Uusien ideoiden metsästystä Riikassa

Teksti | Minna-Kaisa Lehtilinna , Tiina Turku

Osallistuimme maaliskuun 2026 lopussa Riikassa Turīban yliopiston kansainväliselle viikolle. Sen teemana oli Future of Education. Tekoäly ja sen eettinen hyödyntäminen puhuttivat kovasti viikon aikana. Kerromme tässä artikkelissa matkastamme, kokemuksistamme ja ajatuksistamme.

kuvituskuva.

Kuva: Freepik

Kiinnostavia kohtaamisia

Parasta antia kansainvälisillä viikoilla ei ole saatu teoreettinen oppi, vaan se, että pääsee tutustumaan kollegoihin eri puolilta Eurooppaa. Koska vaihtoviikkomme Riikassa Turīban yliopistossa toteutui ns. henkilöstövaihtona (staff exchange), niin tapasimme runsaasti muitakin kuin opetustehtävissä toimivaa korkeakouluhenkilöstöä. Nämä tapaamiset ja ajatustenvaihto kruunaavat vaihdossa saadut kokemukset.

Koska tämä kv-viikko oli BIP-toteutus (Blended Intensive Programme), niin olimme tavanneet suurimman osan osallistujista verkkotapaamisessa noin viikkoa ennen varsinaisen tapahtuman alkua. Sen takia tunnelma oli alusta asti aika välitön.

Tavoitteenamme oli tutustua paremmin Turīban yliopistoon, tavata uusia ihmisiä ja löytää mahdollisia hankekumppaneita. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että valitettavasti emme tällä kertaa löytäneet sopivia kumppanuuksia.

Tunsimme heti alusta asti olevamme tervetulleita Turīban kampukselle. Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu, joten ehdottomasti on todettava, että viikon järjestelyt olivat huippuluokkaa. Tiesimme aina, missä piti olla ja opasteista oli huolehdittu kiitettävästi. Erityiskiitos siitä, että puhujat ja koko ohjelma pysyivät aikataulussa koko viikon ajan.

Vaihtelevia luentoaiheita

Viikon aikana kuulimme niin Turīban yliopiston esittelyjä kuin luentoja erilaisista aiheista. Ohjelma oli erittäin hyvin suunniteltu ja kaikki puhujat oman alansa ensiluokkaisia taitureita. Nostamme tässä artikkelissa esiin muutaman mielenkiintoisimman luennon.

Viikon emäntämme Kristine Neimane (2026) luennoi viikon teeman mukaisesti opetuksen tulevaisuudesta. Hän korosti, etteivät korkeakoulut enää panosta tiedon opettamiseen, vaan ne ovat muuttumassa joustaviksi oppimista tarjoaviksi ekosysteemeiksi. Opiskelijoiden tärkeimmät taidot tulevat olemaan kriittinen ajattelu, sopeutumiskyky erilaisiin tilanteisiin, ongelmanratkaisukyky ja luovuus.

Tekoäly tulee edelleen muuttamaan sitä, miten korkeakoulut tulevaisuudessa toimivat. Opettajien rooli tulee muuttumaan yhä enenevässä määrin oppimisen fasilitaattoreiksi ja ohjaajiksi. (Neimane 2026.) Meillä Laureassa tämä muutos tulee toki entisestään kasvamaan, mutta isompi ajattelutavan muutos lienee tapahtunut jo silloin, kun LbD-malli eli kehittämispohjaisen oppimisen malli otettiin käyttöön. Neimane  (2026) korosti sitä, että korkeakoulujen tulee ohjata opiskelijoita eettiseen ja erityisesti kriittiseen tekoälyn hyödyntämiseen.

