Avainkumppanuus on keskeinen osa Laurean Strategiaa 2035 ja tarjoaa työelämäorganisaatioille mahdollisuuden rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä opetuksen ja TKI-toiminnan kanssa (Laurea 2024). Laureassa lähes sata avainkumppania edustaa laajasti eri toimialoja kunnista valtionhallintoon ja yrityksiin (Laurea 2023a). Tämä verkosto luo konkreettisia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Yhteistyön merkitystä korostaa myös Laurean pedagoginen valinta: työelämälähtöiset oppimisympäristöt ovat keskei-sessä asemassa opiskelijoiden osaamisen kehittymisessä sekä uuden tiedon tuottamisessa Lebed-mallin mukaisesti (Laurean pedagoginen ohjelma 2023–2025).
Kuva: Studio Romantic / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Osaamisen kehittymisen kannalta avainkumppanien kanssa tehtävän yhteistyön ehdoton hyöty on siinä, että opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriaa käytäntöön. Samalla kumppanin antaman kehittämistehtävän toteuttaminen voi kuitenkin olla aikaa vievä ja joskus jopa epäselvä prosessi. Tässä artikkelissa tarkastellaan avainkumppaniyhteistyötä Riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen opintojaksolla ja pohditaan kehitysehdotuksia, joiden avulla avainkumppaniyhteistyötä voidaan tehostaa.
Kehittämistehtävät riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen opintojaksolla
Riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen opintojaksolla opiskelijat tekevät kehittämistehtäviä työelämäkumppaneille. Tehtävät ovat toteutuneet osana opintojaksoa jo useiden lukukausien ajan, ja toimeksiannot ovat kytkeytyneet kiinteästi opetettavaan tietoperustaan. Esimerkkejä toteutuneista aiheista ovat aurinkopaneelien paloturvallisuuden kehittäminen, sähköpotkulautojen latausturvallisuuden arviointi, sisäisen turvallisuusviestinnän parantaminen, hybridityön turvallisuusratkaisujen suunnittelu, turvallisuuden vuosikellon suunnittelu, harjoitusten riskienhallinta sekä kemikaaliturvallisuuden omavalvonta.
Opiskelijat työskentelevät kahden tai kolmen opiskelijan muodostamana pienryhmänä, ja opintojaksolla tuotokset esitellään asiakkaille ja muille opiskelijoille. Avainkumppanit ovat antaneet myönteistä palautetta lopputuotoksista, ja moni kumppani on hyödyntänyt niitä suoraan omassa toiminnassaan.
Yhteistyön haasteet: aikataulu, valmistelu ja resurssit
Vaikka yhteistyö avainkumppanien kanssa tuo monia hyötyjä, se ei ole aina ongelmatonta. Lehtorien näkökulmasta tehtävien valmistelu kumppanin kanssa vie paljon aikaa. Koska lehtorit suunnittelevat syksyn opintoja ja tehtäviä jo keväällä, tarvitaan kumppani ja sitoutuminen tehtävään useita kuukausia ennen tehtävän aloittamista. Yhteistyön suurimmaksi haasteeksi on tunnistettu se, että jos avainkumppani liittyy mukaan myöhäisessä vaiheessa, kehittämistehtävä ja asiakastarpeet joudutaan määrittelemään nopeasti – usein kiireessä ja paineen alla. Tällöin tehtävän kuvaus voi jäädä epäselväksi opiskelijoiden näkökulmasta. Jos tehtävää ryhdytään suunnittelemaan täysin alusta kesken opintojakson aikataulujen, aikaresurssit harvoin riittävät sujuvaan ja tavoitteelliseen yhteistyöhön kummankaan osapuolen osalta. On myös käynyt niin, että kumppanilla on eri käsitys tehtävän sisällöstä kuin lehtoreilla ja opiskelijoilla. Merkillepantavaa on, että tehtävän onnistunut toteutus edellyttää kumppanilta aikaa ja ohjausresursseja, joiden tarve voi tulla yllätyksenä. Opiskelijoilla on usein tarve haastatella avainkumppanin yhteyshenkilöä ja muuta henkilöstöä tai vierailla avainkumppanin toimitiloissa. Kumppanin kiireiden vuoksi on toisinaan vaikeaa saada järjestettyä tapaamisia ja haastatteluja. Tuotoksen luonnosvaiheessa kuten myös tuotoksen valmistuttua opiskelijat toivovat lehtorien antaman palautteen lisäksi palautetta myös avainkumppanilta. Ohjauksen ja palautteen antamisen avainkumppanit kokevat joskus liikaa aikaa vievänä, eivätkä aina näe sen tuottamaa arvoa opiskelijoille.
