Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman korkeakoulujen laatujärjestelmän kolmannen kierroksen auditoinnin (2018-2024) yksi neljästä arviointialueesta on Osaamista luova korkeakoulu. Laurea-ammattikorkeakoulu saavutti auditoinnissa tässä arviointialueessa erinomaisen tason. On mielenkiintoista syventyä tähän arviointialueeseen arviointiraportin kautta tarkemmin. Tässä arviointialueessa on kolme osaa: koulutuksen suunnittelu, koulutuksen toteutus sekä koulutuksen arviointi ja kehittäminen.
Koulutuksen suunnittelun osalta auditoinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet:
Auditointiryhmä on mielestäni havainnoissaan hienosti kytkenyt korkeakoulun koulutuksen suunnittelun vahvuudet ja kehittämiskohteet toisiinsa. Opiskelijaedustajien osallistuminen koulutuksen kehittämiseen on korkeakoulussamme hyvin laajaa ja aktiivista ja opiskelijaedustajia on mukana lähes kaikissa kehittämisryhmissä ihan korkeakoulun johtoryhmää myöten. Tietoa ja ideoita kehittämiseen saadaan palautteena runsaasti ja sitä tukevat myös työelämän ohjausryhmät, joiden hyödyntämisen auditointiryhmä on niin ikään tunnistanut koulutuksen suunnittelun vahvuudeksi. Ennakointitietoakin kerätään paljon, mutta sitä pitäisi pystyä hyödyntämään systemaattisemmin koulutuksen suunnittelussa. Tämän kehittämiskohteen tunnistamme korkeakoulussa hyvin tiedostaen, että sen toteuttaminen ei ole välttämättä helppoa. Auditointiryhmä toteaa koulutuksen suunnittelun vahvuutena LbD-toimintamallin, millä vahvistetaan oppimisen työelämäläheisyyttä korkeakoulussa. Näin ehdottomasti on, vaikka uskomme korkeakoulun pystyvän vielä paljon parempaan, kun avainkumppanuusmallin hyödyntäminen on ns. ”täydessä mitassaan” ja se on systematisoinut työelämäyhteistyötä ja sen muotoja entisestään. Lisäksi auditoinnissa todetaan kehittämiskohteina toteutussuunnitelmien tasalaatuisuuden ja laatukriteerien hyödyntämisen opintojen toteutuksen suunnittelussa. Nämä ovat varmasti myös tekijöitä, jotka vahvistavat myös avainkumppanuusmallin ja koulutuksen työelämäläheisyyden toteutumista korkeakoulun arjessa.
Koulutuksen toteutuksen osalta auditoinnissa tunnistettiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita seuraavasti:
Työelämään integroitu oppiminen on korkeakoulullemme luonteva vahvuus pohjautuen kaksikymmenvuotiseen historiaan oman pedagogisen toimintamallin eli kehittämispohjaisen oppimisen (LbD) toteuttamiseen, mikä on merkittävällä tavalla vahvistanut työelämäyhteistyön toteutumista opetuksessa ja oppimisessa. Osin seurauksena tästä ja pyrkimyksenä mahdollistaa aito korkeakouluopintojen ja työn yhdistäminen on haluttu rakentaa joustavia opintoja ja opintopolkuja, joka auditoinnissa tunnistetaan myös koulutuksen toteutuksen vahvuutena. Ilahduttavaa on todeta, että auditointi tunnistaa koulutuksen toteutuksen vahvuutena opiskelijalähtöisen uraohjauksen, mihin korkeakoulussa on viime vuosina panostettu merkittävästi eli kehittämistyö on tuottanut tulosta. Tästä kertoo myös valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute eli ns. AVOP-palaute. Analysoin tätä valmistuneiden opiskelijoiden antamaa palautetta tarkemmin rehtorin blogikirjoituksessa huhtikuussa (Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden näkemykset ammattikorkeakoulun työelämäyhteyksistä, 26.4.2022).
Koulutuksen toteutuksen kehittämiskohteina auditointi nostaa osaamisperustaisen arvioinnin, joka on näkemykseni mukaan yhä tärkeämpi ja ajankohtaisempi kehittämisteema kaikissa korkeakouluissa. Samoin auditointi tuo esiin tasalaatuisuuden vahvistamisen osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa korkeakoulun kehittämiskohteena koulutuksen toteutuksessa. Kun miettii opiskelijamäärän voimakasta kasvua ja opiskelijoiden heterogeenisuuden vahvistumista, mikä on seurausta erilaisten sisääntuloväylien ja opiskelijoiden valintatapojen lisääntymisestä, on tämä ehdottomasti oleellinen kehittämiskohde. Työssäkäyvien ja työelämästä tulleiden korkeakouluopiskelijoiden määrä on ollut kasvussa, jolloin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittyminen on yhä tärkeämpää kaikilla koulutusaloilla ja kaikissa tutkinnoissa.
Vastaavasti koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen osalta auditoinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet:
Auditoinnissa tunnistetuista vahvuuksista opiskelijakunta Laureamkon ja johdon tapaamisilla on pitkä perinne keskustelufoorumeina, jotka tukevat koulutuksen kehittämistä. Koulutuksen kehittämistyön organisoiminen kriittisiin muutoshankkeisiin ja koulutustoiminnan menettelytapaohje ovat vielä sangen nuoria koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen käytänteitä korkeakoulussa. Ne luotiin samalla, kun korkeakoulun nykyistä strategiaa ja sisäistä organisaatiota uudistettiin lukuvuonna 2018-2019. On rohkaisevaa huomata, että auditoinnissa on havaittu muutosten onnistuneen niin, että niistä on peräti muotoutunut jo tunnistettavia vahvuuksia. Kehittämiskohteena auditoinnin tunnistama opintojakso- / projektipalautteen keruu ja vastapalautteen antamisen tehostaminen on vaativa kehittämiskohde. Samoin opiskelijoiden entistä laajempi osallistuminen koulutustoiminnan suunnittelu- ja kehittämistyöhön on ehdottomasti hyvä tavoite, vaikka tunnistamme sen käytännössä hyvin haasteelliseksi toteuttaa. On inhimillistä, että opiskelijoiden sitoutuminen koulutuksen kehittämiseen tuleville uusille opiskelijoille on iso vaade, sillä he ovat erityisen kiinnostuneita koulutuksesta, johon pääsevät itse osallistumaan. Jos tässä onnistutaan, se tukee korkeakoulua merkittävästi opiskelijapalautejärjestelmän vaikuttavuuden edelleen tehostamisessa, minkä auditointi oli niin ikään todennut koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen kehittämiskohteeksi.
Rehtorina uskon, että tässä laatujärjestelmän kolmannen kierroksen auditoinnissa tunnistettuja vahvuuksia vaalimalla ja kehittämiskohteisiin aktiivisesti tarttumalla, on meillä erinomaiset mahdollisuudet kehittää Laurea-ammattikorkeakoulusta yhä vahvempi osaamista luova korkeakoulu. Koulutuksen suunnitteluun, koulutuksen toteutukseen sekä koulutuksen arviointiin ja kehittämisen tueksi saatu palaute niin vahvuuksien kuin kehittämiskohteiden osalta vastaa hyvin myös rehtorin näkemyksiä. Saatu palaute on korkeakoululle arvokas jäsennys niin kehittämisvaateista kuin vahvuuksista, joita meidän korkeakouluyhteisönä kannattaa entisestään vahvistaa.
Lähteet:
