Korona- eli Covid19- viruksen aiheuttama globaali kriisi johti poikkeusolojen julistamiseen Suomessa (Valtioneuvosto 16.3.2020). Poikkeusolojen toimena muun muassa yli 10 hengen kokoontumiset kiellettiin ja ravintolat suljettiin kevään 2020 ajaksi. Koronaepidemia saatiin voimakkailla rajoitustoimilla hallintaan ja poikkeustoimia päästiin jo saman kevään kuluessa asteittain purkamaan.
1. Poikkeusolot ja yritysrahoitus
Samaan aikaan rajoitustoimien säätämisen kanssa pyrittiin helpottamaan yritysten ahdinkoa erilaisilla taloudellisilla tukitoimilla. Jo maalis-huhtikuussa 2020 vahvistettiin normaaleja viranomaisten toimivaltuuksia, kuten Business Finlandin kautta jaettua kehittämisrahoitusta pk-yrityksille sekä ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta pienyrityksille (Työ- ja elinkeinoministeriö 5.6.2020). Yksinyrittäjä saattoi hakea kunnalta avustusta yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, kuten tiloihin, palkkoihin ja kirjanpitoon sekä työttömyysturvaa omiin palkkakustannuksiinsa (Kuntaliitto 31.3.2020). Business Finlandin ja ELY-keskusten haut suljettiin alkukesästä 2020 ja sen jälkeen valmisteltiin kustannustuki, jonka avulla yritysten maksuvalmiutta vahvistetaan ja konkurssiuhkaa vähennettäisiin (Työ-ja elinkeinoministeriö 1.6.2020). Esimerkiksi ravitsemisyrityksille myönnettiin tukea työntekijän työllistämiseen toiminnan käynnistyessä uudelleen sekä hyvitystä toiminnan rajoittamisesta (Työ- ja elinkeinoministeriö 4.6.2020).
2. Koronakriisin vaikutukset yrityksiin
Suomen yrittäjien toukokuussa 2020 julkaiseman yrittäjägallupin mukaan korona oli aiheuttanut ongelmia noin kolmelle neljästä tutkimukseen vastanneesta reilusta tuhannesta pk-yrityksestä. Myynti oli vähentynyt 30 prosenttia tai enemmän 41 prosentilla vastanneista. Maksuvaikeuksia oli kokenut hieman alle viidennes yrityksistä. Yrityksistä lähes puolet kertoi tarvitsevansa suoraa tukea selvitäkseen kriisistä. Loppukeväästä 2020 Yritysten tilanne hieman helpottui, mutta edelleen yhdeksän prosenttia pohti yrityksen alasajoa – kaupan alalla jopa 13 prosenttia – ja konkurssiuhkaa koki seitsemän prosenttia. Ongelmia olivat yrityksille aiheuttaneet erityisesti kokoontumisvapauden rajoitukset, ravintoloiden sulkeminen, etätyösuositus, maan rajojen sulkeminen ja Uudenmaan eristäminen (Suomen Yrittäjät 29.5.2020).
Koronakriisi iski keväällä 2020 erityisesti pienyritysvaltaisiin toimialoihin, kuten muuhun palvelutoimintaan eli partureihin, kampaamoihin, taiteeseen, viihteeseen ja virkistykseen (Partanen 2020). Toisaalta esimerkiksi asiantuntijatyöhön koronapandemialla ei juuri ollut vaikutusta, ja liiketoiminta oli korona-aikana jopa normaalia vilkkaampaa esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa, leipomoissa, siivousalalla ja apteekeissa.
Koronakevät on avannut myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi jotkut juomavalmistajat ja alkoholitislaamot ryhtyivät valmistamaan käsidesinfiointiainetta. Terveyden- ja sairaanhoidon tarve suojavarusteille synnytti nopeaa tuotekehitystä ja uudenlaista yritysyhteistyötä. Myös kuluttajat sopeuttivat omaa toimintaansa. Digitaaliset palvelut ja muut uudenlaiset tilanteeseen mukautetut palvelut tulivat nopeasti kuluttajille tutuiksi ja niiden käyttö lisääntyi. Koronakriisin aiheuttamat muutokset kuluttajakäyttäytymisessä ovat todennäköisesti osittain pysyviä ja ne haastavat yritykset nyt ja jatkossa kehittämään liiketoimintaansa kuluttajien muuttuvia palvelun käyttö- ja ostotottumuksia vastaaviksi.
3. Havaintoja koronakriisin vaikutuksista yrityksille Uudellamaalla
Osana Laurean Uudenmaan liiton kriisirahoituksen tuella toteuttamaa hanketta ’Palvelumuotoilulla ja ryhmätuella liiketoiminta uuteen nousuun’ toteutettiin toukokuussa 2020 kysely Tuusulan ja Sipoon yrittäjäjärjestöjen sekä Helsingin Seudun Kauppakamarin jäsenyrityksille. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 27 vastausta. Kyselyyn osallistuvien yritysten toimialat jakaantuivat tasan kolmeen ryhmään seuraavasti: 1) Kaupan ala ja konsultointi; 2) Tekninen ala ja rakentaminen; 3) Muu palveluliiketoiminta. Yritykset olivat kooltaan valtaosin yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä (Kuvio 1), mikä vastaa varsin hyvin yleistä yrityskokojakaumaa niin Uudellamaalla kuin koko Suomessakin (Suomen Yrittäjät 2020).
Kuvio 1. Yritysten koon jakautuminen henkilöstömäärän mukaan.
Selvää on, että koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi uusmaalaisiin yrityksiin. Kyselyn mukaan yli kahden kolmasosan vastaajista yritystoimintaan kriisillä on ollut negatiivisia vaikutuksia (Kuvio 2).
Kuvio 2. Koetut koronakriisin haitalliset vaikutukset liiketoimintaan.
Samaan aikaan kuitenkin havaitaan, että vastaajayritykset eivät näe tilannettaan lohduttomana vaan valtaosa yrityksistä näkee tilanteensa vuoden kuluttua vähintään neutraalina ja vain noin kymmenen prosenttia synkkänä (Kuvio 3).
Kuvio 3. Vastaukset kysymykseen: Minkälaisena näet yrityksesi tilanteen vuoden kuluttua?
Hankkeen tavoitteena on tarjota yrityksille käytännön mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Yksi valtakunnallisestikin tärkeä ja myös Uudenmaan elinkeinostrategioiden mukainen tavoite on kannustaa yrityksiä kasvuun (Uudenmaan liitto 2017). Niinpä yrityksiltä kysyttiin kiinnostusta liiketoiminnan kehittämiseen yhdessä saman tai eri toimialan yrityksen kanssa (Kuvio 4).
Kuvio 4. Yritysten kiinnostus kehittää liiketoimintaa yhteistyössä muiden kanssa.
Tulokset olivat lupaavia: selvä enemmistö vastaajista oli kiinnostunut yhteistyöstä ja kumppanuuksista liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuutena. Kysymystä tarkennettiin myös selvittämällä erilaisten yhteiskehittämistoimien kiinnostavuutta yritysten keskuudessa. Kuvion 5 summaamat vastaukset osoittavat, että huomattava osa yrityksistä on kiinnostunut uuden tuotteen ja palvelun kehittämisestä ja myös yhteinen tuotekehitys ja liiketoiminta uusien kumppanien kanssa kiinnostaa. Vain pieni murto-osa vastaajista näki liiketoiminnan lopettamisen kokonaan relevanttina vaihtoehtona.
Kuvio 5. Eri kehittämistoimien kiinnostavuus yritysten kannalta.
4. Johtopäätökset
Koronakriisi on aiheuttanut rajua muutosta yritysten toimintaympäristössä, kuluttajien käyttäytymisessä ja siten laajasti liiketoimintamahdollisuuksissa. Yhdessä muutoinkin etenevän elinkeinotoiminnan rakennemuutoksen kanssa, jossa palveluliiketoiminta korvaa tuotannollista toimintaa, tämä asettaa varsinkin pienet yritykset vakavien haasteiden eteen.
Kyselymme tulokset kuitenkin osoittavat, että koronakriisin synnyttämä muutostilanne ei ole aiheuttanut yrityksissä lamaantumista. Näyttää pikemminkin siltä, että yritykset näkevät muuttuvassa toimintaympäristössä uhkien sijasta myös mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Nämä havainnot tukevat ’Palvelumuotoilulla ja ryhmätuella liiketoiminta uuteen nousuun’ -hankkeen taustaoletusta, että yritysten tukeminen yhteisellä kehittämistyöllä on tärkeä keino sekä auttaa yritysten toipumista koronakriisistä että lisätä uusmaalaisten yritysten muutosjoustavuutta laajemminkin.
Lähteet:
