Tekoälystä perustelusparraaja ammattikorkeakouluihin?

Keskustelu tekoälyn mahdollisuuksista on tänä vuonna ryöpsähtänyt aivan aiheesta koskemaan ammattikorkeakoulujenkin toimintaa. Olin työstämässä artikkelia Dallaten-hankkeesta, kun osallistuin Laurean ChatGPT-koulutukseen.

Päätinkin antaa tekoälylle pari tehtävää koskien keskeneräistä artikkeliani. Tavoitteenani oli saada käytännön tietoa tekoälyn osaamisesta. Yllätyksekseni sen vastaukset haastoivat minut pohtimaan paljon laajemmin sekä tekoälyn käytön hyötyjä että haittoja kuin tajusinkaan antaessani sille pikkusormeni.

Viattomana pyysin ChatGPT:tä tekemään minulle artikkelista tiivistelmän ja toisessa tehtävässäni pyysin kriittistä arviointia artikkelissa esitettyihin ehdotuksiin.

Tässä saatte ensin lukea tuon keskeneräisen artikkelini, sen jälkeen omia odotuksiani tekoälyn käytölle ja sitten ChatGPT:n tekemän tiivistelmän, jota myös arvioin. Seuraavaksi saatte tutustua ChatGPT:n tekemään opponointiin artikkelissa esittämistäni näkemyksistä ja ehdotuksista. Ja sen jälkeen pohdintojani siitä, miten tekoälyä voisi ja kannattaisi käyttää ammattikorkeakouluissa näiden kahden pienen kokeilun antaman kokemuksen perusteella.

Artikkelikäsikirjoitus tekoälyn aineistoksi: Liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjät koronan ja Dallaten-hankkeen jälkeen – ehdotuksia koronakomissiolle, lisätietoa eläkeläisasiakkaista ja virtuaalinen kriisilaboratorio 3AMK-toimintana?

Artikkelissamme (Tiihonen & Ala-Vähälä 2023) käsittelimme liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjien selviämistä koronapandemiasta. Uudet etäpalvelut, erilaisten hygieniarutiinien käyttöönotto ja monenlainen liiketoiminnan kehittäminen nousivat eniten esiin selviämisen taustalla. Koronatuillakin oli toki merkityksensä.

Mutta mitä koko tästä kriisiajasta olisi opittavissa?

Miten liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjät dallaavat kohti tulevaisuutta vahvempina koronan opetusten ansiosta?

Dallaten-hankkeen yhtenä perusteluna oli koronapandemian aiheuttamat haitat liikunta- ja hyvinvointialojen yrittäjille. Ne olivatkin aluksi suuria. Silti tulevaisuuden ennustamattomuutta kuvannee se, että nyt samoilla yrityksillä on jopa suurempia ongelmia kustannustason nousun ja asiakkaiden heikentyneen ostovoiman vuoksi. Näiden alkusyynä taas on Ukrainan sota.

Yhtenä oppina tulevaisuutta ajatellen onkin, että tälläkin toimialalla olisi osattava varautua yllättäviin kriiseihin entistä paremmin. Tätä samaa peräsivät Kimmo Grönlund ja korona-asiantuntijana tunnetuksi tullut Mika Salminen Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessaan, jossa he ehdottivat kansallista koronakomissiota (Grönlund & Salminen 2023).

Yksi keino liikunta- ja hyvinvointialojen yrittäjille on laajentaa asiakaskuntaa eläkeläisasiakkaisiin, joilla on sekä ostovoimaa että työikäisiin, saati nuoriin, nähden kuitenkin turvattu elämäntilanne. Eläkkeeltä ei voi jäädä työttömäksi eivätkä asuntolainakustannuksia ole useimmilla lainkaan (vrt. Wilska et al 2022).

