Sosiaalialan vaikuttamistyöstä – vaikuttavaa yhteistyötä opintojakson, hankkeen ja kokemusasiantuntijoiden välillä

Teksti | Johanna Kurki , Katri Kärkkäinen , Karoliina Nikula

Kokemusasiantuntijat ja verkkososionomiopiskelijat tekivät innovatiivisesti yhteistyötä sosiaalialan Vaikuttamistyö -opintojaksolla. Tässä artikkelissa kuvaamme Laurean pedagogisen toimintamallin mukaista pilottia, jossa kehitimme hyviä käytänteitä kokemustiedon ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen ja kokemusasiantuntijalähtöisen viestinnän tukemiseen osana sosiaalialan vaikuttamista.

kuvituskuva.
Kuvaaja Fauxels palvelusta Pexels

Kokemusasiantuntijat verkossa –hanke teki yhteistyötä verkko-sosionomien Sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakson kanssa. Verkko-sosionomit opiskelevat koko tutkintonsa teoriaopinnot verkossa. Kokemusasiantuntijat verkossa –hanke pyrkii mm. parantamaan kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja ja edistämään kokemusasiantuntijalähtöistä viestintää. Tavoitteena oli saada kurssille mukaan 15 kokemusasiantuntijaa, mutta iloiseksi yllätykseksi opintojaksoyhteistyöhön kohdistui paljon mielenkiintoa ja mukaan ilmoittautui aluksi kaikkiaan 33 kokemusasiantuntijaa. Lopulta opintojaksolla oli 18 kokemusasiantuntijaa monipuolisilla koulutus- ja kokemustaustoilla. He lavensivat myös hanketoimijoiden ajattelua kokemusasiantuntijuudesta rikosseuraamusalan ulkopuolelle ja tuoden näköaloja laajasti kokemusasiantuntijakentältä.

Laurean strategiassa korkeakoulun strategisena valintana on nimetty muun muassa vaikuttavuuden rakentaminen TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiolla sekä kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) vahvistaminen pedagogisena toimintamallina. Laureassa oppiminen pohjautuu LbD -pedagogiseen toimintamalliin. Silloin oppimisessa on aina mukana TKI-hanke tai työelämäkumppani. Myös verkkotutkinnoissa ja digitaalisissa oppimisympäristöissä sovelletaan tätä toimintamallia.

Sosionomien kompetenssit kehittyvät myös verkkokampuksella

Laurea-ammattikorkeakoulussa on voinut opiskella vuodesta 2019 alkaen sosionomiksi verkkokampuksella. Tämä mahdollistaa paikkaan sitomattoman opiskelun verkossa. Verkko-opinnoissa osan opintojaksojen webinaareista voi opiskella tallenteena itselle sopivana hetkenä, mutta opintoihin sisältyy myös läsnäolovelvollisia ja vuorovaikutteisia webinaareja. Harjoittelut tehdään työelämässä kuten päivä- ja monimuoto-opinnoissakin. Laurea-ammattikorkeakoulussa sosionomiopintojen ydinopintoihin kuuluu Sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakso. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee ja osaa soveltaa osallisuuden tuottamisen erilaisia keinoja, osaa käyttää erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja osaa toimia osallisuutta vahvistaen yhteistyössä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Vaikuttamistyö on vahvasti osa sosionomin ammatillisuutta. Rakenteellinen sosiaalityö on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (1301/2014 § 7). Rakenteellinen sosiaalityö tähtää mm. yhteiskunnallisten epäkohtien ja sosiaalialan hyvien käytäntöjen esiin tuomiseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Lisäksi sosiaalialan ammattieettisten ohjeiden (Talentia 2017) mukaan sosiaalialan ammattilaisilla on velvollisuus asettua yhteiskunnalliselta asemalta heikoimpien ryhmien puolelle, tukea ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa ja tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista ja syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon. Tämän vuoksi vaikuttamistyö on osa sosionomi (amk) -tutkinnon kompetensseja ja ammatillista ydinosaamista (Sosiaalialan amk-verkosto 2022). Yhteistyö ja kanssatoimijuus kokemusasiantuntijoiden kanssa osana opintojaksoa tukee edellä mainittujen kompetenssien kehittymistä ja ammatillista kasvua.

