Työelämässä korostuvat yhä enemmän merkityksellisyys ja hyvinvointi – mutta samaan aikaan kuormitus, epävarmuus ja kiire haastavat työn sujuvuutta. Mitä työyhteisöjen kokemalle kuormittuneisuudelle voidaan arjen tasolla tehdä? Ja mitä annettavaa esimerkiksi opiskelijoiden työelämään toteutetuilla kehittämistöillä voi olla työyhteisöjen hyvinvoinnille?

Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan työntekijät etsivät työltä ja arvostavat entistä enemmän merkityksellisyyttä, joustavuutta ja hyvinvointia tukevia käytäntöjä (Barona 2026). Samaan aikaan toimintatapojen kankeus, liiallinen työn määrä sekä tietämättömyys oman työn tulevaisuudesta heikentävät suomalaisten työssä jaksamista. Työuupumusoireilu on lisääntynyt ja työkyky heikentynyt. (Kaltiainen, Hakanen & Ji 2026.) Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle tehdyssä kyselyssä työtehtävien jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus kasvoi vuosien 2023 ja 2025 välillä 21 prosentista 27 prosenttiin (Laitinen, Nikunlaakso, Ervasti & Kivimäki 2025). Epävarmuutta kokevat työntekijät pelkäävät useammin työmäärän ylittävän oman sietokykynsä, mikä lisää kuormittuneisuutta ja heikentää hallinnan tunnetta (Puhakka, Lehtonen & Nokelainen 2023).

Hallinnan tunne tarkoittaa kokemusta siitä, että työ sujuu, on tasapainossa muun elämän kanssa ja sopivan haastavaa ilman uuvuttavaa kuormitusta (Joensuu 2019). Nykyisessä työelämässä tämä tasapaino on kuitenkin monin paikoin horjunut. Työelämän hektisyys ja puutteellinen psykologinen turvallisuus haastavat sujuvaa ja tuloksellista työntekoa. Psykologinen turvallisuus on organisaatioiden menestyksen edellytys erityisesti monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä (Newman, Donohue & Eva 2017) ja se luo perustan jatkuvalle oppimiselle ja innovoinnille (Edmondson 2018).

Opintojakson kehittämistyöt tutkimustiedon rinnalla

Laurea-ammattikorkeakoulun Työhyvinvointimuotoilun perusteet ‑opintojakson opiskelijoiden työelämään tekemät kehittämistehtävät vahvistavat tutkimusten esiin nostamia ilmiöitä. Opiskelijoiden keräämä aineisto tarjoaa konkreettisen kuvan siitä, mikä työssä kuormittaa, mitä työyhteisöt tarvitsevat toimintansa sujuvoittamiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden ja kokonaisten työyhteisöjen hyvinvointiin.

Tämä artikkeli kokoaa yhteen sekä tuoreita tutkimustuloksia että syksyn 2025 ja kevään 2026 Työhyvinvointimuotoilun perusteet -opintojaksototeutusten kehittämistöissä esiin nousseita havaintoja. Molemmilla toteutuksilla mukana oli noin 90 opiskelijaa, ja kehittämistöitä tehtiin useissa eri organisaatioissa eri toimialoilta.

Viiden opintopisteen opintojakso suoritetaan Canvas-oppimisympäristössä, ja työelämään toteutettu kehittämistehtävä raportoidaan portfoliona. Opiskelijat perehtyvät ensin työhyvinvoinnin osatekijöihin teoriassa ja harjoittelevat sen jälkeen tiedonkeruuta, analysointia sekä ratkaisujen ideointia ja muotoilua yhdessä työelämän edustajien kanssa. Aitoon työelämään kohdistuva, vaiheittain etenevä kehittämistyö hyödyttää monipuolisesti erilaisia työyhteisöjä (Pennanen 2024).

Osallistuminen vastaa työelämän tarpeeseen tulla kuulluksi

Opintojaksolla opiskelijat toteuttavat kehittämistyönsä valitsemansa organisaation työntekijöiden tarpeita ja ideoita kuunnellen. Tämä vastaa suoraan työelämän haasteeseen, sillä työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta on heikentynyt (Kaltiainen ym. 2026). Osallistumisen kautta työyhteisöjen jäsenet pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä esimerkiksi valitsemalla kehittämiskohteita ja osallistumalla ratkaisujen ideointiin.