Dallaten-hankkeen tuottamat monipuoliset materiaalit voivatkin olla yrittäjien tukena luotaessa tai muotoiltaessa tuotteita ja palveluita paremmin senioriasiakkaille sopiviksi (ks. https://dallaten.fi/category/ajankohtaista/).

Hankeyrittäjien kokemukset seniorien vaikuttajaryhmätoiminnasta ja palvelumuotoilusta rohkaissevat myös muita yrittäjiä kehittämään palveluitaan eläkeläiskohderyhmälle. (Hokkanen & Tiihonen 2023; Tiihonen & Hokkanen 2023ab; Dallataan yhdessä – seminaaritallenne.

Yllättävä oppi koronasta oli VLN:n selvityksen ja Dallaten-hankkeen kokemusten perusteella myös se, että koronapandemia tehosti ja kehitti yritysten toimintaa tavoilla, joita ei ilman koronaa olisi toteutettu. Suurin osa yrityksistä toipui yllättävän nopeasti ja se näkyy nyt vuonna 2023 selvästi myös liikevaihdon positiivisina tuloksina. (VLN 2023:2)

Yritysten osalta kyse on ollut uusista innovaatioista ja toimintatapojen muutoksista, joista etä- ja ulko-ohjauspalvelut sekä toimivat hygieniakäytännöt olivat VLN:n selvityksen perusteella vaikuttavimpia (VLN 2023:2).

Dallaten-hankkeessa opimme myös sen, että yrittäjien on hyvä tuntea asiakkaansa mahdollisimman hyvin. Tutkimusten ja kehittämämme vaikuttajaryhmätoiminnan avulla yrittäjät saivat tietoa ja suoraa palautetta seniorikohderyhmältään omista tuotteistaan ja palveluistaan. (esim. Wilska, Heinonen, Tiihonen 2022; Hokkanen & Tiihonen 2023; Tiihonen 2022a)

Koronarajoitusten ja -tukien osalta tässä ja varsinkin VLN:n selvityksessä esitetyt yrittäjien näkemykset ovat tärkeitä rajoitusten ja tukijärjestelmien kehittäjille. Tukijärjestelmiä ja tukien hakemista olisi ainakin yksinkertaistettava ja muokattava liikunta- ja hyvinvointialoille paremmin sopiviksi.

Tulevaisuuden huolina esiin nousivat siis asiakkaiden ostovoiman väheneminen ja muut kysyntää heikentävät seikat, mutta myös epäluottamus hallitukseen ja poliittiseen järjestelmään, mikä liittynee osin rajoitusten ja tukiprosessien aiheuttamaan turhautumiseen ja pettymykseen. Myös huoli kulujen kasvusta sekä yrittäjän omasta jaksamisesta tulivat esille. (VLN 2023:2, 55)

Kansallisen koronakomission tulisikin ottaa huomioon yrittäjien kokemat epäoikeudenmukaisuuskokemukset rajoitusten ja tukijärjestelmien suhteen, yllättävien kulujen kasvun mahdolliset kompensoinnit yrittäjille (energianhinnan määräytymisperusteet ovat hyvä esimerkki tilanteesta, jossa normaalitilanteeseen luotu järjestelmä ei enää poikkeustilanteessa toimikaan tavoitellulla tavalla) ja jonkun tahon tulisi tarttua myös hyvinvointialan yrittäjien hyvinvoinnin tukemiseen, vaikka se hiukan paradoksaaliselta toiveelta kuulostaakin.

Tulevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ajatellen kiinnostavia seikkoja ovat edellisten perusteella ainakin etä- ja ulko-ohjauspalveluiden edelleen kehittäminen, eri asiakasryhmien tuntemisen ja tarpeiden selvittämisen sekä vuorovaikutuksen, palautteen antamisen ja testaamisen kehittämisen esimerkiksi koulutusta ja vaikuttajaryhmätoimintaa kehittämällä (vrt. Hokkanen & Tiihonen 2023; Tiihonen & Hokkanen 2023ab).