Opintojakson ja hankkeen tavoitteet edistyivät jouhevasti TKI:n ja opetuksen integraatiossa

Yhteistyö opintojakson ja hankkeen välillä käynnistyi joulukuussa 2021, kun opintojakson ohjaava opettaja otti yhteyttä Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen työntekijöihin ja ehdotti opintojaksoyhteistyötä. On merkittävää, että yhteydenottoja tulee hankkeisiin myös suoraan opintojakson opettajalta. Hankkeen työntekijät tarttuivat yhteistyöhön välittömästi ja yhteistyölle nähtiin molemminpuolinen tarve ja merkitys. Yhteistyöstä sopimisen jälkeen opintojakson toteutus suunniteltiin uudelleen integraatioon sopivaksi mm. tehtävien ja osittain myös webinaarien osalta. Lisäksi kokemusasiantuntijoille räätälöitiin mahdollisuus suorittaa opintopisteitä opintojaksolla. Opintojakson laajuus sosionomiopinnoissa on 5 opintopistettä ja kokemusasiantuntijoiden oli mahdollista saada opintojaksolle osallistumisesta 2 opintopistettä. Teimme yhteistyötä avoimen amk:n opintotoimiston kanssa: he lisäsivät opiskelijat opintojaksolle ja tekivät todistukset opintojaksosta.

Sosionomiopiskelijat ja kokemusasiantuntijat tekivät opintojaksolla yhteistyönä vaikuttavan julkaisun aiheesta, johon halusivat ryhmänä vaikuttaa. Lisäksi sosionomiopiskelijat tutustuivat hanketyöhön hankkeen viestintäsuunnitelman sekä hankesuunnitelman kautta. Opintojaksolla sosionomiopiskelijoiden tehtävänä oli analysoida pienryhmissä hankkeen viestintäsuunnitelmaa ja hankkeen viestinnän vaikuttavuutta. Lisäksi opiskelijat tarkastelivat yksilötehtävissä hankkeen vaikuttamisen tavoitteita ja tapoja sekä vaikuttavuuden arviointia. Sosionomiopiskelijoille ja kokemusasiantuntijoille järjestettiin opintojakson aikana yhteinen työpaja, jossa he pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä ideoimaan vaikuttavia julkaisuja. Lisäksi opintojaksoon sisältyi yhteinen päätöswebinaari, jossa tutustuttiin ryhmien tekemiin vaikuttaviin julkaisuihin ja jaettiin kokemuksia hankeyhteistyöstä.

Sosionomiopiskelijoiden näkökulmasta opintoyhteistyön tavoitteena oli päästä konkreettisesti tutustumaan hanketyöhön yhtenä vaikuttamisen keinona sekä tekemään vaikuttamistyötä konkreettisesti yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli tehdä kokemusasiantuntijuutta tutuksi ja mahdollistaa yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa jo sosionomiopintojen aikana. Moni sosionomiopiskelija kuvasikin opintojakson päätteeksi (sekä opintojaksopalautteessa että omaa oppimistaan reflektoidessaan), että yhteistyön myötä kokemusasiantuntijuuden merkitys sosiaalialan asiakas- ja kehittämistyössä kirkastui. Monelle heräsi myös toive tehdä tulevaisuudessakin yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa tai päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin hanketyön kautta. Tämä palaute vahvisti käsitystämme siitä, että hankeyhteistyö vastasi vahvasti opintojakson tavoitteisiin.

Opintojakson ja hankkeen yhteistyötä kohtaan syttynyt innostus mahdollisti sen, että toteutus saatiin tiiviissä aikataulussa pilotoitua. Tiivis suunnitteluaika sekä opintojakson toteutussuunnitelmalle jo etukäteen ajoitetut aikataulut loivat kuitenkin omat reunaehdot toteutukselle ja siten myös kehittämistarpeita tuleville toteutuksille.

Pilottina sosiaalialan vaikuttamistyö -opintojakso yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa

Opintojaksoyhteisyön tavoitteena oli mahdollistaa kokemusasiantuntijoille käytännönläheinen tapa oppia vaikuttamisesta ja vaikuttavasta viestinnästä sekä tarjota samalla harjoitusta ryhmä- ja verkkotyöskentelystä. Koko toteutuksen yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli kokemusasiantuntijoiden rooli tasavertaisina tekijöinä, ei esimerkiksi ainoastaan haastateltavina. Opintojen toivottiin kannustavan kokemusasiantuntijoita vaikuttamistyöhön tulevaisuudessakin. Monipuolinen osaaminen edistää myös kokemusasiantuntijoiden asemaa työelämässä.

Vaikka verkossa tapahtuvat opinnot ilman lähiohjausmahdollisuutta saattavat olla hankkeen osallistujille haasteellisia, opintoyhteistyötä lähdettiin pilotoimaan rohkein mielin. Mahdollisia haasteita opintojen suorittamiselle pyrittiin vähentämään kokoamalla kokemusasiantuntijoille suunnatut opintomateriaalit helposti löydettäväksi Padlet -sivulle ja tarjoamalla kokemusasiantuntijoille ryhmätapaamisia hankkeen työntekijän kanssa ennen yhteistä työpajaa sosionomiopiskelijoiden kanssa. Myös itsenäisesti suoritettavien tehtävien tekemiseen annettiin erilaisia tapoja, kuten vastauksien lähettäminen sähköpostilla, Whatsapp-viestillä tai Teams -tapaamisissa kertomalla. Henkilökohtaista ohjausta järjestettiin myös matalalla kynnyksellä, sillä moni koki digitaitojensa olevan haastettuna.