Yksi tulevaisuuden visio on Neimanen (2026) mukaan personointi. Opiskelijoille on annettava mahdollisuus rakentaa omia yksilöllisiä opiskelupolkujaan. On muistettava, että inklusiivinen oppiminen varmistaa yhdenvertaisen pääsyn koulutukseen erilaisista taustoista ja kyvyistä tuleville oppijoille. Erilaisten digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn avulla on mahdollista rakentaa mukautuvia ja saavutettavia oppimisympäristöjä kaikille opiskelijoille.

Kristine Tjarve kertoi käyttämistään tekoälytyökaluista. Tämä oli meidän näkökulmastamme kiinnostavaa siinäkin mielessä, että olemme piakkoin osallistumassa Laurean järjestämään henkilöstölle suunnattuun tekoälykoulutukseen. Hän korosti opettajien roolin muutosta tekoälyn aikakaudella (kuvio 1). (Tjarve 2026).

Infografiikka, jossa kuvataan tekoälyn vaikutusta opetukseen kolmessa osassa. Ensimmäinen osa (sininen otsikko) käsittelee siirtymää tiedon tarjoajasta tiedon jalostajaksi: opiskelijat voivat tuottaa tietoa tekoälyn avulla, ja opettajan rooli on ohjata analysointiin, kriittiseen ajatteluun ja vastuulliseen käyttöön. Toinen osa (vihreä otsikko) kuvaa siirtymää sisällöntuottajasta oppaaksi ja mentoriksi: tekoäly nopeuttaa materiaalien valmistelua ja vapauttaa aikaa opetukseen ja ohjaukseen. Kolmas osa (vihreä otsikko) käsittelee siirtymää rutiinitehtävistä lisäarvon tuottamiseen: tekoäly auttaa tiivistämisessä, muokkaamisessa ja jäsentelyssä, jolloin aikaa jää kriittiseen keskusteluun, luovuuteen ja opiskelijoiden sitouttamiseen. / teksti tehty ChatGPT:llä.

Kuvio 1: Lehtorin roolin muutos tekoälyn aikakaudella (Tjarve 2026, tehty suomeksi ChatGPT:llä, muokattu Copilotilla)

Tjarve (2026) esitteli muutamia hyväksi havaittujen ohjelmien, kuten NotebookLM:n, toimintoja (kuva 1). Samalla hän kertasi, miten opettaja voi tekoälyn avulla säästää aikaa:

  • Voi valmistella diat ja erityisesti visualisoida ne.
  • Muotoilla opiskelijoille palautteet ja rubriikit eli arviointimatriisit.
  • Tehdä tieteellisistä artikkeleista nopeasti yhteenvetoja.
  • Hyödyntää tekoälyä henkilökohtaisena assistenttina, jolloin vapautuu lisää aikaa opetukseen ja ohjaukseen. (Tjarve 2026.)
Kristine Tjarve seisoo sinivalkoisen dian edessä ja diassa lukee Practical AI Tools for Higher Education Lecturers.

Kuva 1: Kristine Tjarve esitteli meille, miten tekoäly helpottaa opettajan työtä (Lehtilinna 2026)

Keskellä viikkoa osallistuimme AI and Digital Transformation: Innovations, opportunities and ethical challenges -seminaariin. Tällä hetkellä useissa yrityksissä mietitään, miten tekoäly muuttaa työelämää ja miten sitä käytetään vastuullisesti ja luotettavasti. Tekoälyä verrattiin jäävuoren huippuun. Pinnan alla on  perusta, jonka pitää olla kunnossa ennen kuin kannattaa investoida tekoälyyn. Perusta koostuu selkeistä prosesseista ja systeemeistä sekä henkilöstön osaamisesta ja luotettavasta datasta. Kielimalleja hyödynnetään paljon asiasisällöltään saman viestin kohdentamiseen eri kohderyhmille, esimerkiksi saman yrityksen tekniikan ja liiketalouden asiantuntijoille. Tämä helpottaa kommunikointia.