Tuntuisi, että liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjien tulisi suhtautua ennakkoluulottomammin eläkeläisasiakkaisiin, tutustua ikääntymistutkimukseen ja aktiiviseen ikääntymiseen sekä laaja-alaisen toimintakyvyn merkitykseen, joiden avulla rakentuisi uudenlaista ”ikäpolvien tajua” (Ks. esim. Pohjolainen et al 2014; Saarenheimo 2014ab; Tiihonen 2022…).

Kokonaisuutena kuitenkin näyttää myös vahvasti siltä, että liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjät ja yritykset vahvistuivat ja karaistuivat koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien ansiosta. (VLN 2023:2; Tiihonen & Ala-Vähälä 2023).

Voisiko jopa ajatella, että yritysten toiminnan kehittämisen menetelmäksi kehitettäisiin virtuaalisia vaikeuksia yritysten ratkaistavaksi? Koronan kaltainen LivingLab, jossa yrittäjät ja amk-toimijat yhdessä asiakkaitten kanssa kehittäisivät ja muotoilisivat palvelujaan kuvitteellisten vaikeuksien keskellä? Olisiko tässä idea myös monialaiselle 3AMK-yhteistyölle?

Pankeillakin on stressitestijärjestelmänsä, jotka kehitettiin kansainvälisen pankkikriisin jälkeen, joten miksei pienyrityksillekin voisi kehittää kriisitestejä tai laboratoriota, jossa voisi parantaa omaa kriisinkestokykyään? Virtuaalinen pakko ei ehkä ole yhtä tehokas kuin oikea pakkotilanne, mutta se voi olla kuitenkin turvallisempi ympäristö toiminnan kehittämiseen kuin taas jossakin vaiheessa tuleva yllättävä kriisi.

Keskeneräisestä artikkelista parempi tekoälyn avulla?

Niin kauan kuin emme tiedä, mistä tekoälyohjelmat hakevat datansa, on vaikea tai jopa vaarallista antaa niille tehtäväksi hakea tietoa tai prosessoida sitä. Varmasti tätä tullaan tekemään, koska se on niin helppoa. Datan ja sen prosessoinnin vinoutumat saatetaan huomata vasta aivan liian myöhään tai ei milloinkaan. He eivät tiedä mitä tekevät -romaanissa Finlandia-voittaja Jussi Valtonen kirjoitti tästä samasta aiheesta jo vajaa kymmenen vuotta sitten pelottavasti.

Minulle data ei ole ikinä puhdasta, vaan se on aina ymmärrettävä ja tulkittava oman lukeneisuuteni ja kokemusteni kautta (itse rakentamallani tekoälyllä, jonka prosessori on hidas ja epäluotettavakin, mutta inhimillinen). Tekstikin pitää kirjoittaa monta kertaa ennen julkaisemista.

Tuo edellinen oli siis käsikirjoitus, josta syntyisi normaalisti julkaisukelpoinen artikkeli muutaman luku- ja kirjoituskerran jälkeen, ja senkin jälkeen vielä arvioitiraadin ehdotukset voisivat sitä muuttaa radikaalistikin. Sellainen kivikautinen systeemihän meillä vielä on.

Halusin kuitenkin tietää, miten tämä uusi tekoäly auttaisi minua tekstin muokkaamisessa sen jälkeen, kun itse olin tehnyt perustavanlaatuiset valinnat tekstin suhteen. Oman tekstin tiivistäminenhän on asiantuntijoille usein yksi vaikeimmista tehtävistä. Katsotaan, miten tekoäly tästä suoriutui.

ChatGPT:n tiivistelmä

Vaikuttaa siltä, että olet esittänyt useita ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjät voivat oppia koronapandemian kokemuksista ja vahvistua tulevaisuutta varten. Tässä on tiivistelmä tärkeimmistä näkökohdista:

Kriisivalmius ja varautuminen: Koronapandemia on korostanut tarvetta varautua yllättäviin kriiseihin entistä paremmin. Kansallinen koronakomissio voisi olla hyödyllinen foorumi arvioimaan ja suunnittelemaan tulevien kriisien hallintaa ja vaikutuksia liikunta- ja hyvinvointialalle.
Senioriasiakkaat: Eläkeläisasiakkaat voivat tarjota liikunta- ja hyvinvointialan yrityksille uusia mahdollisuuksia. Tutkimusten ja vaikuttajaryhmätoiminnan avulla voidaan saada arvokasta tietoa ja palautetta seniorikohderyhmältä, jotta tuotteita ja palveluita voidaan muotoilla heidän tarpeidensa mukaisiksi.
Innovaatiot ja toimintatapojen muutokset: Koronapandemia on kannustanut yrityksiä kehittämään uusia innovaatioita ja muuttamaan toimintatapojaan, kuten etä- ja ulko-ohjauspalveluiden käyttöönottoa sekä hygieniakäytäntöjen tehostamista. Nämä kehitykset voivat jatkua myös tulevaisuudessa.
Yhteistyö 3AMK-toimintana: Virtuaalinen kriisilaboratorio, jossa yrittäjät ja amk-toimijat yhdessä asiakkaiden kanssa ratkaisevat kuvitteellisia vaikeuksia, voi olla hyödyllinen tapa kehittää yritysten kriisinkestokykyä ja innovaatioita turvallisessa ympäristössä. Monialainen 3AMK-yhteistyö voi tarjota laajaa näkemystä ja osaamista.
Tukijärjestelmät ja epäoikeudenmukaisuus: Koronapandemian rajoitusten ja tukijärjestelmien on oltava liikunta- ja hyvinvointialalle paremmin soveltuvia. Yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia tulisi kuulla ja ottaa huomioon näitä järjestelmiä kehitettäessä.
Jatkotutkimus ja -kehitys: Etä- ja ulko-ohjauspalveluiden kehittäminen, asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen sekä vuorovaikutuksen parantaminen voivat olla jatkotutkimuksen ja -kehityksen keskeisiä kohteita. Myös ennakkoluuloton suhtautuminen eläkeläisasiakkaisiin ja monialainen yhteistyö voivat tuoda uusia näkökulmia.

Yleisesti ottaen artikkelissasi korostetut näkökohdat tarjoavat arvokkaita oivalluksia siitä, miten liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjät voivat oppia koronakriisistä ja vahvistua tulevaisuutta varten. Yrittäjien joustavuus, sopeutumiskyky ja valmius oppia uutta ovat keskeisiä tekijöitä menestyksen saavuttamiseksi haastavissakin tilanteissa. (ChatGPT)

Tekoäly suoriutui tehtävästä mainiosti senkin vuoksi, että tuo tiivistelmä on tehty inhimillisen tai sensitiivisen oloisesti. Ei lainkaan robottimaisesti – sehän jopa puhuttelee (sinuttelee) minua! Itse en tykkäisi lukea tällaista tekstiä, mutta oletan, että moni muu on kanssani eri mieltä. Onhan jo monta sukupolvea opetettu ytimekkäiksi viestijöiksi. Itse kuulun enemmän pohtijasukupolveen.

Mutta voisin hyvinkin käyttää tekoälyä viestintäassistenttina tällaisissa tiivistystehtävissä. Täytyy samalla myöntää, että en tohtinut pyytää sitä kirjoittamaan koko artikkelia uusiksi…

Tekoälyn kanssa oppimaan kriittistä ja käytännöllistä ajattelua?

Pelkään aidosti, että huimasti viime vuosina kehittynyt tekoäly vaarantaa ison osan korkeakoulupedagogiikan peruskivistä eli sen, mikä on pohjautunut opiskelijoiden tekemiin erilaisiin kirjallisiin opinnäytetöihin, joiden aineisto löytyy kokonaan netistä. Tiedonhaku, sen jäsentely loogisesti ja kirjallinen esittäminen lähes virheettömästi ovat olleet ennen keskeisiä ja laadullisesti vaikeimpia korkeakouluopintojen osasia.