Laureassa järjestettyjen rikos- ja päihdetaustaisille suunnatut KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksen opiskelijat ovat usein tehneet yhteistyötä korkeakoulun opiskelijoiden kanssa vierailemalla luennoilla, sekä antamalla haastatteluja projekteihin ja opinnäytetöihin. Kokemusasiantuntijat ovatkin olleet mukana useilla opintojaksoilla. Toisinaan kokemusasiantuntijoiden rooli on saattanut rajoittua haastateltavan rooliin, jolloin heillä ei välttämättä ole viimekädessä valtaa millaisia tuotoksia heidän haastattelujen pohjalta syntyy. Nyt pyrittiin tuomaan omaa kokemustietoaan esille itse tuottamillaan julkaisuilla ja luomaan valmiuksia tehdä näin omatoimisesti tulevaisuudessakin.

Pilotti sai kokemusasiantuntijoilta paljon positiivista palautetta sisällöstä ja toteutustavasta. Moni koki ymmärryksensä vaikuttamisesta laajentuneen. Moni koki myös oppineensa lisää vaikuttamisen menetelmistä. Palautteen mukaan 80% osallistujista suosittelisivat vastaavanlaista opintojaksoa muille kokemusasiantuntijoille. Tämä kannustaakin kehitystyön jatkamista myös tämän opintojakson osalta.

Kokemusasiantuntijoiden oli mahdollista suorittaa kurssilla 2 op korkeakoulutasoisia opintoja. Opintopisteet on mahdollista myöhemmin lukea hyväksi osaksi mahdollisia tulevia opintoja. Pienikin kokemus opinnoista korkeakoulussa saattaa myös madaltaa kynnystä tutkinto-opintoihin myöhemmin.

Pohdinta ja jatkokehittelyä

Pilotti oli onnistunut kokeilu monessa mielessä, mutta kehitettävääkin opintojaksointegraatiolle ja hankeyhteistyölle tietysti jäi. Hanke sai opiskelijoilta hyödyllistä palautetta mm. viestintäsuunnitelman edelleen kehittämiseen ja autenttista viestintämateriaalia käytettäväksi osana hankkeen kokemusasiantuntijalähtöistä viestintää. Kokemusasiantuntijuutta tehtiin tunnetuksi opiskelijoille ja julkaisujen kautta myös laajemmalle yleisölle. Kokemusasiantuntijoiden digitaitojen oli mahdollista kehittyä digitaalisilla alustoilla toimiessa ja tarvittaessa myös yksilöohjauksessa.

Joissain ryhmissä kohdattiin aikatauluhaasteita, ja muutamassa ryhmässä ryhmänjäsenten tavoitteet julkaisua kohtaan erosivat toisistaan. Onkin syytä kehittää yhteistyötä mm. työstämällä ryhmien tavoitteet työskentelyn alkuun selkeiksi ja laatia itsearviointi julkaisuista ja ryhmätyöskentelystä lopuksi. On myös tarpeen selkeämmin sanoittaa yhteistyön tavoitteiden luonnetta: tavoitteena on yhteistoimijuus, ei kokemusasiantuntijan rooli ”vain” haastateltavana. Haastattelussa haastateltava voi jäädä toiminnan kohteeksi, eikä ole valta-asemassa sen suhteen, mitä lopulta päätyy julkaisuun.

Kehittämiskohteeksi jäi myös TKI-toiminnasta ammattikorkeakoulun toimintana laveammin kertominen, jotta se tulee tutummaksi opiskelijoille ja jotta käynnissä oleva hanke asettuu kontekstiinsa. Hankkeesta ja kokemusasiantuntijuudesta on myös hyvä kertoa hieman laveammin opiskelijoille. Seuraavalla kerralla on hyvä varata enemmän aikaa yhteistyöhön: siis enemmän aikaa ryhmäytymiseen ja yhdessä kirjoittamiseen. Muun muassa näiden huomioiden kanssa on hyvä suunnata kohti seuraava yhteistä kurssia ja seuraavalle askelmalle pilotista. Kokemusasiantuntijoiden ja alan opiskelijoiden yhteistyö on tärkeää jo opintojen aikana: mikä tulee tutuksi opiskeluaikana, on helpompi viedä mukanaan myös työelämään.

Opiskelijoiden ja kokemusasiantuntijoiden yhdessä tekemiä julkaisuja on luettavissa mm.:

Mikä hanke?

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa ESR osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. (Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke).

Lähteet ja lisälukemisto:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051234838

Jaa sivu