, Internorga 2026 -tapahtumaan (INTERNORGA | Global Platform for Hospitality and Foodservice – INTERNORGA).
Siellä ruoka toi yhteen Hampurin Messe -messuhallin isolle alueelle eri palveluja: ruokaa, kalusteita, alan vaatetusta, pakkausmateriaaleja, teknologisia ratkaisuja sekä uusia start-up yrityksiä.
Kuva 3. Internorga 2026 Messut Hampurissa. Kuva: Susanna Ahonen
Messut järjestettiin13 – 17.3.2026. Olin itse messuilla kaksi päivää, mikä ei tuntunut riittävän kaikkien osastojen läpikäymiseen, suosittelen kävijälle pitempää aikaa.
Osastoilla näkyi paljon juomia, muun muassa smoothie mixejä, alkoholittomia juomia sekä puolivalmistetuotteita. Teknologisia ratkaisuja näkyi esimerkiksi ruoka-annosten skannaamiseen kassalla, sekä sovellus, jossa oma puhelin ilmoittaa tilauksen valmistumisesta ilman erillistä värisevää laitetta. Erilaisia kalusteita ja pakkaustuotteita, mistä mieleen jäi erityisesti muutamia lapsille suunnattuja ratkaisuja, kestäviä aterimia sekä siivousvälineratkaisuja.
Uusista startup -toimijoista mieleen jäi omena ’ranskalaiset’, josta löytyi sekä suolainen että makea vaihtoehto. Nonvege taas oli soijapohjainen ’munakas’ startup. Sen lisäksi näkyi alkoholittomia juomasekoituksia.
Kuva 4. Fruit Rebel -yrityksen osastolla esiteltiin omenaranskalaisia Internorga 2026 -messuilla Hampurissa Saksassa. Kuva: Susanna Ahonen
Vientiä kasvattamassa Suomen osastolla
Internorga -tapahtumassa oli myös Suomen maaosasto, jota koordinoi Suomen elintarvikeyhdistys SUVI ry .
Suomen osastolla kuusi suomalaista yritystä oli kiinnostuneita Saksan markkinoista. Osasto oli miellyttävä ja selkeän näköinen ja yritykset kertoivat tilaisuudessa jo alkaneista hyvistä kontakteista.
Vienti on myös ajankohtainen tavoite: Suomen ruoka-alan viennin keskeisin tavoite on elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on todennut muun muassa Vientivuosi 2026 vauhtiin -tapahtuman avauspuheenvuorossa kansainvälisille markkinoille pääsyn ja kasvun olevan strategisen tärkeää, sillä kotimaan markkina on liian pieni (Maa- ja metsätalousministeriö 2026b).
Vientimarkkinat tarjoavat uusia myyntikanavia rajallisesti kasvavien kotimaan markkinoiden rinnalle ja myös tukee mahdollisuutta kehittää tuotteita, myös uusiin kuluttajatarpeisiin. Erikoisruokavaliotuotteet kuten gluteenittomat ja laktoosittomat kiinnostavat. Tämän vahvisti myös yksi osaston suomalaisista yrittäjistä, Moilas Oy, kun keskustelimme messuilla.
Yrityksellä ei kuitenkaan tarvitse olla valmiina isoa varastoa ulkomaan ensimmäisillä askeleilla, oikeiden kontaktien ja kanavien löytymisen jälkeen mahdollisuuksia tuotannon kasvattamiseen on ja neuvoja on saatavilla, alalla myös ymmärretään olla kärsivällisiä. Asenne ja kontaktit ovat tärkeintä, kertoi SUVI ry:n vientijohtaja Horst Neumann Internorgan messuosastolla keskustellessamme.
Kuva 5. Internorga 2026 messuilla Hampurissa oli myös Suomen maaosasto, mitä koordinoi SUVI ry. Kuva: Susanna Ahonen
Ruoka tuo yhteen -hanke tukee alan yrittäjyyttä ja mahdollistaa kohtaamisia, tuo kaupunkia ja maaseutua yhteen sekä edistää maaseutualueiden elävyyttä ja toimintakykyä tukemalla yritystoimintaa ja markkinointia. Sitä toteuttavat Laurea -ammattikorkeakoulu ja Lapinjärven kunta.
Lähteet