Hauskaakin olla pitää

Luentojen ehkä hauskimmasta ja toiminnallisimmasta osuudesta vastasi Jenson Goh. Hänen aiheensa oli Play-based Learning. Saimme kaikki kuusi eriväristä Lego-palikkaa, joiden avulla suoritimme erilaisia tehtäviä. Legojen käyttö on toki tuttu metodi Laureassakin. LEGO® SERIOUS PLAY® (LSP)  on ongelmanratkaisu ja kommunikaatiomenetelmä, joka tukee rehellistä ja avointa mielipiteiden vaihtoa. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa kokouksissa ja erilaisissa työpajoissa tai kehittämistehtävissä. (SERIOUSPLAY.fi 2026.)

Hauskaa oli tavata Turīban kampuskissa Turita (kuva 2). Pienen eläimen merkitys kampuksen hyvinvoinnille on suuri. Kisuli ei kuitenkaan ole koko ajan tavoitettavissa, silläkin on etätyöpäiviä.

Nainen, jolla on tummansinen paita pitää sylissään valkoista kissaa.

Kuva 2: Kampuskissa Turita Ieva Brukslen sylissä (Turku 2026)

Kv-viikon viimeisenä päivänä meillä oli retkipäivä. Erasmus+-ohjelmaan kuuluu, että osallistujat tutustuvat myös kohdemaan historiaan ja kulttuuriin. Lähdimme tutustumaan Rundālen linnaan (kuva 3). Se on yksi Latvian merkittävimmistä barokki- ja rokokootyylisistä taidemuistomerkeistä (Latvia travel 2026). Linnassa oli paljon nähtävää. Jokainen sai kierrellä linnassa omaan tahtiin, koska meille annettiin opastekuulokkeet.

Vaaleankeltainen linna, jonka yläpuolella on muuten kirkas taivas, mutta yksi pieni pilvi juuri keskellä linnaa.

Kuva 3: Rundālen linna (Turku 2026)

Rundālen linnan jälkeen vierailimme pikaisesti  Bauskan linnan pihalla. Sieltä aukeavat kauniit maisemat koko pieneen kylään sekä Mūša- ja Mēmele jokien suuntaan.

Lopuksi

Viikko Riikassa oli monella tapaa antoisa (kuva 4). Kävimme monia kiinnostavia keskusteluja erimaalaisten ihmisten kanssa. Ei vain työstä, vaan myös muusta arjesta. Olemme yhtä mieltä siitä, että ihmisen tulee saada uusia näkemyksiä ja kokemuksia, jotta ei vain tyydy toteuttamaan samoja tuttuja rutiineja. Omien jokapäiväisten ympyröiden ulkopuolelle lähteminen mahdollistaa uusien oivallusten löytämisen. Tämä on tärkeää siksi, että voi innostua itse sekä innostaa opiskelijoita.

Olemme kiitollisia siitä, että Laurea mahdollistaa henkilöstölleen tällaisen kansainvälisen liikkuvuuden. Toivottavasti moni kollega innostuu lähtemään vaihtoon etsimään uusia kokemuksia.

Kuvassa näkyy kansainvälisen viikon osallistujia. Kuvassa on 12 naista ja 8 miestä. Edessä olevat istuvat kolmella eri sovalla ja takana olevat seisovat.

Kuva 4: Turīban kv-viikon osallistujia (International office, Turiba 2026)

Lähteet

Julkaisemattomat lähteet

  • Neimane, K.  2026. Future of Education. Top 5. Luento Turīban kansainvälisellä viikolla Riikassa 16.3.2026.
  • Tjarve, K. 2026. Practical AI Tools for Higher Education Lecturers. Luento Turīban kansainvälisellä viikolla Riikassa 17.3.2026.

ChatGPT:tä käytetty tekstin kääntämiseen ja Copilotia kuvion muokkaukseen.

Kirjoittajat toimivat Laureassa markkinoinnin ja viestinnän lehtoreina, enimmäkseen Tikkurilan kampuksella.

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026050639559

Jaa sivu