Tutkimusten mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja itsenäinen päätöksenteko ovat laskussa (Kaltiainen ym. 2026; Laitinen ym. 2025). Työn hallinnan tunteen kannalta on olennaista, että työtä ja työprosesseja suunnitellaan yhdessä työntekijöiden kanssa (Joensuu 2019). Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta työyhteisössä. Vaikka opiskelijat suorittavatkin vapaasti valittavana olevan Työhyvinvointimuotoilun perusteet -opintojakson hyvin itsenäisesti, tekevät he varsinaisen kehittämistyön tiiviisti työelämän edustajien kanssa yhteistyössä, heitä nimenomaan kehittämiseen osallistaen.

Yhteiskehittäminen, vuorovaikutus ja psykologinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä

Opiskelijoiden kehittämistyöt osoittavat, että työyhteisöt tarvitsevat tukea, turvaa ja arkeen vietäviä käytännön ratkaisuja voidakseen paremmin. Yhteiskehittämisessä psykologisen turvallisuuden huomioiminen on keskeistä, sillä se edistää tiedon ja osaamisen jakamista, luottamusta, oppimista, luovuutta ja työn tavoitteiden saavuttamista (Frazier, Fainshmidt, Klinger, Pezeshkan & Vracheva 2017; Newman ym. 2017). Yhteiskehitettäessä myös vuorovaikutustaidot harjaantuvat väistämättä, sillä kehittämistä tehdään yhdessä muiden kanssa tiiviisti kommunoiden.

Opiskelijoiden työyhteisöistä keräämä tieto osoittaa, ettei toimiva vuorovaikutus ole työyhteisöissä itsestäänselvyys. Joissain työyhteisöissä tehdään jopa oletuksia toisten kokemuksista ilman keskustelua. Tämän vuoksi opiskelijat loivat keskustelurakenteita muun muassa tiimipalavereihin ja ideoivat, yhdessä työyhteisöjen edustajien kanssa, ratkaisuja vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Ratkaisuiksi ideoitiin seuraavia toimenpiteitä:

• päivän päätteeksi pidettävä tilinpäätöshetki, jossa jokainen voi jakaa mieltä painavat asiat
• ennakoivat tilannekatsaukset työn sujuvoittamiseksi
• rakenteet viikoittaisiin tai kuukausittaisiin keskusteluihin

Koska sujuva vuorovaikutus ei ole itsestäänselvyys, pitää sitä harjoittaa. Viestintä ja vuorovaikutus vaikuttavat suoraan työn mielekkyyteen, laatuun ja tuottavuuteen. Myös työstä puhuminen kannattaa, sillä työn myönteisten tulosten näkyväksi tekemisen koetaan vähentyneen (Kaltiainen ym. 2026).

Kuormitus näkyy arjessa, mutta onneksi siihen voidaan vaikuttaa

Työhyvinvointimuotoilun perusteet -opintojaksolla opiskelijat toteuttavat tiedon keräämistä muun muassa tekemällä haastatteluita organisaatioiden työntekijöille. Kahden opintojakson aikana haastatteluita on tehty satoja, ja niiden perusteella yleisemmin työhyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi koettiin:

• viime hetken muutokset
• työn kiivastahtisuus
• keskeytykset
• liiallinen työn määrä
• työtehtävien pirstaleisuus
• epäselvät vastuut
• taukojen puute työskentelyssä

Nämä aiheuttavat kognitiivista kuormittumista, stressiä, turhautumista ja suorituspaineita. Myös epävarmuus ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisia tämän päivän hektisessä työelämässä. Suorituskeskeisyys ja tehokkuusajattelu työssä painottuu ja työn tauotus unohtuu, vaikka hyvinvoinnin tärkeys ja työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen merkitys selvästi tiedostetaankin. (Kaltiainen ym.2026).

Kokeellinen tutkimus osoittaa, että ennalta määritellyt tauot tukevat palautumista paremmin kuin itse valitut tauot (Joensuu 2019). Opiskelijoiden kehittämistöissä työssä ja työstä palautumiseen kehitettiin muun muassa seuraavanlaisia ratkaisuja:

• ennalta ajastetut tauot
• 55 minuutin palaverikäytäntö
• taukomuistutukset
• teemoitetut yhteisölliset tauot

Yhteisöllisyys kaipaa vahvistamista

Tutkimusten mukaan sosiaalisten voimavarojen heikentymisen lisäksi myös työyksinäisyys on lisääntynyt työelämässä.  Työn monipaikkaistuminen ja viestinnän monikanavaisuus haastavat myös työyhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. (Kaltiainen ym. 2026; Puhakka ym. 2023.)