Jo pitkään akateemisia töitä on vaivannut tietty teflonmaisuus, koska tiedonhaku on niin helppoa eikä töiltä ole jaksettu vaatia yksilöllistä, omaa kokemusta ja omaa oppimisprosessia kuvaavaa ja reflektoivaa osuutta. Periaatteessa ja käytännössähän akateemiset muodot ja kriteerit on opinnäytteissä ja artikkeleissa aika helppo täyttää. Muodollisesti pätevän näköisiä lainauksia ja viittauksia on voinut sijoittaa työhönsä ilman, että kukaan kyselee, oletko oikeasti niitä lukenut, saati ymmärtänyt tai sijoittanut käytännön konteksteihin.

Ongelma on aiemmin ollut vain se, että tiedonhakuohjelmat eivät ole osanneet tehdä uskottavan tuntuista tekstiä. Nyt se taitaa osata senkin. On mahdollista, että uusimmat tekoälyohjelmat tekevät opinnäytetöille saman kuin navigointilaitteet tekivät suunnistustaidoille kartalle ja kompassille. Miksi tekisin vaikeimman kautta sen, minkä voin tehdä helposti, miksi kiertää monimutkaisia reittejä, kun voin oikaista?

Jos tajuamme tämän vaaran, niin voimme toki vaatia opiskelijoilta jotain arvokkaampaa. Se arvokkaampihan on perustelutaitojen syvällinen opettelu ja toisaalta ainakin ammattikorkeakouluissa sen oppiminen, miten tieto ja käytäntö nivoutuvat toisiinsa ja miten maailmaa muutetaan paremmaksi esimerkiksi TKI-prosessissa. Learning by Developing/Doing ovat Laureassa tapoja, joilla tätä prosessia on totuttu kuvaamaan.

Halusinkin kokeilla, miten tekoäly voisi auttaa minua/opiskelijaa kehittämään perustelukykyjäni ja siksi pyysin ChatGPT:tä arvioimaan artikkelikäsikirjoituksessani esittämiäni ajatuksia, jotka siis perustuivat Dallaten-hankkeessa oppimiimme asioihin.

ChatGPT voi auttaa opiskelijoita perustelemaan ajatuksiaan

En valitettavasti muista tarkkaan, minkälainen toimeksiantoni tekoälylle oli, mutta toivoin sen tekevän opponoinnin tekstilleni. Tausta-ajatuksenani oli se, että suomalaisessakin kulttuurissa kritiikin antaminen ja vastaanottaminen on suhteellisen vaikeaa. Voisiko tekoälyä käyttää tässä vastaväittäjän roolissa? Seuraavassa tekoälyn vastaus:

Kiitos, että toit esiin kriittisiä näkökulmia artikkelin esittämistä ajatuksista. Opponoinnissa on tärkeää tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja haastaa ajatuksia. Tässä on muutamia mahdollisia kriittisiä näkökulmia artikkelin esittämiin ehdotuksiin:

Koronakomissio: Vaikka kansallinen koronakomissio voisi tarjota arvokasta tietoa ja suunnittelua tulevia kriisejä varten, voi olla myös kysyttävää sen toimivuudesta ja tehokkuudesta. Komission perustaminen ja ylläpitäminen saattaa vaatia merkittäviä resursseja ja saattaa olla vaikea ennakoida kaikkia tulevia kriisejä.
Eläkeläisasiakkaat: Vaikka eläkeläisasiakkaat voivat tarjota uusia mahdollisuuksia, on tärkeää muistaa, että heidän tarpeensa ja odotuksensa voivat vaihdella suuresti. Ei voida olettaa, että kaikki eläkeläisasiakkaat ovat samanlaisia tai että heidän ostovoimansa on aina turvattu.
Innovaatiot ja toimintatapojen muutokset: Vaikka koronapandemia on todella tehnyt välttämättömäksi uusien innovaatioiden ja toimintatapojen kehittämisen, on myös syytä huomata, että nopea muutos voi aiheuttaa vastustusta tai vaikeuksia sopeutumisessa.
Virtuaalinen kriisilaboratorio: Vaikka virtuaalinen kriisilaboratorio voi olla hyvä ajatus teoreettisesti, sen tehokkuus käytännössä voi olla vaikea arvioida. Väitteenä voi olla, että todellisen kriisin edessä yritysten on reagoitava eri tavalla kuin virtuaalisessa simulaatiossa.
Kriisitestejä pienyrityksille: Vaikka ajatus kriisitestien kehittämisestä on kiinnostava, niiden todellinen hyöty ja soveltuvuus pienyrityksille voi olla epävarmaa. Pienyritysten toimintaympäristöt ja resurssit voivat olla hyvin erilaisia kuin suuremmilla instituutioilla, kuten pankeilla.
Epäluottamus hallitukseen: Vaikka onkin totta, että joillain yrittäjillä on ollut epäluottamusta hallitusta kohtaan koronapandemian aikana, voi olla hyödyllistä harkita myös laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän epäluottamukseen.

On tärkeää muistaa, että kaikki nämä näkökulmat voivat olla päteviä ja niiden esittäminen voi edistää keskustelua ja syventää ymmärrystä aiheesta. Kriittinen tarkastelu auttaa tunnistamaan vahvuudet ja heikkoudet ehdotetuissa ratkaisuissa sekä pohtimaan niiden toteutettavuutta ja vaikutuksia käytännössä. (ChatGPT)

Erinomaista, rakas Watson…

Näinhän sanoi aikanaan mestarisalapoliisi Sherlock Holmes, mutta myös professori Pertti Alasuutari (1989) kirjassaan, jossa hän johdatteli opiskelijoita yhteiskuntatutkimukseen.

Näin sanon itsekin, sillä minusta ChatGPT:n arvioinnit esittämistäni huomiosta olivat yllättävän hyviä tekoälyn tuottamiksi. Pedagogisesti erinomaista oli sekin, että tekoäly vastasi hyvin inhimillisesti, epäröiden ja välttäen yksinkertaisia totuuksia. Se jopa johdatti tutustumaan paremmin vaikkapa laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin eri näkökulmien taustalla. Pidän tällaista aiheellista epävarmuutta osoituksena tekoälyn hyvyydestä, en sen huonoudesta.

Lopultahan yhteiskunnalliset ratkaisut ovat aina kompromisseja perustellusti erilaisista totuuden, maailman ja tulevaisuuden tulkinnoista. Olisi karmivaa ajatella, että erilaisilla ihmisillä voisi olla yksi ja yhteinen totuus vaikkapa yhteiskunnan kehittämisestä. Ja se voitaisiin saada tutkimuksella selville.

Tekoäly voisi siis olla hyvä opponentti, joka treenaisi opiskelijoita perustelemisen jalossa taidossa. Sen avulla vältettäisiin ihmisten väliset tunteenpurkaukset, mutta saataisiin erinomaisen tärkeää harjoitusta sisällön kehittämiseksi ja perustelujen vankistamiseksi.

Tekoäly voi siis olla hyvin vaarallinen vastustaja, jos emme osaa pelata sen kanssa fiksua peliä. Se voi laiskistuttaa ja tyhmistää meitä, jos emme ole varuillamme ja jos emme suunnittele ”pelitaktiikkaamme” huolellisesti ja jos emme osaa tehdä tekoälylle oikeita kysymyksiä.

Tekoäly-yhtiöt iskivät kovat kortit pöytään tänä vuonna. Nyt on meidän vuoromme tehdä seuraava siirto.