Tiedonvälityksen ja rakenteiden kehittämisen tarve
Kuten Loikkanen (2023) kirjoittaa, yhteistyö toimii parhaiten kumppanien kanssa silloin, kun avainkumppanuuspäälliköt tuntevat lehtorit ja näiden opintojaksot. Turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutuksessa olisi hyödyllistä kehittää näkyvä malli siitä, millaisia projekteja opintojaksolla on mahdollista toteuttaa ja missä aikataulussa kumppanit voivat tulla mukaan. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa valmiiden projektipohjien laatimista kullekin opintojaksolle. Tehtävissä olisi määriteltynä valmiiksi muun muassa aikataulu, työmääräarvio, oppimistavoitteet, avainkumppanin ohjaustarve sekä vaaditut lopputuotokset. Näin avainkumppanuuspäälliköillä olisi käytössään selkeästi jäsennelty palvelukonsepti, jota he voisivat tarjota avainkumppaneille tapaamisen yhteydessä. Tehtävämallien yhteyteen voitaisiin myös määrittää aikaraja, johon mennessä kumppanin osallistuminen opintojaksolle olisi sovittava. Näin varmistettaisiin, että suunnittelu ja valmistelu ehditään toteuttaa huolellisesti ennen opintojakson käynnistymistä. Tällainen malli toisi tehokkuutta, selkeyttä, sujuvuutta ja ennakoitavuutta yhteistyöhön sekä lisäisi opiskelijoiden myönteistä oppimiskokemusta.
Mitä yhteistyö tarjoaa opiskelijoille ja lehtoreille?
Parhaimmillaan opiskelijat näkevät, miten opintojaksolla opetetut asiat kytkeytyvät käytäntöön. Tämä osaltaan lisää merkityksellisyyden kokemusta, motivaatiota ja vahvistaa oppimista. Avainkumppanin tarjoaman kehittämistehtävän kautta opiskelijat ja lehtorit saavat kokemusta siitä, mitkä asiat ovat ajankohtaisia työelämässä. Opintojaksopalautteissa näkyykin usein, että opiskelijat kokevat asiakkaille tehdyt työt mielekkäiksi ja hyödyllisiksi (Loikkanen 2023). Näin on ollut myös Riskienhallinnan ja turvallisuusjohtamisen opintojaksolla, jossa on koettu sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Haasteet ovat usein liittyneet siihen, että kumppania ei ole tavoitettu, ei ole saatu ohjausta eikä palautetta. Toisinaan saamme palautetta siitä, että tehtävänanto on opiskelijoiden mielestä epäselvä. Tämä viittaa siihen, että tehtävien suunnitteluun ei ole jäänyt tarpeeksi aikaa. Tilannetta parantaisi malli, jossa käytössä olisi etukäteen suunniteltuja ja selkeästi määriteltyjä tehtäväkokonaisuuksia. Kun tehtävät ovat standardoituja ja niiden reunaehdot, tavoitteet ja aikataulut on kuvattu etukäteen, yhteistyöstä tulee sujuvampaa sekä opiskelijalle, kumppanille että lehtorille.
Yhteenveto: Kohti sujuvampaa yhteistyötä
Jotta yhteistyö olisi kestävää ja kaikkien osapuolten tarpeiden mukaista, tarvitaan:
- Dokumentoidut käytännöt: Lyhyt yhteistyömallin kuvaus avainkumppanuuspäällikölle helpottamaan uusien kumppaneiden mukaan ottamista opintojaksolle. Kumppanit mukaan ajoissa – ei vasta kurssin alussa a.D. hoc -tyylillä, vaan mieluiten muutama kuukausi
ennen opintojakson alkua.
- Yhteinen ymmärrys: Mitä kumppani voi odottaa ja mitä häneltä odotetaan? Milloin ohjataan opiskelijoita? Miten ja milloin opiskelijoille annetaan palautetta tuotoksesta?
- Valmiita projektikuvauksia: Esimerkiksi projektikuvauksia selkeästi määritellyissä ”paketeissa”, joita avainkumppanuuspäälliköt voivat tarjota kumppaneille etukäteen sovituin reunaehdoin.
Erityisesti riskienhallintaan ja turvallisuusjohtamiseen liittyvistä kehittämistehtävistä osa voisi olla samoille organisaatioille tehtäviä, usean vuoden kestoisia projekteja. Koska riskienhallinta perustuu ISO 31000:2018 -standardin mukaiseen jatkuvaan parantamiseen, voitaisiin aluksi tehdä opiskelijoiden kanssa vaikkapa kolmen vuoden kehittämissuunnitelma tavoitteineen. Tämän jälkeen seuraavilla toteutuksilla opiskelijat toteuttaisivat tehtyä kehittämissuunnitelmaa innovoivassa hengessä. Tämä tapa tarjoaisi kumppanille mahdollisuuden arvioida riskienhallinnan ja turvalliskulttuurin kehittymistä.
Kokemustemme perusteella yhteistyö avainkumppaneiden kanssa luo aitoa arvoa opetukseen – kunhan sen suunnittelu, resursointi ja toteutus tehdään realistisesti ja yhteisymmärryksessä.
Lähteet