Yhteisöllisyyden puute nousi esille myös Työhyvinvointimuotoilun perusteet -opintojakson opiskelijoiden selvittämistä työyhteisöjen kokemista haasteista. Yhteisöllisyyden ja me-hengen vahvistamiseksi kehitettiin esimerkiksi seuraavia uusia käytänteitä:

• epämuodollisia kohtaamisia
• viestien kohdentamisen käytäntöjä
• palautteenantokäytänteitä
• “check in” ‑kysymyksiä keskustelujen avaamiseksi

Kohtaamiset arjessa, avoin ilmapiiri ja kollegojen tunteminen vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja psykologista turvallisuutta, mikä sujuvoittaa myös työelämässä kaivattua yhteistyötä. (Edmondson 2018.) Jo yhdenkin haasteen ratkaiseminen voi käynnistää positiivisen kehän työyhteisössä. Siksi kehittämistä kannattaa tehdä yhdessä, vaikka ihan pieninkin askelin. Työhyvinvointimuotoilun perusteet ‑opintojakso käynnistyy seitsemättä kertaa syksyllä 2026 ja ohjaa jälleen uusia opiskelijoita kehittämään työelämää entistä paremmaksi.

Yhteenveto

Tutkimustieto ja opiskelijoiden kehittämistyöt yhdessä piirtävät selkeän kuvan suomalaisen työelämän nykytilasta: kuormitus kasvaa, epävarmuus lisääntyy ja yhteisöllisyys rakoilee, mutta ratkaisuja on mahdollista rakentaa arjen tasolla. Sekä tutkimukset että havainnot Työhyvinvointimuotoilun perusteet ‑opintojakson kehittämistöistä ja opiskelijoiden tekemistä reflektioista osoittavat, että kun työntekijät pääsevät osallistumaan, kun vuorovaikutusta vahvistetaan ja kun palautumiselle luodaan tilaa, syntyy työyhteisöihin uudenlaista turvaa, luottamusta ja sujuvuutta.

Rakennetaanhan siis yhdessä kestävämpää ja inhimillisempää työelämää?

Kirjoittajatiedot

Jenna Pennanen, projektiasiantuntija Laurea-ammattikorkeakoulu. Pennanen työskentelee työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijana TKI-hankkeissa, sekä toimii ohjaajana Työhyvinvointimuotoilun perusteet opintojaksolla.

Lähteet

• Barona. 2026. Työelämätutkimus 2026. Julkaistu 15.2.2026. Barona.
• Edmondson, A. C. 2018. The fearless organization: Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation, and growth. John Wiley & Sons.
• Frazier, M. L., Fainshmidt, S., Klinger, R. L., Pezeshkan, A., & Vracheva, V. 2017. Psychological safety: A meta‐analytic review and extension. Personnel psychology, 70(1), 113-165.
• Joensuu, M. 2019.”Hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön” – mitä ne tarkoittavat? Julkaistu 1.10.2019. Työpiste verkkolehti. Työterveyslaitos.
• Kaltiainen, J., Hakanen, J. & Li, J. 2026. Miten Suomi voi? -tuloskooste. Työolot ja työhyvinvointi 2019, 2023 ja 2025. Julkaistu 5.3.2026. Työterveyslaitos.
• Laitinen, J., Nikunlaakso, R., Ervasti, J. & Kivimäki, M. 2026. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025. Työterveyslaitos.
• Newman, A., Donohue, R., & Eva, N. 2017. Psychological safety: A systematic review of the literature. Human resource management review, 27(3), 521-535.
• Pennanen, J. 2024. Työyhteisöt todella hyötyvät opiskelijoiden kehittämistöistä. Julkaistu 22.8.2024. Laurea Journal. 
• Puhakka, I., Lehtonen, E. & Nokelainen, P. 2023. Asiantuntijoiden hybridityö: ryhmässä enemmän, kasvotusten ja etänä. Hybrid work of experts. Tampereen yliopisto.

Artikkelin oikoluvussa on hyödynnetty Microsoft CoPilot -tekoälyä.